Avainsana: Kalenterituunaus

Sanahaaste – Tia

Mainos: Tekstuuripasta ja Art by Marlene -joulukalenteri sapluunat Heidin Korttipajalta. Tacky glue Klemmarikellarista.

Uusi torstaihaaste alkaa Kalenterimanian ylläpidon kesken ja tällä kerralla ryhmän jäsenet ovat päässeet osallistumaan haasteen antoon, kun Laura S. kysyi ryhmässä sanoja tuunaushaasteeseen. Sanoiksi valikoitui: hymy, aalto, yrtti ja piilossa. Haasteen sai tehdä yhdeksi tai useammaksi kokonaisuudeksi.

Lähdin toteuttamaan tätä välittömän idean kautta, eli käynnistää uudelleen viimevuotinen kierrätysprojektini, jossa tehtiin taidekortteja hintalappuihin. Siitä se ajatus lähti ja neljä korttia hintalappusarjaani valmistui. Ensimmäisenä valmistui kortti sanalle ”piilossa.” Maalasin hintalappupohjista kolme heti aluksi mustaksi. Ostin jouluksi ensimmäisen tekstuuripastani ja halusin sitä kautta tuoda tekstuuria ja kolmiulotteisuutta osaan töihin. Ihanalta ryhmäläiseltä olin saanut syksyllä koristekehyksiä ja sellaisen tavaroita penkoessa nähtyäni äkkäsin tekeväni korttiin ikkunan, jonka takana verhojen suojissa olisi piilossa jotakin. Kehyksissä oli kirjoitusta, joten valitsin joulukalenterin sapluunoista sellaisen, jossa on kirjekuvio ja massasin menemään. Valkoinen massa nousee mustasta kortista kivasti. Kynttilälampetti on lehtileike ja kohotyynyillä tein ikkunasta taskun, johon sujautetaan koristepaperista leikatut verhot. Nostamalla verhoja piilo paljastuu.

Toinen kortti oli sanalle ”hymy.” Löysin iloisen hiiri-kiiltokuvan ja tein kuvalle metsätaustan koristepaperista ja washiteipistä (joka on muuten sekin kierrätystä jostain kirjekuoresta). Muutama sienitarra ja kortti oli valmis. Kolmannessa kortissa oli taas musta pohja ja siihen laitoin sabluunalla ja tekstuurimassalla kuvion, joka muistutti sanaa ”aalto.” Massan kuivuttua liimasin päälle tacky gluella lehtileikekuvan, jota olen aikani säästänyt. Teos on kuvaus ääniaalloista!

Neljäntenä eli viimeisenä valmistui kortti sanalle ”yrtti.” Tiesin heti, että kuvaan tulee teekuppi. Olen säästänyt vanhoja teepussilappuja niissä olevien tekstien vuoksi. Tässäkin lukee ”a cup of tea is a cup of peace”. Leimasin koristepaperille sanan ”yrttitee” ja leikkasin kupin siluetin vapaalla kädellä enempää ressaamatta. Muutama luonnonyrttitarra ja lehtikuvio (samalta ihanalta jäseneltä, kuin kehykset) ja valmista tuli. Nimesin kortit annetuilla sanoilla ja numeroin 1/4-4/4.

Millaisia tai millaisen taideteoksen sinä saisit sanoista? Omista luomuksista voi lisätä kuvia Kalenterimanian facebookryhmän kuva-albumeihin. Seuraavien torstaipäivien iloksi saamme seurata muun ylläpidon taideilmaisuja. Kivaa torstaita kaikille.

Perjantaipäiväkirja – Suvi

Moikka taas päiväkirja. Tai no. Siitä onkin ilmeisesti yli vuosi, kun olen viimeksi tätä päiväkirjaa kirjoittanut. Osuvaa sinänsä, kun fyysinenkin päiväkirja olisi saattanut jäädä samalla lailla hunningolle. Kerroin ensimmäisessä perjantaipäiväkirjassani matkastani AD/HD:n kanssa. Tällä kerralla voisin kertoa, mitä mulle kuuluu just nyt ja miten mulla sujuu.

Olen nyt palannut äitiyslomalta osa-aikaisesti työelämään. Nyt ainakin kesän loppuun asti nautin vielä neljä päivää viikossa lasten ja aviomiehen kanssa kotona olemisesta, ja toisaalta myös nautin kolme päivää viikossa töissä käymisestä. Työelämä tuntuu nyt todella hyvältä, raskaalta, mutta hyvältä. Tiedostan erittäin hyvin, että viisipäiväinen työviikko olisi minulle vielä tässä vaiheessa liian raskas. Huomaan, että työpäivien jälkeen energiat ovat matalalla ja siksi yritän pitää ”vapaa-ajan odotukset” sitäkin matalammalla. Käytän sitten yleensä ensimmäisen vapaapäivän tiskeihin, pyykkeihin ja yleisen siisteyden etsimiseen. Vastaavasti myös ”viimeinen vapaapäivä” kuluu osittain tulevan kolmen päivän valmisteluun; etsin valmiiksi kaikille puhtaat sukkaparit, vaatekerrat ja niin edelleen. Vapaa-ajalla meidän pieni perhe yleensä viettää aikaa kotona, lasten isovanhempien luona tai (no liian vähän) ystäviä nähden. Kevät on hiljalleen alkanut ilmoittaa tulostaan ja kuraleikit on kovinta huutoa tällä hetkellä. Meillä lähestyy kovaa kyytiä nyt myös kuopuksen 1-vuotissynttärit – itseasiassa ne ovat täsmälleen tällä päivämäärällä, kun tämä postaus tulee julkiseksi. Kamalaa!

Kalenteriharrastus on edelleen rakkain ja tärkein harrastukseni neulomisen ohella, ja pyrin käyttämään jokaisen inspiraation hippusen käsillä tekemiseen. Kalenteri, tarravihko ja kynärepertuaari kulkevat mukanani kaikkialle.

Summa summarum-Suma: Olen tyytyväinen. Ruuhkavuodet ovat joskus armottomia, mutta silti en vaihtaisi juuri mitään ainakaan entiseen verrattuna. Elämä on tosi jees haasteineenkin.

Suvi