Avainsana: jäsenten postaukset

Keltaisesta Letusta mustavalkoiseen Mont Marteen

Kaikki alkoi siitä, kun kuulin jostakin sanan bujo. Mikä ihmeen bujo? Eli siis bullet journal. WAU! Olisihan se pitänyt arvata! Jäin koukkuun välittömästi selattuani Pinterestiä huikeat 5 minuuttia. Törmäsin jatkuvalla syötöllä myös sanaan Leuchtturm 1917. Mistä sellaisen saa? Netistä, selvä.

Keltainen A5 -kokoinen Leuchtturm1917 kotiutui minulle yhdessä Pigma Micron -tussin kanssa juuri ennen joulua vuonna 2017. Joulun pyhät suunnittelin ja selasin ideoita. Lopulta 30.12.17 korkkasin Leuchtturmin. Ennen kuin vuosi oli vaihtunut, olin heittänyt sen jo kaapin perälle. Se oli pilalla. Se kuulsi läpi. Sivut menivät rikki, kun pyyhki lyijykynän jäljet. Sivut eivät olleet valkoiset, ne olivat kellertävät ja huokoiset. En tykännyt. Pisteitäkin täynnä, plääh. Aloin etsiä uutta vihkoa tai muistikirjaa. Toivoin paksumpia sivuja, jotka eivät kuulla läpi, jotka sietävät vähän vettä eivätkä mene rikki, kun pyyhkii lyijykynän jäljet. Halusin mös, että sivut sietävät Distress Ink -musteita, joiden väri on se mikä kuuluu. Leuchtturmin kellertäviin sivuihin ei sininen ollut sininen vaan vihertävän sininen.

Tammikuussa 2019 herätin kuitenkin vielä Leuchtturmin henkiin. Ompelin siihen farkusta uudet kannet ja tykästyin. Päätin repiä aiemmin ”pilalle” tekemäni sivut. Päätin myös unohtaa kaikki ohjeet siitä millainen bujon kuuluu olla. Se oivallus vapautti luovuuteni. En halua bullet journaliini englantia, en erilaisia trackereitä, to do -listoja, avaimia tai sivunumeroita. En mitään, mitä oppaissa sanotaan. Minä haluan mitä minä haluan ja juuri silloin kun haluan. Kokemuksen kautta sitä oppii kuinka ja mikä itsellä toimii ja mikä ei, valitettavasti.

Kun liityin Kalenterimanian Facebook-ryhmään, tämä mania vasta räjähti päin näköäni. Siis aivan mieletön foorumi. Paras ryhmä missä olen ollut. Mikä tietomäärä, mikä vertaistuki. Mielettömän ihana nähdä muiden ideoita, luovuutta ja taitoa. Ihana paikka jakaa ja kysyä “tyhmiäkin”. Huikeeta.

Huhtikuussa sanoin sitten viralliset heipat Leuchtturmille. Olin taas sortunut tekemään sivuja eteenpäin. Ne olivat mielestäni jälleen pilalla. Olin myös saanut tarpeekseni huokoisista sivuista. Halusin mustaa. Mustaa ja valkoista. Vai valkoista ja mustaa? Tovin mietin, ostanko oikeasti valkosivuisen bujon vaiko sittenkin mustasivuisen? Päädyin mustaan, sillä elämäni on mustavalkoista.

Hankin itselleni väliaikaisen Mont Marte -sketch-lehtiön kierrekansilla kokoa A4. Wau! Sivut ovat paksuja ja mikä ihaninta, eivät kuulla läpi. Nyt tuli silti pieni ongelma. Lyijykynän jälkiä pyyhittäessä sivuille jää valkoisia rantuja. Hmm, tarvitaanko myös musta kumi? En ole kokeillut. Nyt tulee tehtyä sivut suoraan valkoisella geelikynällä. Onnistuttava on samantien. Se toimii minulla. Bullet journalia tehdään vain, kun on inspiraatio eikä sorruta tekemään valmiiksi kuukausikaupalla aukemia ja viikkoja. Opin sen Leuchtturmin kanssa. Toki seuraava kuukausi pitää olla tehtynä, kun eletään vielä edellistä. (Tulevaisuusnäkymän toukokuu täyttyi yli äkkiä.)

Näin minä duunaan:

Mustassa bullet journalissa tykkään siitä, että siinä kaikki näyttää raikkaalta. Käytän sitä tehdessä mainoksia, aikakausilehtiä ja leimoja. Käyttämäni kynät ovat valkoinen ja hopea geelikynä, Hybrid Gel grip. Korjauksiin käytän mustaa tussia.

Ensiksi leikkaan numerot, jotka hyödynnän viikkoaukeamissa. Sitten alan selaamaan valmiiksi lehdestä leikattuja valokuvia ja muita kuvia. Hahmottelen niistä kollaasin tai mikä milloinkin näyttää hyvältä. Aloitan suunnittelemalla ja hahmottamalla kuukausinäkymän. Lopuksi alan liimaamaan osia paikoilleen. Etsin myös tekstejä, joita olen leikellyt valmiiksi tai leikkaan uusia, jos sopivia ei ole.

Seuraavaksi suunnittelen viikkonäkymät. Kesäkuuksi päätin kokeilla pystysuoraa layoutia vaihtelun vuoksi. Sitten liimaan numerot, kirjaan geelikynällä viikonpäivät ym. piirrettävät jutut.

Kun kaikki viikkonäkymät on tehty, alkaa se ihanin vaihe eli koristelu! Hyödynnän tässäkin vaiheessa lehtileikkeitä. Saatan leimata ja väritellä. Toistaiseksi olen ollut tyytyväinen lehtikuviin ja silppuun. En omista tarroja tai washiteippejä, ainuttakaan. Apua!

