Osallistuin Miran houkuttelemana Kansainväliselle The Camp Resert –leirille. Yhtään en aluksi tiennyt mihin soppaan olin taas itseni laittanut, mutta innolla lähdin katsomaan mistä oikeastaan oli kyse. Leiri oli The Reset Girlin järjestämä interaktiivinen leiri, jossa kerran viikossa tuli viikkohaasteita tehtäväksi. Leirin teemana oli selfcare ja leiri kesti koko heinäkuun. Haasteita leirin aikana tuli kahdeksan ja haasteet oli neljältä eri osa-alueelta, vaikkakin ne liittyivät vahvasti toisiinsa.

Ensimmäisen viikon teeman oli self-care planning. Haasteita saimme viikolle kaksi: selfie-planner ja habit tracker. Selfie-planner ei koko leirin aikana kunnolla minulle auennut, mutta en silti luovuttanut vaan lähdin tekemään siitä puhtaasti oman näköisen. Näin syntyi My story, joka kulki koko leirin ajan mukana ja aina päivittäin pyrin nostamaan itsestäni uuden aiheen esille. Habit trackerin avulla taas seurattiin päivittäistä ajan käyttöä. Se haastoi laittamaan puhelimen pois käsistä ja vähentämään ruutuaikaa ja lisäksi sen avulla pystyin haastamaan itseni keskittymään vaihteeksi itseeni edes sen pienen hetken päivässä.

Toinen viikko haastoi keskittymään terveellisiin välipaloihin ja herkkuihin. Saimme leirin järjestäjältä muutamia reseptivinkkejä ja hän kehotti meitä jakamaan omat terveellisen välipalan vinkit muille. Toisena haasteena oli puolestaan terveellisiin elämäntapoihin liittyvä kirja, joka olisi pitänyt lukea. Vinkeiksi oli annettu liikuntaan ja laihduttamiseen liittyviä kirjoja, mutta nuo ei oikein minulle istuneet, joten kaivoin kirjahyllyn kätköistä kirja tupakoinnin lopettamisesta. Tämä viikko oli ehkä minulle se kaikkein haastavin ja huomasin tahtomattani kapinoineeni tehtävän antoja vastaan ja ehkä tieten tahtoen jopa tahallaan käsittäneeni sen väärin. Toisaalta, kun itse on aina painunut vääristyneen kehonkuvan kanssa, en todellakaan suostu mitään laihdutuskirjoja lukemaan.

Kolmas viikko oli taas ihan kuin minua varten tehty. Viikon haasteet haastoivat liikkumaan. Viikon ensimmäisellä haasteella haluttiin saada meidät leiriläiset katsomaan ympärillemme kävellessä. Luonnosta löytyi vaikka mitä ja saatoimme bongata monenlaisiakin asioita. Toinen viikkohaasteen myötä tuli kirjattua askeleet ylös. Kakkoshaastetta varten kaivoin lahjaksi saamani älykellon jälleen esille, jotta saisin askeleet kirjattua näppärästi talteen. Askelhaasteessa pystyi määrittämään itselleen päivä- ja viikkokohtaisen askeltavoitteen. Huomasin tavoitteen laitettuani, että tavoite ainakin kannusti minua liikkumaan enemmän.

Neljäs ja viimeinen leiriviikko toi tullessaan leirimuistojen kokoamisen. Olin tosin jo My storyn kohdalla liittänyt kuvia muistoksi leirikirjaan, joten en halunnut tehdä samaa asiaa uudestaan. Toisena haasteena viikolle oli projektit. Olin jo alkuleiristä aloittanut isomman projektin työstämisen, jonka ennakkotietojen luovuttaminen oli sovittu heinäkuun loppuun. Tämä haaste suorastaan ajoi minua eteenpäin tekemään ja hahmottelemaan. Ihan en saanut heinäkuun loppuun mennessä projektia valmiiksi, vaan tietojen luovutus venähti lopulta hieman elokuun puolelle, mutta projekti eteni kyllä varsinaisella vauhdilla.

Leirikuukauteen mahtui myös monta muuta asiaa kuin vain viikkohaasteet. Vietimme kisapäiviä, jolloin saimme tehtävät suoraan sähköpostiin ja lisäksi mittailimme taidoissa. Taitoja pääsimme mittailemaan varsinaisesti vain kerran askartelun merkeissä. Kyseessä oli hyvin perinteinen kesäleirin askartelu, nimittäin leirimuistoin tekeminen kivestä. Leirejä paljon kiertäneenä ja kivikokoelmaa kerryttäneenä täytyy myöntää, että maalattava kivi jäi kyllä tällä kertaa hankkimatta. Kisapäivät puolestaan innostivat enemmän. Etenkin se ensimmäinen kisapäivä toi tullessaan ristikon, josta piti löytää kadonneet sanat. Toinen
kisapäivä tarjosi meille hashtags huntin. Näitä tulikin sitten bongailtua tovi. Leiriin mahtui myös uusia ystäviä ja postikortteja oman ”alaleirin” väeltä.

Summa summarum, leiri oli kokemus ja elämys. Siis oikeasti! Vaikka olen paljon leirejä elämäni aikana kiertänyt ja monenlaisia leirejä nähnyt ja kokenut, en olisi ikinä voinut kuvitella viihtyväni interaktiivisella leirillä jossain facebookissa. Olihan meillä yhteistä ohjelmaa tavallaan, tosin yhteisen ohjelma osuudet olivat meidän aikaan joko yöllä tai tosi aikaisin aamulla, mutta silti sitä jotenkin koki yhteisöllisyyttä ja ymmärsi tämän kalenterijutun olevan oikeasti varsin globaali harrastus. Koko leirille osallistui reilut 8000
henkeä ympäri maailmaa, jotka tekivät leiriä juuri itselleen vaikuttaen omiin valintoihinsa omasta hyvinvoinnistaan ja jokainen sai itse valita mitä halusi muille jakaa omasta leirikokemuksestaan.

Teksti ja kuvat: Niina Penttinen

2 comments on “The Camp Reset – Kansainvälinen kalenterileiri”

  1. Korjatkaahan ihmeessa otsikkonne… ReseRt ei tarkoita mitään resort = lomakohde ja reset = nollata, asettaa alkutilaan jne… Lisäisi uskottavuuttanne.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *