Kategoria: DoubleTuesday

Kalenterimanian jäsenen kirjoitelma tiistaisin. Joskus jopa kaksi! Tuplatiistai!

Tuunaushaaste – Time system- ja Project 365 -kalenterit

Synesteesikko sanataiteilija aina kirjoitustuulella.

Elän väreistä. Kynästäni tulee vain sanoja. En pidä itseäni visuaalisena ihmisenä, joka osaisi sommitella. Tekstinsyöttö ehdottaa, että osaa sinnitellä. Käypä ehdotus tällä kertaa. Kun sovin jäsenpostauksesta Kalenterimanian blogiin, käytössäni oli Time system -kalenteri vuodeksi 2024. Ei suinkaan kaikkein mieluisin valinta, mutta varsin käypä. Olen ostanut samanmoisen ainakin parina vuonna aiemmin. Tilaa on sivu päivää kohti, joten mahdun hienosti kirjaamaan työvuorot ja muun kulloisenkin elämäni silpun vapaaehtoisjuttuineen. Hyvin pystyy myös koristelemaan, kun kalenteriharraste nyt elpyy pitkän ajan jälkeen. Kalenterimaanikoksi olen outo: tapaan käyttää sen, mitä ostan tai vaihdoissa saan. Niin ihanaa kuin olisikin ostella kaikenlaista, en haali isoja varastoja. Suhtaudun tarroihin, teippeihin ja muuhun vähän kuin ruokaan: hyvikkiä hävikin ja hilloamisen sijaan! Käsittämätöntä, miten pragmaattinen olen… Tämän postauksen koristeet olen enimmäkseen saanut vaihdoissa, osa lehdistä saksittuja juttuja on omasta takaa. Kierrätetyksi jutuksi pääsi niin ikään vaihdossa saapunut kirjekuori, josta askartelin taskun. Sen sisään tulee kai jokunen kortti tai muistilappu myöhemmin.

Kirjoittaminen on minulle luontevin tapa ilmaista itseäni. Yhdeltä ammatiltani olen sanataideohjaaja, ja pyrin pitämään kirjoittamisen osana arkea, vaikka palkkatyö enimmäkseen onkin toisella alalla. Suuria kirjoittamisen iloja on tulla kohdatuksi kirjoittajana, ja onnekseni olen saanut joukon ystäviä, jotka kirjoittavat itsekin tai suhtautuvat muuten myönteisesti ja myötäelävästi. Niinpä kun pitkästä aikaa tänä talvena menin esittämään runojani poetry slamissa (siinä on tietyt säännöt, kuinka kauan on esitysaikaa ja miten pisteytetään), työstin runosikermääni useamman ystävän kanssa. Kukaan heistä ei sillä erää päässyt kuuntelemaan runojani, mutta illan mittaan viestisovellus oli kuumana siitä, miten sujui ja mitkä runot lopulta esitin. Kiitos, ystävät! Tiedätte, keitä olette.

Sattui ylimääräinen työkeikka talveen. Yllätyspalkasta käytin osan kauan toivomaani Ajaston Project 365 -planneriin. Se on kirjoittajan kalenterini loppuvuoden ajan. On minulla kirjoittajan bujokin, johon riipustan aamusivuja ja listaan meneillään olevia kirjoituskilpailuja, mutta huomasin, että haluan vielä oman kalenterin, johon merkitsen kirjoituspäivät, runoillat ja sen semmoiset. Näiden myötä vuoden kalenterirauha on oikein lokoisalla tolalla. Kun on vapaata töistä ja kokonainen kirjoittamispäivä, laadin kalenteriin työlistan jutuista, joita aion kyhätä. Helmikuun lopun tiistaina työn alla oli mm. Kalenterimanian postaus, ja minulle aivan ennenkuulumatonta oli lähteä kuvat edellä ja kirjoittaa teksti vasta myöhemmin. Lisäksi hahmottelin tarinaa kirjoituskilpailuun ja runoa, ja yritin pitää takaraivossa muutamaa ehdotusta toiseen vieraskynäpostaukseen.

Puhun kirjoittamisestani yhä enemmän. Vuosia vaikenin, kun en oikein kohdannut ketään sen tiimoilta. Nyttemmin kestän, kun asiaa harrastamaton kysyy ällistyneenä, aionko kirjoittaa koko päivän. Mainitsin värit ja synestesian. Se tarkoittaa aistien sekoittumista. Jotkut näkevät musiikin väreinä, tai ehkä äänteillä on värit tai vaikka kuukausilla. No, minä näen ihmiset väreinä (ja mietin joskus, onko erityisherkkyys vamma vai ominaisuus). Tästä vuodesta tulee oikea ystävien kesä, sillä luvassa on paljon uusia rakkaita kasvoja. Vieraita muista maista. Kukkatarrat kertyvät jo koristamaan kesäkuuta, enkä malta odottaa, millaisia väripintoja pääsen aistimaan. Varmasti kauniita, toiveikkaita sävyjä. Ja väriyhdistelmiä. Olen tainnut vain yhdessä tutussa nähdä yhden ainoan sävyn. Tällä muuten ei ole mitään tekemistä niiden aurajuttujen kanssa, jos sitä mietit. Synestesia voi ilmetä monella muullakin tavalla. Sanat, tarrat, teipit. Siinä kalenteriharrasteeni kulmakivet. Tämän postauksen vihjesanoina olivat vastaväri, kierrätettyä, ystävyys ja tuuli. Kirjoittamisen ja koristelun iloa sekä kalenterirauhaa myös sinulle!