Lopuksi haluan sanoa kaikille tämän:

-Katja J-

Hobonichi

Hei vaan kaikki manialaiset,

täällä kirjoittaa Hobonichi-kalenterimaanikko. Olen aina ollut kiinnostunut kalentereista, ja kuten monella muullakin, oli Teinari se ensimmäinen tuunattava kalenteri. Kauas on tultu Teinariajoista ja tänä päivänä olen löytänyt kalenterirauhan Hobonicheista. Olen aina rakastanut yksinkertaisia ja graafisia paperitavaroita ja kalentereita. Pidän ylipäätään japanilaisten eleettömästä ja yksinkertaisesta tyylistä.

Ensimmäisen kerran törmäsin Hobonicheihin pari vuotta sitten netissä ja tuolloin mietin, että tilaisin Hobonichin, mutta ne tuntuivat kovin kalliilta ja hankalilta tilata. Vähänpä tiesin tuolloin, että mihin tulen päätymään.

Hobonichi on japanilainen kalenterimerkki ja ensimmäinen Hobonichi Techo on julkaistu vuonna 2002. Techo on japania ja tarkoittaa planner notebookia eli on yhdistelmä kalenteria ja muistikirjaa. Hobonichissa onkin paljon tilaa sekä varsinaisille kalenterimerkinnöille että muistiinpanoille. Alun perin kalentereita tai kirjoja, kuten yritys itse kalentereistaan puhuu, oli yksi eli Original, mutta vuodelle 2019 on valittavana jo 12 erilaista kirjaa.
Kirjoja on mm. Original eli alkuperäinen A6-kokoinen, Cousin eli A5-kokoinen ja näistä molemmista on olemassa Avec-versiot eli kirja on jaettu kahteen osaan, jolloin se ei ole niin paksu ja on helpompi kuljettaa mukana. Lisäksi on vielä Weeks ja Mega Weeks, jotka nimensä mukaisesti sisältävät viikkosivut ja ovat kooltaan kompakteja, joten niitä on helppo kantaa mukana.

Alusta alkaen Hobonichiin on ollut saatavilla heidän omat kannet. Alunperin näitäkin oli yksi vaihtoehto ,mutta vuodelle 2019 onkin jo 98 eri kansimallia. Yritys tekee yhteistyötä useiden japanilaisten sekä ulkomaisten taiteilijoiden kanssa, jotka suunnittelevat heille omia kansimalleja. Suosituimmat mallit myydään hetkessä loppuun ja niistä tulee jonkinlaisia keräilyharvinaisuuksia, koska mallia on valmistettu rajallinen määrä.

Itse ostin ensimmäisen Hobonichini tämän vuoden keväällä. Liityin Kalenterimaniaan helmikuussa ja ensimmäinen kalenterini oli Kikki K. medium, mutta melkein heti sen oston jälkeen tilasin Hobonichin. Tuolloin vuosi oli jo alkanut, joten tilasin Cousinista Spring-version, joka alkaa huhtikuusta ja päättyy maaliskuuhun. Cousin on siis A5-kokoinen ja siitä löytyy vuosiaukeama, kuukausiaukeama, viikkoaukeama ja jokaiselle päivälle on vielä oma sivu. Tilaa on siis todella runsaasti sekä merkintöjä että koristeluja varten.

Olen aina ollut maltillinen koristelija ja olen lähinnä käyttänyt vain värejä värikoodaukseen, mutta Kalenterimanian ja kaikkien ihanien ja luovien kalenterimanialaisten myötä olen innostunut koristelusta vähän enemmän. Edelleenkin tyylini on kovin simppeli ja käytän pääasiassa funktionaalisia tarroja ja washeja. Kalenteri on itselleni kuitenkin pääasiassa ajanhallintaväline, joten senkään vuoksi koristeluni ei ole kovin runsasta.

Käytän kuukausiaukeamaa niin, että merkitsen siihen kaikki tärkeimmät menot ja tarralla treenikerrat. Kuukausiaukeamaan merkitsen post-it-lapuilla menoja tulevien kuukausien kohdille ja kun kyseinen kuukausi alkaa, merkitsen menon oikealla päivälle, jos se on edelleen ajankohtainen. Kuukausiaukeamasta siirrän merkinnät aina alkavan viikon viikkoaukeamalle. Hobonichin Cousinissa on viikkoaukeamalla päivittäin kellonajat 05.00 – 04.00 ja merkitsen menoni aina kellonajan mukaan oikealle päivälle.

Kuukausi- ja viikkoaukeama ovat itselleni tärkeimpiä ajanhallinnan ja menojen seurannan välineitä. Lisäksi käytän vielä päiväsivuja, mutta ne ovat lähinnä päiväkirjakäytössä. Merkkaan sinnekin usein vielä sen päivän menot, mutta pääasiassa kirjoitan vähintään pari riviä mitä kyseisenä päivänä on tapahtunut. Päiväsivuja koristelen myös runsaammin, tosin en mitenkään kovin tarkkaan miettien. Lähinnä käytän washia ja jonkin verran tarroja kulloisenkin päivän fiiliksen mukaan. Toistaiseksi siis minulla on kalenterirauha Hobonichien kanssa. Mikäli etsit selkeää ja monipuolista kalenteria voisi Hobonichi olla hyvä vaihtoehto. Tilaaminen heidän omasta verkkokaupastaan on helppoa ja toimitus nopeaa.

-Minna

Aiemmin omaa hobonichiaan meille esitteli AJ, hänen postaukseen pääset tästä: Plan with AJ