Siitä se riemu repesi kun lipun PlannerConiin voitin! On minulla ennenkin arpaonnea ollut, mutta nyt oltiin kyllä jo ihan eri mittakaavassa. Innostuin. Sen jälkeen pelotti ja syyllistyin. Rahanmeno, pieni lapsi ja olinko itsekäs kun olin korot soikeana jo juoksemassa kentälle vaikka reissuun oli vielä yli kuukausi aikaa? Onneksi minulla oli vierelläni Katja, joka oli myös onnekkaiden voittajien joukossa ja varasi minut heti kimppamajoitukseen ja muihin järjestelyihin. Olo oli kuin siiven alla – kiitos siitä! Mirppu oli ihana ja auttoi ihan konkreettisissa vapinoissani matkaan asti (ja sen aikana!) sekä oli henkisenä tukena alusta loppuun. Kiitos! Oli tää iso juttu.Toivottavasti seuraavasta kirjoituksestani välittyy se innostus joka minulla on päällä edelleenkin!

Niin paljon tavaraa lähdössä mukaan, niin miniatyyri laukku – ja aivan tappavan tiukka painorajoitus. Kun kuulin että saamme vielä goodie bagit saavuttuamme, meni pakkauslista uusiksi. Otin mukaan ihan vain välttämättömät. Kaikki vaatteet, joita en pysty päälleni kasaamaan tullessa on voitava jättää Brysseliin. Laukkutilaa on voitava jättää kaikelle ihanalle plannerointitavaralle, jota selkä vääränä Suomeen kannan. Mukaani lähti kuitenkin ihana The Planner Societyn Traveler’s notebook – minun prinsessani. Sen lisäksi penaalin verran tuunaustarvikkeita – ihan jotta pärjään tämän ajan erossa kaikesta. Saavuimme Brysseliin perjantai-iltana ja mielessä oli vain ja ainoastaan ruoka ja voimien kerääminen tapahtumaa varten. Fiilistelytuunausta oli kuitenkin pakko tehdä huoneessa vielä ennen simahtamista!

Ovet aukesivat tapahtumapaikalla Brysselin ytimessä aamulla yhdeksän aikaan ja koska kävelimme paikan päälle, lähdimme hyvissä ajoin. Kuljimme pientä kiertotietä, jotta myös maisemat tuli taltioitua. Ennen lähtöä tuli kuitenkin tarkistaa, että kaikki on mukana päivää varten: planneri, tapahtuman muistojen keräämistä varten mukaan otettu vihko, pienet kasaamani swap bagit laitettavaksi vaihtopöytään ja tottakai belgialaista suklaata. Mikään järkevä, kuten särkylääke tai vesipullo, ei tuossa tilanteessa tullut mieleenkään.

Sää suosi meitä kyllä koko reissun ajan! Sinä aikana kun oltiin aina sisällä, oli satanut. Toisaalta: jos koko päivän OLET vain sisällä glitterihuuruissa niin ei ihme, ettei niille pienillekään sadekuuroille altistunut. Tapahtumapaikka oli niin upea! Glitteriä, ilmapalloja, red carpet….!

Aulassa odotti heti narikka, vaihtopöytä sekä valotaulut asiaankuuluvine teksteineen. Ovella saimme myös kulkuluvat sekä goodie bagit heti alkuun ennen tervetuliaispuheen kuulemista salissa. On tarpeetonta kai korostaa kuinka tärkeäksi itseni tunsin sen lätkän kanssa. Olenhan sentään plannerconilainen. Onneksi Elli oli ihanana tehnyt meille myös Kalenterimania- pinssit, jonka kiinnitin myös kaulanauhaani! Suurempaa yhteenkuuluvuuden tunnetta saa ihan muistelemalla hakea!

Päivä oli täynnänsä ohjelmaa molempina päivinä ja onneksi Katja oli meistä kahdesta se fiksumpi, ja oli printannut meille lähetetyt ohjelmat. Oli helppo siitä aina luntata mitä tapahtuikaan seuraavaksi. Tiedotus oli oikein hyvää paikan päälläkin, mutta tapani mukaan aina tarkistan tarkistamisen perään.