Anna

Tuunaushaaste – Bullet journal

Osallistuin tuunaushaasteeseen toteuttamalla sen bujoon, jota käytän myös kalenterin roolissa. Muistikirjana minulla on A5- kokoinen Yop&Tom -merkkinen muistikirja. Miettiessäni haasteelle sopivaa sivua, päätin tehdä haasteen kohtien mukaisesti toukokuun kuukausiaukeaman. Haastavaa, mutta hauskaa! Haasteena oli sisällyttää työhön jotain kierrätettyä, vastavärit, ystävä ja tuuli, haluamallani tavalla. Aluksi tuntui hankalalta miettiä mihin suuntaan työ lähtee etenemään – päätin kuitenkin yrittää heittää turhan miettimisen pois, ja alkaa vaan tekemään.

Aloitin luonnostelemalla kuukausiaukeamalle kalenteriruudukon. Oli yllättävän haastavaa päättää minkälaisella pohjalla lähden liikkeelle, että tilaa jäisi tarpeeksi haasteen toteuttamiselle. Päädyin kuvassa näkyvään ratkaisuun, vaikka se poikkeaakin jonkin verran normaalisti käyttämästäni kuukausipohjasta. Luonnostelun jälkeen teippasin reunat washilla, saadakseni suorat reunat. Päätin nimittäin tarttua seuraavaksi pitkästä aikaa guassiväreihin ja alkaa maalata.

Päädyin valitsemaan aukeaman pohjaväriksi keltaisen, ja sekoittelin kahdesta eri keltaisen sävystä sopivaa. Lopulta käytin enemmän kuitenkin kuvassa oikealla näkyvää Lemon yellow -sävyä.

Kuvassa maali on osittain vielä märkää, minkä vuoksi lopputulos ei näytä kovinkaan tasaiselta. Maalin kuivuttua irrotin teipit ja tussasin kalenterinäkymän ruudut mustalla tussilla. Maalasin myös kalenterinäkymän reunat violetilla guassivärillä – joka kuvissa tosin näyttää aivan ruskealta. Mutta violettia se on! Tässä myös toteutui ensimmäinen haasteen kohta, nimittäin vastavärit. Lisäsin tässä vaiheessa kalenteripohjaan myös tarroilla viikonpäivät ja päivämäärät.

Tässä kohtaa itselleni alkoi tulla aukeamasta sarjakuvafiilis, ja päätin jatkaa enempiä miettimättä eteenpäin sillä fiiliksellä. Löysin kaapin pohjalta askarteluun aiemmin käyttämiäni vanhoja Aku Ankka -lehtiä, ja aloin niistä selailla aukeamalle sopivia kuvia paljoa enempää ajattelematta. Näistä kuvista löytyivät haasteen loppuihin kohtiin sopivat asiat: jotain kierrätettyä tuli vanhojen lehtien käyttämisestä, kuvista löytyy ystäviä, ja tuulta kuvaamaan löytyi yksi sarjakuvaruutu, jossa tuuli nappaa Roope Ankan paperin lipputangon päästä. Varjostin violetilla värillä myös kuukausinäkymän laatikot.

Sivu näytti tällaisenaan mielestäni vielä liian tyhjältä, joten kaivelin lehdistä vielä muutamia kuvia täyttämään sivua. Leikkasin myös sarjakuvaruuduista kuukauden kirjaimet, ja liimasin ne sivulle. Tykkään kirjoittaa kuukauden tapahtumista tarkempia tietoja muistiin, joten lisäsin sivulle vielä ruskeasta paperista leikatun laatikon ylimääräisiä muistiinpanoja varten. Viimeisenä lisäsin aukeamalle hieman lisää violettia väriä tuoden lisävarjostuksia kuviin.

Aukeaman lopullinen muoto näkyy yllä olevassa kuvassa. Mielestäni siitä tuli hauska, enkä usko, että olisin ilman tämänkaltaista haastetta ryhtynyt toteuttamaan aukeamaa tällä tavalla. Välillä on kuitenkin hauska haastaa itseään tekemään jotain täysin erilaista kuin mitä yleensä tekee!

-Vilma