Avainsana: kierrätys

Tuunaushaaste – Time system- ja Project 365 -kalenterit

Synesteesikko sanataiteilija aina kirjoitustuulella.

Elän väreistä. Kynästäni tulee vain sanoja. En pidä itseäni visuaalisena ihmisenä, joka osaisi sommitella. Tekstinsyöttö ehdottaa, että osaa sinnitellä. Käypä ehdotus tällä kertaa. Kun sovin jäsenpostauksesta Kalenterimanian blogiin, käytössäni oli Time system -kalenteri vuodeksi 2024. Ei suinkaan kaikkein mieluisin valinta, mutta varsin käypä. Olen ostanut samanmoisen ainakin parina vuonna aiemmin. Tilaa on sivu päivää kohti, joten mahdun hienosti kirjaamaan työvuorot ja muun kulloisenkin elämäni silpun vapaaehtoisjuttuineen. Hyvin pystyy myös koristelemaan, kun kalenteriharraste nyt elpyy pitkän ajan jälkeen. Kalenterimaanikoksi olen outo: tapaan käyttää sen, mitä ostan tai vaihdoissa saan. Niin ihanaa kuin olisikin ostella kaikenlaista, en haali isoja varastoja. Suhtaudun tarroihin, teippeihin ja muuhun vähän kuin ruokaan: hyvikkiä hävikin ja hilloamisen sijaan! Käsittämätöntä, miten pragmaattinen olen… Tämän postauksen koristeet olen enimmäkseen saanut vaihdoissa, osa lehdistä saksittuja juttuja on omasta takaa. Kierrätetyksi jutuksi pääsi niin ikään vaihdossa saapunut kirjekuori, josta askartelin taskun. Sen sisään tulee kai jokunen kortti tai muistilappu myöhemmin.

Kirjoittaminen on minulle luontevin tapa ilmaista itseäni. Yhdeltä ammatiltani olen sanataideohjaaja, ja pyrin pitämään kirjoittamisen osana arkea, vaikka palkkatyö enimmäkseen onkin toisella alalla. Suuria kirjoittamisen iloja on tulla kohdatuksi kirjoittajana, ja onnekseni olen saanut joukon ystäviä, jotka kirjoittavat itsekin tai suhtautuvat muuten myönteisesti ja myötäelävästi. Niinpä kun pitkästä aikaa tänä talvena menin esittämään runojani poetry slamissa (siinä on tietyt säännöt, kuinka kauan on esitysaikaa ja miten pisteytetään), työstin runosikermääni useamman ystävän kanssa. Kukaan heistä ei sillä erää päässyt kuuntelemaan runojani, mutta illan mittaan viestisovellus oli kuumana siitä, miten sujui ja mitkä runot lopulta esitin. Kiitos, ystävät! Tiedätte, keitä olette.

Sattui ylimääräinen työkeikka talveen. Yllätyspalkasta käytin osan kauan toivomaani Ajaston Project 365 -planneriin. Se on kirjoittajan kalenterini loppuvuoden ajan. On minulla kirjoittajan bujokin, johon riipustan aamusivuja ja listaan meneillään olevia kirjoituskilpailuja, mutta huomasin, että haluan vielä oman kalenterin, johon merkitsen kirjoituspäivät, runoillat ja sen semmoiset. Näiden myötä vuoden kalenterirauha on oikein lokoisalla tolalla. Kun on vapaata töistä ja kokonainen kirjoittamispäivä, laadin kalenteriin työlistan jutuista, joita aion kyhätä. Helmikuun lopun tiistaina työn alla oli mm. Kalenterimanian postaus, ja minulle aivan ennenkuulumatonta oli lähteä kuvat edellä ja kirjoittaa teksti vasta myöhemmin. Lisäksi hahmottelin tarinaa kirjoituskilpailuun ja runoa, ja yritin pitää takaraivossa muutamaa ehdotusta toiseen vieraskynäpostaukseen.