Päivän päätyttyä ei paljon ehtinyt muuta miettiä kuin sitä, miten saa kaikki ihanuudet kannettua hotellille sekä sitä, kuinka kova nälkä onkaan ehtinyt tulla! Löysimmekin kivan ravintolan squarelta ja päätimme nauttia ihanasta syysilmasta syömällä ulkosalla. Ruoka oli oikein hyvää, lasi viiniä siihen kylkeen niin jo vain jaksaa taas.

Kävelimme hotellille ja aloimme nautiskelemaan päivän saaliista: levitimme kaikki tavarat sängylle ja ei muuta kuin selaamaan mitä kaikkea ihanaa olikaan matkaan tarttunut! Molemmilla oli oma kasansa ja kuva minusta hyvin kertoo sen kuinka paljon goodie bagissa oli sisältöä. Ostin muutaman tuotteen koko viikonlopun aikana ja plannerointiostoksiin minulla kului rahaa 16 euroa. Oikeasti – 16 euroa. Kaikki muu joko tuli goodie bagista tai sain vaihtopöydästä vastineeksi omista pussukoistani, joita sinne jätin kymmenen kappaletta.

Vaikka kuinka tiesi, että nukkumaan piti mennä niin venyihän se pitkälle yli puolenyön. Eikä yhtään auttanut se, että toinen siinä vieressä on aivan yhtä innoissaan! Järki selkeästi jäi pois kyydistä muutama pysäkinväli sitten. Tuli se uni onneksi sieltä lopulta.

Sunnuntaipäivä kun koitti, oli jo hieman lähtötunnelmat. Tavarat otettiin mukaan ja kuljettiin parin muun planneroijan kanssa tapahtumapaikalle. Päivä voi alkaa!

Arvontoja, puheita, työpajoja – toinen päivä mitä ihanimpia planneriaiheita. Kaikki tämä kaikkien niiden ihmisten kanssa, jotka selkeästi jakavat saman intohimon. Tunnelma oli vertaansa vailla! Meillä oli oma laulu, joka toimi samalla plannerijumppana. Se soi päässä edelleen!

Osa Kalenterimanian porukasta pääsi yhteiskuvaan myös itse plannerointigurun, Erin Condrenin kanssa! Ehdin siinä hetken jutellakin Suomesta, Kalenterimaniasta ja kuinka iso asia meille on olla paikalla tällaisessa tapahtumassa. Täytyy sanoa, että siinä on karismaattinen nainen! Yritteliäs, innovatiivinen, inspiroiva, edustava. Taidan olla fani. Ei vaan – TOTTAKAI OLEN! Erin Condrenin antamien tuotteiden myötä me saimme myös ilahduttaa Kalenterimanian jäseniä arvontavoitoilla, jotka löysivät tiensä uusille omistajilleen viime viikolla. En yleensä ole kova fanittamaan. Huomasin kuitenkin liikuttuvani ihan aikuisten oikeisiin kyyneliin asti hänen puheensa aikana ja voin sanoa, että tämän naisen tapaaminen tulee olemaan ikimuistoinen asia.

Viikonloppu läheni loppuaan ja oli aika viettää viimeiset hetket tapahtumapaikalla ennen kuin oli kotiinlähdön aika. Matkalaukun järjestys ja punnituksen ohittamisen juoniminen. Lähtösipaisu puuteria nenään ja taksitolpalle kohti lentokenttää. Ensimmäistä kertaa päivän aikana oli taas aikaa ajatella kun ilta koitti. Väsymystä suurempi tunne oli valtava kiitollisuus. Kiitollisuus järjestäjille noin upeasta tapahtumasta. Kiitollisuus siitä, että he löysivät tiensä Kalenterimaniaan arpomaan lippuja meillekin, joilla ei muuten olisi millään ollut mahdollisuutta päästä mukaan. Kiitollisuus siitä, että meillä on tällainen porukka kuin Kalenterimania. Ja siitä, että se planneriperhe on nyt laajenemassa myös Suomen ulkopuolelle ihan sillä että meidät tunnetaan ja muistetaan. Upea viikonloppu, upea paikka, upeat ihmiset.

Ja ettei muistot hukkuisi mihinkään eikä vahingossakaan, aion tehdä Plannerconista saamastani letusta PCE- plannerin! Tästä se lähtee! Ja uskokaa pois – kaikki on säästetty.

Ja hei, todella haluut tsekata myös Katrin upean videon Plannerconista!

Ensi vuotta suunnitellaan jo! Aiotko Sinä olla mukana?

 

-Anna-Johanna

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *