Avainsana: maniaperhem kalenteriperhe

Ylläpidon Linksu esittäytyy

Moikka kaikille!

Sain kunnian liittyä Kalenterimanian ylläpitotiimiin ”mafiaan” vuoden alusta ja nyt on pienen esittelyn paikka. Ryhmässä minut tunnistaa nimellä Tia, mutta rakkaalla lapsella on monta nimeä ja kavereiden kesken Linksu.

Asun Turun kupeessa perheeni kanssa, johon kuuluu 4-vuotias tyttäreni, 6-vuotias poikani, kihlattuni, sekä 9-vuotias koiramme Alma.

Muutama fakta minusta:

– Olen käsityöihminen henkeen ja vereen, innostun kaikesta, teen kaikkea ja haaveilen kaikesta. Askartelu, piirtäminen, virkkaus, ompelu sekä joskus nikkarointi vievät kaiken oman aikani ja jos aika sekä rahat riittäisivät, käyttäisin loput remontointiin ja sisustamiseen.

– Rakastan ruuanlaittoa, leivontaa ja emännöintiä, vaikkei se mieheni silmissä siltä kuulemma aina näytäkään, heh. Olen parhaimmillani paineen alla.

– Livemusiikki on parasta. Rokki on lajini, mutta olen todella kaikkiruokainen.

– Nykyään viihdyn myös kotona. Kaiken kiireen keskellä on ihana vaan olla ja harrastaa omia juttuja, sekä olla perheen parissa.

– Pidän mustasta, lilasta, turkoosista, kiiltävästä, yksisarvisista, Disneystä, peuroista, maagisista asioista kuten luonto ja noituus, pääkalloista, kosmisista tähtisumuista ja vesivärityylistä. ”Muutaman” asian mainitakseni.

Kalenteriharrastus on jollain tasolla ollut läsnä yläasteelta lähtien. Silloin piirtäen ja tarroja keräillen, mutta vasta Kalenterimanian löytämisen jälkeen harrastus räjähti niin sanotusti käsiin. Satuin olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaa juuri kuopuksemme synnyttyä, kun Mirppu kyseli sosiaalisessa mediassa olisiko kalenteriryhmälle tarvetta. Ilmoitin heti että todellakin ja loppu onkin historiaa. Olen ollut alusta asti ryhmän jäsen ja voi vitsi mikä matka siitä alkoikaan. Nykyään someaikani kuluu täysin Kalenterimanian ympärillä.

Olen aiemmin kertonut tarinastani kalentereiden kanssa. Viime vuosi 2019 yllätti ja pitäydyin vain yhdessä kalenterissa, Burden Scribblessä, unohtaen rakkaan rengasplannerini. Rinnalla oli pieni Putinki-merkkinen Muumi -lukuvuosikalenteri, mutta se pääsi kunnolla käyttöön vasta nyt vuoden vaihteessa 2020. Kalenteri loppuu heinäkuussa ja olenkin nyt ottanut rinnalle opetteluun personal kokoisen Traveler’s Notebookin, jossa minulla on kaiken kattava sisältö koko vuoden kuukausinäkymästä viikkonäkymään heinäkuusta alkaen, tracker seurantaa sekä inspiraatiolle tilaa. Kannet ovat Webster’s Pagesin, jotka sain Mirpulta. Hyvä kiertämään <3

#maniaperhe! Kirjoitin sen Mirpun korttiin helmikuussa 2017 ja en olisi ikinä uskonut, että se jää niin vahvasti elämään. Mutta sitä tämä ryhmä on; perhe, ystäviä, yhteisö, jossa tuetaan sekä kannustetaan ja olen ylpeä, että saan olla osana sitä <3 Elämäni on rikastunut, olen löytänyt ystäviä ja saan hypettää saman henkisten ihmisten kanssa esimerkiksi kuinka ihania tarroja olen löytänyt kalenteriini.

Ylläpidon vastuualueisiini kuuluu ryhmässä muun muassa teemahaasteet, mutta oli asia mikä tahansa, toivon että lähestytte minua rohkeasti. Miiteissä olen se kovaääninen, jolla on huono huumori ja vielä huonompi nimimuisti, pahoittelen jo valmiiksi. Nimikyltit ovat siis tarpeen. On ilo olla mukana, inspiroidaan toisiamme ja nähdään ryhmässä.

Rakkain terveisin

-Linksu <3

Minä <3 Maniaperhe

Mistä kumpuaa se, että yksi ryhmä voi olla niin riidaton ja toimiva? Toki olen ollut iloinen asian johdosta, mutta se on myös ihmetyttänyt suuresti. Kun ryhmässä on lähes viisi tuhatta (5000) jäsentä, ei se voi olla mitenkään kovin harmoninen, vai voiko? Vastaan, että se voi, joskin se on täysin järjenvastaista. Olen pohtinut asiaa paljon ja hartaasti. Uskon, että kaikelle löytyy selitys, jos sitä vain tarpeeksi etsii. Jonkinlaiseen tulokseen olen lopulta pähkäillyssäni päässyt ja olen siihen itse tyytyväinen.

Tässä yhtälö, jonka rakensin:

Sosiaalinen media + käsillä tekeminen + elämän koko kirjo + uuden oppiminen + vanhan hyödyntäminen + hyvät säännöt + aktiivinen ja riittävä ylläpito + tasavertaisuus + innostus ja monipuolisuus yhden asian ympärillä = Kalenterimania => Maniaperhe.

Yhtälöstäni puuttuu varmasti jotain. Se on kuitenkin vähemmän matemaattinen yhtälö, joten se joustaa tarpeen mukaan ja jokainen voi rakentaa oman yhtälönsä omien näkemystensä pohjalta. Kieltämättä tuo perheen koko vähän naurattaa.

– Montako henkilöä perheeseesi kuuluu?
– Viisituhatta.
– ??? OMG!!!

Enää ei tarvitse ihmetellä, voin siis keskittyä nauttimaan tästä perhe-elämästä täysillä. Paitsi että nyt tuli mieleen, onko tämä perhe lain edessä millään tavalla tasavertainen muihin perhemuotoihin verrattuna? Pohdinta siis jatkuu edelleen. Ensiavuksi taidan tarvita muutaman rullan washi-teippiä, kahvia, yksisarvisia, tarroja, ja suklaata, että saan taas kasattua itseni. Eiköhän se taas tästä helpota ajan kanssa.

Toivotan koko perheelle kaikkea hyvää! <3

Leena