Tekemisen vuosi – Emmi

Aloitellessani kirjoittamaan tätä blogipostausta istun tavarakasan keskellä. On kolmet A6-koon kannet erilaisilla täytteillä. On rengasplanneria, traveler’s notebookia, on erillinen kalenteri pöydällä pidettäväksi, sekä toinen mukana kannettavaksi. Toivoisin, että joku olisi nykinyt jo vuoden alussa hihasta ja sanonut, että ”Emmi, et sä tarvitse kaikkea tätä. Tekisit vaan jotain niillä mitä sulla jo on. Katso noita tyhjiä muistikirjoja vaan odottamassa vuoroaan tuossa!”.

Löysin Kalenterimanian ryhmän Kässäfestareilta kesän alkupuolella, ja sen jälkeen olen herännyt todella vahvasti siihen, miten paljon hilloan tavaroita tähän harrastukseen liittyen. Ehkä 10 % ostoksista on juttuja, joita oikeasti tarvitsen. Ryhmä on onneksi saanut mut tekemään korjausliikkeitä ja ajattelemaan ostosten tekemistä paljon enemmän. En väitä missään määrin olevani vieläkään missään ostolakossa, ja marraskuulle asettamani ostosten budjetti on palanut jo kaksinkertaisesti, mutta ainakin se herääminen on nyt tapahtunut.

Tämän vuoden suurimpiin saavutuksiin kuuluu elokuun ”käytä vanhaa pois”-haaste, jossa käytin koko kuukauden ajan vain vanhoja tarrakittien jämiä pois tehdäkseni koristeluita. Siitä voi lukea lisää täällä.

Tarkoituksena tänä vuonna on ollut myös vähentää tavaran määrää. Sen seurauksena olen erittäin tietoisesti ns. ”laittanut hyvää eteenpäin” eli lähetellyt ylimääräisiä tavaroita pois, laittanut happy maileja ja tarjonnut tarpeettomia tavaroita niitä enemmän tarvitseville. Olen alkanut arvostaa kierrätystä ja materiaalien uudelleenkäyttämistä paljon enemmän.

Tekemisen puolelta olen nauttinut todella paljon Kalenterimanian eri haasteista ja vaihdoista, joissa on päässyt tekemään jotain muutakin kuin” vain kalenterin koristelua.” Tein tänä vuonna elämäni ensimmäiset ATC-kortit, maalasin kiviä (enhän mä osaa edes maalata??) ja käytin kahvia tuunailussa!

Ensi vuoden kalenterihaasteisiin omalta osalta kuuluu ehdottomasti kulutuksen vähentäminen ja kierrätyksen lisääminen. Onneksi on muut manialaiset tsemppaamassa. Aion myös postailla tänne blogiin lisää DIY-vinkkejä. Yhden ehdin jo kirjoittaakin, tein simppeleitä kirjanmerkkejä ja se löytyy täältä.

Käy myös tsekkaamassa muiden ylläpidon tyyppien Tekemisen Vuosi -haasteet!

Kivaa loppuvuotta kaikille! Nähdään ryhmässä!

– Emmi

Jouluvihko Traveler’s Notebookiin

Rakastan joulua. Olen kotoisin napapiirin tienoilta, joten olen aina kokenut joulufiiliksen olevan minulla ikään kuin sisäänrakennettu. Koska asun nykyisin Helsingissä ja lumi ei ole itsestäänselvyys vielä loppuvuodestakaan, on joulua hyvä alkaa fiilistelemään jo marraskuun alussa. Jouluvalot, koristeet, kynttilät ja jouluisat juomat tuovat mukavasti tunnelmaa. Tästä syystä tein muutama vuosi takaperin itselleni jouluisen Traveler´s notebookin eli TN:n. Ryhmässäkin ollaan jo hyvin päästy joulufiilikseen.

Joulu-TN pitää sisällään vihkon joululahjoille, menneille ja tuleville, annetuille ja saaduille. Vihkon jouluruokien resepteille ja ideoille, koska vastaan kokkaamisesta meidän perheessä. Yksi vihko on joulumuistoille ja -kuville.

Lisäksi minulla on vuosittain vaihtuva vihko, joka toimii ikään kuin päiväkirjana. Kuvassa on edellisten vuosien vihkoja. Olen kasannut vihkot erilaisista jouluisista papereista, joten jokainen vihko on uniikki. Olen joka vuosi laskenut papereiden määrän niin sanotun joulukalenteri-kuukauden mukaan ja lisännyt vielä joulun pyhät mukaan. Tänä vuonna laitan muutaman ekstrapaperin, jotta voin laittaa ylös jo ennen joulukuuta fiilistelyä ja muistoja. Vihkot on minulla A6 kokoa.

Valitsin tämän vuoden kanneksi tämän söpön pahvin. Lopuksi papereiksi valikoitui pistepapereita, muutama jouluinen kuviopaperi ja keskelle vihkoa löytyi pieni kuusi. Lisäsin myös muutamia koristepapereita jo kasaamisvaiheessa.

Kun paperit oli taiteltu ja kasattu sisäkkäin, eli kun vihko oli kasassa, laitoin sen hetkeksi painon alle muotoutumaan ennen kuin leikkasin ylimääräisen osan pois mattoveitsellä.

Tein vihkoon viime vuoden tapaan kolme reikää: yläreunasta ja alareunasta 2 cm reunasta mitattuna, ja 1 cm reikien välillä. Koska vihko on niin ohut, ei se tarvitse koko taitoskohdan matkalle sidontaa, mutta se on myös hyvä vaihtoehto. Tämän jälkeen valitsin kansiin sopivan puuvillalangan jolla ompelin vihkon kasaan.

Päädyin lisäämään keskiaukeamalle vihkon sitomisen jälkeen paperikuvion peurasta ja kuusista. Sen enempää vihko ei tässä vaiheessa kaivannut valmisteluja. Nyt voi joulukuu minun puolestani tulla.

Mukavaa joulun odotusta!

-Katja