Avainsana: leikkaa ja liimaa

Inspiroidu kulttuurista – Milja

Tällaiselle matkustamista, uusiin kulttuureihin uppoamista ja kielten tutkimisesta pitävälle, on useamman vuoden matkustustauko ollut hyvinkin mielenkiintoista. En ole koskaan oikein tuntenut mitään sen suurempaa yhteyttä Suomeen, vaikka olen täällä käytännössä koko ikäni asunutkin. Karanteenikausi, lisääntynyt oma aika ja itsetutkiskelu ovat kuitenkin tuoneet minua hieman lähemmäs Suomea ja omaa kulttuuriani.

Minut on opetettu pienestä pitäen todella nuukailevaan elämäntapaan, eikä mitään ole koskaan saanut heittää pois. Perheemme on ollut hyvin vähävarainen, sukat on uusiokäytetty parsimisen jälkeen ja rikkinäisistä t-paidoista tehtiin automaattisesti rättejä. Kaiken pystyi jotenkin korjaamaan, uusiokäyttämään tai hyödyntämään uudelleen. Siispä tässä postauksessa pääsin itse hyödyntämään vähän samanlaista tyyliä, lehtileikkeitä käyttäen.

Suomen luonto on juuri puhkeamassa kevääseen, ja sitä suuremmalla syyllä halusin saada vihreyttä sivuillekin. Mainoslehtien sivuilta, kahvipaketin kyljestä ja laatikoiden syvyyksistä löytyi hyvin paljon luonnonläheisiä kuvia, ja Nuppu Printin harakkatarrat kruunasivat kokonaisuuden. Aukeama on varsin simppeli, mutta niin on vähän kaikki muukin Suomessa, resepteistä ja pienistä iloista alkaen.

Ehkä seuraavaksi itsetutkiskeluni saa minut pohtimaan karjalaista kulttuuria. Nyt jo edesmennyt isäni, kuten myös isoisäni, kumpikin tutkivat eläessään sukujaan todella pitkälle menneisyyteen, mikä on itselleni tietysti todella kiehtovaa. Suvustamme löytyy tietoja Muinais-Karjalasta asti, mistä ilmeisesti olemme lähtöisin, joten ehkä seuraava etappi itselleni on alkaa tutkimaan sitä kulttuuria. Ties vaikka löytäisin jotain itsellenikin siitä.

Muut kulttuuriaiheiset postaukset löydät tästä.

– Milja (ps. hyvää nimipäivää muillekin Miljoille)

Unelmakarttakirja

Kirjoitin aiemmin papereiden värjäämisestä teellä ja kahvilla. Moni jäi varmaan ihmettelemään, mitä niillä värjätyillä papereilla sitten voi tehdä. Paperit päätyivät sidottavaksi kirjaan, josta toteutin unelmakarttakirjan. Vinkkejä kirjansidontaan en valitettavasti voi antaa, sillä se on ammattisalaisuus, mutta käydään tässä postauksessa läpi mikä on unelmakarttakirja ja miten sitä kannattaa lähteä täyttämään.

Monelle unelmakartta voi olla jo tuttu käsite ja monet ovatkin niitä askarrelleet. Unelmakartan tekoa voi lähestyä varaamalla paljon aikakauslehtiä ja mainoksia, sakset ja liimaa. Luonto-, naistenlehdet ja harrastusaiheiset lehdet ovat tähän parhaita. Myös ilmaisjakelulehdet ovat täynnä kivoja kuvia. Kirpputorilta saa edullisesti aikakauslehtiä. 

Heti ensialkuun ajattelin, että minulla ei ole mitään haaveita, sillä olen jo toteuttanut kaikkein rakkaimmat haaveeni. Olin saanut jo lapsen ja olin nähnyt suosikkiartistini Christina Aguileran livenä. Muiden tarpeet huomioon ottavalle voi omien haaveiden ja toiveiden miettiminen olla vaikeaa. Helpointa on, kun ottaa aikakauslehden käteen ja alkaa selaamaan.

Kannattaa leikata talteen kaikki sellaiset kuvat ja tekstit mistä vaan tulee hyvälle mielelle. Sen ei tarvitse liittyä mihinkään tiettyyn unelmaan. Kaikki mikä on ilo silmälle kelpaa. Leikattuani kuvia aloin huomata niitä katselemalla, että minullahan onkin valtavasti unelmia. Ajattelin, että eihän tämä valtava määrä kauniita kuvia mahdu yhteen unelmakarttaan, joten päädyin tekemään unelmakarttakirjaa, johon mahtuisi useampi aukeama. 

Voin sanoa, että unelmakartan teko on erittäin terapeuttista, ja se auttaa tavoitteiden luomisessa. Sen avulla löytyy asioita, joista ei ehkä aiemmin tiennyt haaveilevansa tai jotka ovat pysyneet syvällä alitajunnassa. Lehtileikkeiden liimaaminen kirjaan konkretisoi hyvin unelmat ja antaa luvan unelmoida.

Huomasin, miten paljon olen tukahduttanut unelmiani, ja elämästä oli kadonnut toiveikkuus. Askarreltuani huomasin miten paljon minulla on vielä edessä päin asioita joita odottaa tapahtuvaksi ja toteutettavaksi. Vielä joku päivä haluan kokea kuumailmapallolennon. Toiveissa olisi mm. myös perheenlisäystä, metsäretkiä, mökkeilyä ja sup-lautailua. Ehkäpä joskus uskaltaudun yksin määmatkalle retriittiin. Voi olla, että lehtiä selatessa tulee eteen vielä uusia unelmia, joista minulla ei vielä ole harmainta tai minkään muunkaan väristä aavistusta. 

Jenessa