Avainsana: hyvinvointi

Elämäntapa-kalenteri käytössä

Minusta on ollut aina mielenkiintoista miettiä elämää ja siihen liittyviä asioita. Koen siis luontaista vetoa itsetutkiskeluun ja -kehittämiseen. Tapoja siihen on monia, päiväkirjasta oppimispäiväkirjoihin, tehtäväkirjoista elämäntapa-kalentereihin. Reilu vuosi sitten löysin Elämäni vuosi 2017-kalenterin, joka vaikutti mukavalta niin kalenteriosansa kuin elämäntapa-osionkin suhteen. Tuote on suomalainen, suomen kielellä ja hyvälle paperille painettu. Vaikka kalenteri sittemmin jäi kotiin, perheen menojen ja tekemisten kirjaamiseen, tein harjoituksia kalenteriin, niille varatuille paikoille sekä erilliseen muistikirjaan.

Itselleni voimaa tuovien asioiden pohtiminen oli mielestäni mielenkiintoista. Musiikin tai luonnon vaikutus fiilikseen on varmaankin kaikilla meillä tiedossa, vaan kun se vaikea päivä koitti, huomasin palaavani tälle sivulle. Se muistutti minulle, ettei sohva tai syöminen kuulu listalleni mielialan nostokeinoista, kun niitä mietin parempana päivänä.

Tavoitteiden asettaminen on varmasti meille kaikille tuttua, ainakin sanojen tasolla. Joka kerta, kun tavoitteitaan pohtii, tulee samalla miettineeksi millaista elämää sitä haluaisi elää. On hyvä tavoitteita asettaessa pysähtyä myös miettimään miksi juuri ne asiat, ne tavoitteet kokee tärkeiksi. Itselläni tuli jossakin vaiheessa haaste ”hoikka keho”-tavoitteen kanssa; huomasin, ettei se ole minun tavoitteeni, vaan yleisesti toivottava kehon ominaisuus. Minun tavoitteeni on liikunnallisen, vahvan ja terveen suuntaan enemmänkin kuin mittoihin sidottu.

Tavoitteista toimintaan sivu, trackeri, on minusta loistava työkalu. Harjoittelen vasta sen käyttöä, kotona viruvassa kalenterissahan sen käyttäminen on vähän haasteellista, ja itse koen sen tarpeelliseksi työkaluksi mukana kulkevaan kalenteriini. On huikeaa nähdä kuinka joka päivä saa tehtyä jotakin itsensä, tulevaisuutensa ja tavoitteidensa eteen. – Ja jos ei suju, voi pysähtyä miettimään, mikä tavoitteessa tai sen asettelussa hiertää.

Yksi tavoitteiden saavuttamista tukevista asioista on niiden pilkkominen. Elämäni vuosi-kalenterin kysymykset mitä voisin saada aikaa missäkin ajassa herättivät valtavasti ajatuksia. Entä jos sen sijaan, että ajattelen suursiivoavani kerran kuussa, jakaisinkin tehtävät pieniin osiin, muutamiin minuutteihin, vartteihin, puolituntisiin ja tunteihin? – Jos joka päivä teen vähän, siitä kasautuu valtava virta kuukaudessa. Ja aloittaminenkin voi olla helpompaa. Tehdä vartti suht kunnossa olevan kodin eteen, tai aloittaa koko päivän urakka mullin mallin olevassa kodissa, kumpaan sinä tarttuisit? Tai liikuntaa lisätessäsi kahden tunnin treeniin vai vartin jatkoon jokaisella kävelyllä? Huomasin myös, ettei itsestäni tai ihmissuhteistani huolehtiminen vaadi pitkiä aikoja. Puhelu, kynsien lakkaaminen, maskaran levitys tai hiusten laitto jää helposti. Ja vartti päivässä voi kuitenkin muuttaa miten koen itse itseni tai miten ystävyyssuhteeni voivat.

