Avainsana: personal planner

Kalenterirauha(?)

Hellou! Tosiaan oon viimeksi tainnut kehuskella, että oon löytänyt mun THE kalenterin, kun hommasin Happy Planner Classicin. Meidän taival taisi kestää noin puoli vuotta, kunnes siirryin takaisin bujon pariin. Bujoakin täytin ja käytin eniten kuin mitään muuta koko kalenterimania”urani” aikana. Oli siinä tosiaan aikaa, jaksamista ja intoa ja tulihan siihen kuukausia kesäkuusta lokakuuhun, kaikki taisi olla jopa viikkoaukeamia ja lisäksi oli kuukausiaukeamia ja muuta lisuketta.

Mutta entäs nyt? Vauvani syntyi elokuussa. Yllättäen bujoiluun ei jäänyt aikaa, joten päätin tilata itselleni Personal Plannerin, tosin pienempänä kuin yleensä.

Ajatuksena oli, että saan tähän sitten merkattua kaikki neuvolat yms. ja päiväkirjamaiselle käytölle on myös tilaa. Minullahan on yleensä Personal Planner toiminut loistavasti, on ollut kierteet ja renkaat.

Ajattelette varmaan että tämä se on, mutta ei. Selasin eräänä päivänä Facebookia ja vastaan tuli jotain kaunista. Se oli Kalenterimanian kirppikseltä löytynyt Hobonichi Weeks.

En muista punnitsinko ostamista kauan vai olinko heti että ”tämän minä haluan”. Taisin kyllä vähän katsella netistä speksejä ja sain messengerissä esittelyvideon. Olin miettinyt Weeksin hommaamista kokeiluun jo jonkin aikaa, tämä oli selkeästi merkki. Kun Hobo vihdoin tipahti postiluukusta, se oli rakkautta. Kalenterirakkautta. Lähes joka päivä hypistelin kalenterin sivuja ja suunnittelin miten tämän voisi koristella, ja mitä kaikkia mahdollisuuksia minulla on. Hobo alkoi siis joulukuusta 2023 ja oli ehkä loka-marraskuu. Oli pitkä odotusaika. Jälkeenpäin tilasin Etsystä hänelle (kyllä puhun kalenterista kolmannessa persoonassa) kannet. Ihanat tummanvihreät nahkakannet. Kalenterini on täydellinen.

Tämä se oli, tämä on minun THE kalenteri. Sain myös joululahjaksi Weeksin kaveriksi Hobonichin A6 plannerin, se toimii minulla lähinnä päiväkirjana ja pyrin kirjoittamaan päivittäin. Nämä ovat minun tehokaksikkoni.

Kalenterirauha saavutettu.

Rakkaudella
Jenni L

Kalenterimatkani – Terhi

Ihanaa torstaita kaikki! On minun aikani tarttua torstain haasteeseen. Muiden ylläpitäjien kalenterimatkasta voit lukea täältä.

Minun kalenterimatkani on alkanut jo teini-ikäisenä, jolloin tutuiksi tulivat niin Pop&Rock- ja Demi-kalenterit. Tuunailin kansista oman näköiseni, kun valmiit kuvat eivät miellyttäneet itseäni. Oli myös Soodaa ja kalenteria, jossa sai itse valita kannen kuvan sekä yksi Karvinen-kalenteri! Eli voisi sanoa kalenteriharrastuksen alkaneen vuonna 2003!

Värikoodaus tuli tutuksi Ajaston Wega-kalenterin kanssa ammattikorkeaopintojen aikana. Usean vuoden ajan, ehkä kahden tai kolmen, ostin Wegaan uudet sisukset ja käytin kansia uskollisesti. Sitten löytyi Personal Planner! Oi sitä riemua, kun sai itse suunnitella kalenterin ja sen kannet. Kansiin päätyikin kollaasi tärkeistä ihmisistä ja asioista, joista olin kiitollinen.

Kalenterimanian löytymisen aikaan mulla oli käytössä sekä Personal Planner että Bullet Journal, jota tein itselleni sopivin metodein. Pian saapuivatkin kaikki muut kalenterit kokeiluun. Heidi Swapp, Travelers Notebook, Happy Planner ja Glitterin kalenteri. Sitten löytyi Burden Life Planner ja Ajaston ihana Project 365, jotka palvelivat hyvin. Mutta voi sitä onnea, kun ensimmäisen kerran löysin Happy Plannerin ja huomasin, että sitä oli vielä saatavana eri kokoisina! Voisi sanoa, että elin kalenterikriisin keskellä tietämättä, mikä oikeasti olisi se mun juttu.

Monen kokeilun jälkeen se hahmottui. Ymmärsin, etten voisi tulla toimeen vaakapäivien kanssa, vaikka niitä kokeiluja on tasaisesti kokeiltukin. Viimeisimpien vuosien kalentereista parhaiten itselleni ovat sopineet kalenterit, joissa on sivu päivälle tai pystynäkymä. Nämä yksityiskohdat tuskin tulevat muuttumaan seuraavienkaan vuosien aikana. Mukana on kulkenut vaihtelevasti myös erilaisia muistikirjoja ja vihkoja, jotka ovat sisältäneet päiväkirjoja, erilaisia kokeiluja, listoja sekä tällä hetkellä kalenterimaisia piirteitä päivälistausten muodossa.

Se oma tyyli koristella ja merkitä asioita ylös, muuttui myös vuosien aikana. Tarrahuumassa tarroja oli joka lähtöön ja kaikki merkittiin värikoodauksen jälkeen tarroilla. Oli pyykki- ja tiskitarraa, salitreeneille omat tarransa, tarrat työlle ja vapaa-ajalle. Kun siihen tarrojen maailmaan löysi, oli sieltä vaikea päästä pois. Mutta kaikki tämä washiteippeineen ja muunlaisine koristeluineen on tuonut minut tähän hetkeen. Oma tyyli muuttuu ja muovautuu silti kokoajan, mutta peruspilarit ovat ehkä jo hallussa. Saattavat nekin muuttua tässä lähivuosina.

Tietysti kalenterimatkaani varjostavat mielenterveyden keikkuminen, elämään kuuluneet muutokset ja oman tiensä etsiminen. Mitä mä haluan tehdä, mitä mä oikeastaan olen ja mihin haluan keskittyä. Näkyvät ne kalenterissakin erilaisina kokeiluina, pitkinä tyhjinä jaksoina sekä ostomaniana, kun kaikki oli saatava. Onneksi ainakin ostomaniasta on päästy, vaikka kokeilut tuskin loppuvat koskaan ja tyhjät jaksot ovat osa elämää. Siltikin tämä 20 vuoden kalenterimatka on ollut opettavainen, ihana ja täynnä oivalluksia, kohtaamisia sekä onnistumisia.

Halauksin, Terhi