Puhun kirjoittamisestani yhä enemmän. Vuosia vaikenin, kun en oikein kohdannut ketään sen tiimoilta. Nyttemmin kestän, kun asiaa harrastamaton kysyy ällistyneenä, aionko kirjoittaa koko päivän. Mainitsin värit ja synestesian. Se tarkoittaa aistien sekoittumista. Jotkut näkevät musiikin väreinä, tai ehkä äänteillä on värit tai vaikka kuukausilla. No, minä näen ihmiset väreinä (ja mietin joskus, onko erityisherkkyys vamma vai ominaisuus). Tästä vuodesta tulee oikea ystävien kesä, sillä luvassa on paljon uusia rakkaita kasvoja. Vieraita muista maista. Kukkatarrat kertyvät jo koristamaan kesäkuuta, enkä malta odottaa, millaisia väripintoja pääsen aistimaan. Varmasti kauniita, toiveikkaita sävyjä. Ja väriyhdistelmiä. Olen tainnut vain yhdessä tutussa nähdä yhden ainoan sävyn. Tällä muuten ei ole mitään tekemistä niiden aurajuttujen kanssa, jos sitä mietit. Synestesia voi ilmetä monella muullakin tavalla. Sanat, tarrat, teipit. Siinä kalenteriharrasteeni kulmakivet. Tämän postauksen vihjesanoina olivat vastaväri, kierrätettyä, ystävyys ja tuuli. Kirjoittamisen ja koristelun iloa sekä kalenterirauhaa myös sinulle!

Anna

Sanahaaste – Tia

Mainos: Tekstuuripasta ja Art by Marlene -joulukalenteri sapluunat Heidin Korttipajalta. Tacky glue Klemmarikellarista.

Uusi torstaihaaste alkaa Kalenterimanian ylläpidon kesken ja tällä kerralla ryhmän jäsenet ovat päässeet osallistumaan haasteen antoon, kun Laura S. kysyi ryhmässä sanoja tuunaushaasteeseen. Sanoiksi valikoitui: hymy, aalto, yrtti ja piilossa. Haasteen sai tehdä yhdeksi tai useammaksi kokonaisuudeksi.

Lähdin toteuttamaan tätä välittömän idean kautta, eli käynnistää uudelleen viimevuotinen kierrätysprojektini, jossa tehtiin taidekortteja hintalappuihin. Siitä se ajatus lähti ja neljä korttia hintalappusarjaani valmistui. Ensimmäisenä valmistui kortti sanalle ”piilossa.” Maalasin hintalappupohjista kolme heti aluksi mustaksi. Ostin jouluksi ensimmäisen tekstuuripastani ja halusin sitä kautta tuoda tekstuuria ja kolmiulotteisuutta osaan töihin. Ihanalta ryhmäläiseltä olin saanut syksyllä koristekehyksiä ja sellaisen tavaroita penkoessa nähtyäni äkkäsin tekeväni korttiin ikkunan, jonka takana verhojen suojissa olisi piilossa jotakin. Kehyksissä oli kirjoitusta, joten valitsin joulukalenterin sapluunoista sellaisen, jossa on kirjekuvio ja massasin menemään. Valkoinen massa nousee mustasta kortista kivasti. Kynttilälampetti on lehtileike ja kohotyynyillä tein ikkunasta taskun, johon sujautetaan koristepaperista leikatut verhot. Nostamalla verhoja piilo paljastuu.

Toinen kortti oli sanalle ”hymy.” Löysin iloisen hiiri-kiiltokuvan ja tein kuvalle metsätaustan koristepaperista ja washiteipistä (joka on muuten sekin kierrätystä jostain kirjekuoresta). Muutama sienitarra ja kortti oli valmis. Kolmannessa kortissa oli taas musta pohja ja siihen laitoin sabluunalla ja tekstuurimassalla kuvion, joka muistutti sanaa ”aalto.” Massan kuivuttua liimasin päälle tacky gluella lehtileikekuvan, jota olen aikani säästänyt. Teos on kuvaus ääniaalloista!

Neljäntenä eli viimeisenä valmistui kortti sanalle ”yrtti.” Tiesin heti, että kuvaan tulee teekuppi. Olen säästänyt vanhoja teepussilappuja niissä olevien tekstien vuoksi. Tässäkin lukee ”a cup of tea is a cup of peace”. Leimasin koristepaperille sanan ”yrttitee” ja leikkasin kupin siluetin vapaalla kädellä enempää ressaamatta. Muutama luonnonyrttitarra ja lehtikuvio (samalta ihanalta jäseneltä, kuin kehykset) ja valmista tuli. Nimesin kortit annetuilla sanoilla ja numeroin 1/4-4/4.

Millaisia tai millaisen taideteoksen sinä saisit sanoista? Omista luomuksista voi lisätä kuvia Kalenterimanian facebookryhmän kuva-albumeihin. Seuraavien torstaipäivien iloksi saamme seurata muun ylläpidon taideilmaisuja. Kivaa torstaita kaikille.