Viisi vuotta on pitkä aika, sinä aikana ehtii tapahtua paljon, myös tavoitteideni suhteen. Kun pohtii missä haluaisi olla ja asua, millaista työtä tehdä ja ketä tavata vapaa-ajallaan, muistuttaa itselleen mikä minulle juuri nyt on tärkeää, minkä haluan priorisoida. MInun kaipuuni rivitaloon ja isolle terassille ei kerro välttämättä asunnon tarpeesta, vaan siitä mitä se minulle edustaa: haluaisin iskeä sormeni multaan, laittaa paljon kasveja, istua kevätauringon lämmittäessä kasvojani viltti ympärilläni kahvimukin kanssa katsomassa hiirenkorvien puhkeamista heti aamutuimaan. Jos en voikaan saada rivitalo-osaketta, voinko saada sen tunteen jossakin, jotenkin muuten? Se on minulle tärkeää, miksi en kuuntelisi siinä itseäni.

Monella meistä on käytössä, hyllyssä käyttöön tuloa odottamassa tai mielessä hyvinvointiimme liittyvä kalenterikirja. Oman kokemukseni kautta suosittelen lämpimästi, oli valintasi sitten Elämäni vuosi, Hyvän mielen vuosi tai joku englanninkielisistä tuotteista. Mukana kulkevassa kalenterissa olevia tehtäviä voi pohtia silloin kuin siihen on tilaisuus tai siltä tuntuu, toisaalta kotona asian äärelle rauhoittuminen on ihanaa:  mielijuomaa, hiljaisuus, aikaa omille ajatuksille, vaikka se vartti, ja voi melkein kuulla elämänsä muutoksen tuulten huminan. Mikäli ei halua kalenterityyylistä tuotetta, ainakin Sandyn Vihkokaupan valikoimasta löytyy loistavia työpapereita elämänsä pohtimiseen eri näkökulmista.

Sinä olet omien ajatustesi arvoinen, muistathan priorisoida itsesi ja hyvinvointisi elämänmenon keskellä <3

– Raija

Mielenterveysviikon terveisiä á la AJ

Kalenterimania on todella suuressa roolissa siinä, että jaksamiseni riittää ja tunnen iloa siitä, että luon jotain. En olisi ikinä uskonut, että vaikutus voi olla näin suuri! Kotiaitinä ollessani työaika kun ei lopu ikinä ja on vaikea raivata tilaa niille omille jutuille kaiken niin sanotun pakollisen lomaan. Ilman Kalenterimaniaa minulla tuskin olisi harrastuksia – eli aivan sama tilanne kuin ennenkin. Ahdistus iskee kun sopii menoja tai pitää hoitaa asioita – se saa minut pysymään kotona. Masennus iskee kun olen ”vain” kotona enkä tee ”mitään”. Olo on näinä aikoina huono ja kuva itsestä huononee huononemistaan. Se on tavallaan oravanpyörä mistä ei pääse pois. Onnea on tämä harrastus, joka on läsnä joka paikassa. Tämä ei katso aikaa eikä paikkaa: silloin kun siltä tuntuu ja mukana on välttämättömimmät, niin saa toteuttaa itseään. Siksipä mukanani kulkee Traveler’s Notebook ja sen takataskussa jos jonkinlaista paperituotetta. Penaalissa on muutamat kynät, liimarolleri ja muuta pientä. Niillä olen pärjännyt silloinkin kun aikaa on vain hetki tai on vain se yksi ajatus, jonka haluaa tallentaa.

