Nuuna-oivallus

Tilasin kauan sitten Vihkokaupasta pienen Nuunan. En kuitenkaan lukenut mittoja kovin tarkasti ja S-koon Nuunan koko yllätti: Pikkuinenhan oli vain a6-kokoinen! Kokonsa vuoksi muistikirja ei sopinutkaan kaavailtuun käyttötarkoitukseensa ja jäi hyllylle odottamaan uutta tilaisuutta.
Sopiva tilaisuus tuli, kun aloin kaivata kompaktia kalenteria kulkemaan mukanani. Kokeilin, kääntelin ja vääntelin, kunnes yhtäkkiä keksin kääntää Nuunan vaakasuuntaan! Keksintö oli yksinkertainen, mutta minulle mullistava. Etukäteissuunnittelu onnistui, kun päiväsin sivuja etukäteen: Kellonajat vasemmalle, päivämäärä ja to do-listat oikealle. Toisinaan päiviin jäi tyhjää tilaa liiaksikin, mutta se ei minua haitannut.
Joulukuussa otin testiin uuden layoutin ja tiivistin päiviä. Kokeilussa onkin nyt layout,  jossa ylös vasemmalle tulevat kalenteri ja menot, alas vasemmalle ruokapäiväkirja.  Oikea reuna on edelleen pyhitetty to do-listoille ja muistiinpanoille.
Uuteen muistikirjaan siirtyessäni otin käyttöön myös viikon koontisivut, jossa on kootusti habit tracker, kouluajat ja muut viikon tärkeimmät jutut.
-Tiia O.

Äiti-tytär tuunaustuokio

Vietimmepä kesällä tyttären kanssa pari päivää yhdessä. Kuinka ollakaan, kalenterimaanikoita kun molemmat olemme, yksi ilta hurahti vallan askartelu- ja tuunailupuuhien parissa. Inka ehdotti, että koristelisimme toisillemme viikkoaukeamat tn-vihoistamme. Niinpä kumpikin valkkasi omista kalentereistaan sopivan aukeaman ja aloimme toimeen.

Halusimme tehdä tämän niin ettei kumpikaan näe mitä toinen tekee. Kaikesta tuunausromppeesta oli helppo väsätä ”muuri” välillemme, vastakkain kun saman pöydän ääressä olimme. Välillä piti kuitenkin varmistaa: ”Et kai vaan kurki ?” Pienen hetken aluksi oli sellainen olo, että ”apua, mitä mä uskallan tehdä.” Mutta kun sitten sai aloitettua, ei se tuntunutkaan enää hankalalta.

Aika vierähti tuossa puuhassa nopeasti, kaiken kaikkiaan siinä taisi vierähtää pari tuntia.

Kumpikin sai -yllätysyllätys-vaaleanpunasävyisen aukeaman ja olimme molemmat ihastuneita. Ihastusta herätti myös se, miten erilaisilla tyyleillä koristelimme ja tulos oli miellyttävä. Olemme viettäneet monia hetkiä kalenteripuuhien parissa. Voisi ehkä jopa sanoa että tämä yhteinen harrastus on lähentänyt meitä.

Kuinka moni teistä tuunailee äidin, tyttären, ystävän tai muun läheisen kanssa? Entä koristeletteko toisillenne kalenteriaukeamia? Minulla vaihtui syksyllä tn-kalenteri miniplanneriin, johon heti pyysin Inkaa koristelemaan yhden aukeaman ja ihana tuli siitäkin.

Tiia M.

KUVAT: INKA PAAVILAINEN