Avainsana: bullet journal

Sanahaaste – Janita V.

Leuchtturm1917 Bullet journal -muistikirja saatu Suomalaisesta kirjakaupasta ja vesivärit saatu Suomen Taidetarvikkeelta.

Tämän kertaisessa torstaihaaste-postaussarjassa, me ylläpidossa olemme tarttuneet, jäseniltä kerättyjen sanojen pohjalta rakennettuun, sanahaasteeseen. Jäseniltä kerätyiksi sanoiksi valikoituivat yrtti, aalto, piilossa ja hymy.

Alkuun lähdin miettimään haasteen toteuttamista käytössä olevaan kalenteriini, mikä yleensä on itselleni se luontevin tapa. Ennen mihinkään ryhtymistä kuitenkin jo totesin, etten tällä kertaa halua mennä helpoimman kautta. Päätin kaivaa hyllystäni yhden lähes tyhjän muistikirjani ja vesivärit, joihin en ole hetkeen koskenut.

Pyöriteltyäni sanoja hetken mielessäni päätin aloittaa sanasta yrtti, joka toi ensimmäisenä mieleeni kukkaruukun. Lähdin alkuun hahmottamaan ruukkua ja yrttiä sen sisällä kevyesti lyijykynällä. Mieleisen muodon saatuani, otin pensselin käteeni ja annoin vain tunteen viedä. Lopputuloksena syntyikin kaksi ruukkua kasveineen ja uppoutuessani maalaamaan unohdin täysin kuvata itse prosessin teille. Olisin voinut sisällyttää loput sanoista kahteen maalaukseen, mutta halusin purkaa kaikki ajatukset mielestäni useampaan työhön.

Seuraavaksi lähdin toteuttamaan sanoja piilossa ja aalto. Tässäkin aloitin hahmottamalla työn ensin lyijykynällä. Jollain tapaa halusin myös näihin sanoihin sisällyttää jotain edellisestä maalauksesta. Niinpä paperille alkoi hahmottua jälleen kukkaruukku. Tälläkin kertaa annoin vain kynän liukua paperilla ajatusvirran mukana sen enempää miettimättä. En välittänyt siitä, oliko paperille syntynyt jälki realistista vai ei. Ainakin se oli aitoa ja juuri sillä hetkellä alitajunnasta ulos tullutta. Ruukun lisäksi paperille hahmottui tulppaaneja maljakossaan. Taittuneet lehdet ja vesi maljakossa toivat mieleen aallot. Katsoessani lopullista työtä kummin päin tahansa, on toinen kasveista aina toisen alla piilossa.

Viimeisenä sanana oli hymy. Sen sisällyttäminen maalauksiin tuntui olevan koko prosessin vaikein osuus. Lopulta päädyin maalaamaan toiseen ensimmäisistä ruukuista hymynaaman. Ei välttämättä sellainen lopputulos kuin olisin toivonut, mutta ainakin kaikki sanat tulivat jollain tapaa töihin kätkettyä.

Tällaiset olivat minun sanahaasteeni aikaansaamat kolme maalausta. Välillä tekee hyvää poistua omalta mukavuusalueelta ja tehdä jotain ihan muuta. Tällainen ajatuksien virran mukana maalaaminen on oikeastaan todella terapeuttista ja teki hyvää saada purkaa ajatuksia ulos. Miten sinä lähestyisit sanahaastetta?

Bisous Janita V.

Itse sidottu Art Junk Journal

Ennen joulua ihailin Kalenterimanian Facebook-ryhmässä ryhmäläisten upeita joulubujoja ja muita jouluaiheisia journaleita ja plannereita. Vaikka en ole kovin jouluihminen, niin syttyi silti kipinä omasta joulukirjasesta. Lähinnä tahdoin sellaisen kuvakirja-tyylisen, jossa yhdistelisin ihania jouluisia kuvia ja jouluisia lehtileikkeitä. Ostin jouluisia papereita ja laitoin Facebookin roskalava-ryhmiin ilmoituksia, että otan vastaan jouluisia aikakausilehtiä. Sain kaikki materiaalit kasaan juuri ennen joulua. Olin suunnitellut käyttäväni tähän valmista vihkoa, joka minulla oli ylimääräisenä, mutta jokin siinä vaan tökki vastaan. Noh, joulu meni ja en ollut aloittanutkaan projektiani. Joulun myötä katosi myös inspiraatio jouluaiheiseen kuvakirjaan. Jäin hauduttelemaan asiaa.

Tammikuun lopussa sain idean! Meillä oli helmikuussa tulossa koulun lähijaksolla kirjonta ja kirjansidonta. Sain idean, että sidon itselleni kirjan, yhdistetyn Art ja Junk Journalin. Ja koska joulukirjan teko tuntui hassulta tähän aikaan vuodesta, niin päätin että tulen laittamaan kirjaan kaikki vuodenajat! Kirjanen on nyt sidottu ja odottelee enää vaan täytettä. (Siitä ehkä sitten joskus oma blogitekstinsä.) Mutta nyt kerron lyhyesti, ja hyvin suurpiirteisesti, miten A5-kokoinen kovakantinen Art Junk Journalini valmistui.

Ostin materiaalia kirjan kansia varten, koululta sain kansipahvit ja sisäsivut. Halusin yhdistää kirjontatyön kirjan kansiin.

Valitsin sisäsivuiksi paksumman paperin, joka oli A2-kokoa. Ihan ensiksi minun piti leikata paperit neljään osaan, että sain niistä A4-kokoisia. Ne piti taitella taittoluun avulla kaksin kerroin vihoiksi. 

Tein erillisen apupaperin (punainen), jolla merkitsin vihkoihin nidontareikien paikat ja painoin reiät piikillä. 

Nidoin (eli ompelin) vihot kiinni toisiinsa. Ensimmäistä vihkoa ommellessa pujotin nidontanauhat paikoilleen. Yhdessä kohdassa kiristin lankaa vähän liikaa ja paperiin tuli pieni repeämä, mutta se ei haittaa käytössä.

Seuraavaksi oli esilehtien tekeminen. Taitoin kaksi vihreää A4-kokoista paperia kahtia ja liimasin ne  vihkonipun molemmille puolille.

Sitten liimasin selkämyksen, nidontanauhat ja tukiharson. Välissä piti antaa liiman kuivua ja odotellessa suunnittelin kanteen kirjontakuviota.

Selkämyksen ylä- ja alareunaan liimasin violetit kapiteelinauhat.

Piirsin paperille mallikuvan kirjontatyöstä ja jäljensin sen mustalle kankaalle liitukynällä.

Kirjontatyön kuvion tein sashiko-kirjonnalla eli etupistoilla ja tekstin tikkipistoilla. Mustakangas on kirjottu kiinni vihreään kirjankansikankaaseen. Kansikankaan nurjalle puolelle silitin tukikankaan. 

Kansipahvit ja selkäpahvin leikkasin konepahvista ja liimasin ne kansikankaaseen. Lopuksi vihkonippu piti sovittaa kansien väliin tarkasti ja liimata esilehdet kansiin kiinni. Tässä vaiheessa minulla oli jo tosi kiire saada kirja valmiiksi ennen kuin koulupäivä päättyy, se oli nimittäin viimeinen koulupäivä! Kotona laitoin kirjan painon väliin odottamaan liiman kuivumista.

Tämmöinen minun Art Junk Journalista sitten tuli:

Kirjansidonta oli niin kivaa, että aion tehdä vielä monta kirjaa!
Helmikuun lopussa valmistuin käsityötaidon ohjaajaksi.

-Heli