Kalenterimania on paitsi kiva harrastus, se myös auttaa minua seuraamaan omaa vointiani. Itse kalententeriosiossa minulla ei ole mitään seurantaa, mutta välissä kulkevassa pistevihkossa on. Piirtämääni trackeriin väritän päivän fiiliksiä sen mukaan miten ne ovat päivän aikana muuttuneet. Sen lisäksi tracker systeeminä on hyvä myös päivittäin muistettaviin asioihin, kuten askelmäärätavoitteeseen, vitamiinien ottoon ja vedenjuontiin. Nämä helpottavat minua seuraamaan miten olen ollut aktiivinen ja vaikutusta mielialaan – ja toisinpäin. Traveler’s Notebookissani on myös päiväkirjaosio, johon saan purettua mielestäni negaa tai muita ajatuksia, jotka siellä tarpeettoman paljon pyörivät. Monesti se auttaakin. Kun sen asian saa kirjoitettua niin siitä tulee konkreettista ja jollain tavalla häipyy mieltä täyttämästä. Näiden lisäksi kalenterissa kulkee mukana listaosio, ruutuvihko ja blanko vihko – hyvin ne kaikki ovat käyttötarkoituksen löytäneet! Traveler’s Notebookini on monipuolinen ja kätkee sisäänsä kätevästi niin monenlaista, että on jopa vaikea olla sitä näpertämättä. Se helpottaa kovasti mieleni tasaamista ja ajatuksieni järjestämistä Joskus vain koristelen itselleni sivun tai aukeaman, jotta pääsen fiilikseen. Erilaiset tsemppilauseet ja kuvat ovat myös tärkeitä minulle. Välilehtinä ne ovat korvaamattomia ja tuovat hyvää mieltä!

Traveler’s Notebookin lisäksi teen aktiivisesti myös Project Me:tä. Aivan sitä varten hankin Nuuna-muistikirjan, joka myöskin näkyy kuvissa. Nuunat ovat olleet suuressa suosiossa ja olikin kiva saada vihdoin aihe, jolle sellaisen hankkisin. Nuunat olivat niinikään valittu ylläpidon yhteispostauksessa Tiian vuoden 2017 parhaimmaksi ostokseksi! Mirpun kanssa mietimme, että Project Me:n tekemisestä  voisi olla apua minäkuvaan ja sen parantamiseen – kaiken muun muassa. Olen miettinyt myös, että listaus niistä huonoista ajatuksista voi oikeasti tuottaa myös ratkaisuja huomaamattani. Samalla tavalla kun terapiassa kuulemma voi itsekin kuulla itsensä puhuvan asioita, jotka tajuaa vasta sanottuaan ne. Niin tämä toimii minulle. Olen vasta aivan alussa, mutta yllätyksekseni huomasin jotain jo nyt eli uskon että Project Me:stä tulee tärkeä osa tätä kalenteriharrastusta. Ja sivuja riittää vaikkei se loppuisi edes lähitulevaisuudessa!

Minut tuntevat ovat saattaneet hämmästellä viimeisen vuoden aikana tapahtuneita muutoksia. Ymmärrän sen. Olen aina ollut päällepäin paljon sitä, mitä en ehkä sisällä 24/7 ole. On helppo olla iloinen ja sosiaalinen ja tukea muita kun niin saa huomion pois niistä omista haavoista, joita nuolee silloin kun kukaan ei näe. Kalenterimanian löydettyäni olen tajunnut, että minullakin on lupa ja tila kertoa mitä todella ajattelen ja miten minulla menee. Olen ollut yllättynyt kuinka läheinen tästä maniaperheestä on minulle tullut. Ryhmähenki on saanut minun kohdallani aikaan sen, että olen  hyväksyvämpi itseäni kohtaan ja olenkin päästänyt ihmisiä lähemmäs itseäni kuin koskaan aiemmin. Tämä vaikutus on ylettänyt myös somen ulkopuolelle ja olemmekin ystävieni kanssa puhuneet enemmän ja ennen kaikkea aidommin asioista kuin ennen. Olen lähempänä läheisiäni, mutta myös lähempänä itseäni, kun olen antanut tilaa kaikelle mitä tunnen, en vain positiiviselle ja kepeälle. Se on tehnyt niin hyvää. Olen tästä äärimmäisen onnellinen ja kiitollinen tälle porukalle. JUST TÄLLE PORUKALLE. Tämä on aito, lämmin ja tiivis porukka – #maniaperhe. Minulla on kunnia kuulua tähän yhteisöön, jossa tarkoitus on auttaa kanssamaanikkoa mäessä, levittää paperirakkautta ja hyvää mieltä yhteisen harrastuksen kautta.

 

Hyvää mieltä ja mielenterveyttä kaikille.

 

-Anna-Johanna