Avainsana: rak-posti

Pieneen kassiin mahtuu koko elämä, kunhan sydän kulkee mukana

Joka kerta, kun siivoan tuon kirjotuspöydän, maailmalle lähtee monta RAK-kuorta (random act of kindness) täynnä kaikkea itselle tarpeetonta tuunauskamaa. Miksi sitä sitten on mulla edelleen näin paljon? Ja miksi pitää ostaa uusia, vaikka käyttämättömiä tarroja ja washeja löytyy laatikkokaupalla?

Itsellä ainakin vetää ostohousut jalkaan, kun alan miettimään meidän ihania pienyrittäjiä. He tarvitsevat jokaisen sentin ja tilauksen, jotta saavat pidettyä kaupan auki. Mutta pakkohan se on ottaa järki käteen ja oma talous.

Kyniä on jo monta penaalia ja ylikin. Silti mun ostoskorista aina löytyy joku kynä. No ehtiikö tai muistaako niitä kaikkia käyttää? No ei! Vaihtelen omia kyniä penaaleihin, jotta kaikkia tulisi käytettyä. Ja saan sitä vaihtelua, jota uuden ostamisella haen.

Kalentereiden ja muistikirjojen kanssa on tullut jonkinlainen rauha. Muutama tyhjä muistikirja kyllä löytyy odottamassa aikaansa, mutta luulen että nekin löytää käyttötarkotuksensa.

Entäs washit sitten? Niitäkin kertyy ihan huomaamatta. Ja siltikin, ne omat lempparit on aina käytössä. Nykyään washeja ostaessa mietin, mihin tää washi sopisi ja kuinka usein sitä tulisi käytettyä. Tai sopisiko tämä mihin vaan teemaan, onko siis yleispätevä washi. Joskus kyllä tulee niin söpö ”ei niin yleispätevä” washi vastaan, ettei sitä voi olla ostamatta.

Ja joskus tulee mieleen, minkä takia tätä harrastusta tekee sen tavarapaljouden kanssa ja keskellä? Onko ne kaikki kalenterit ja muistikirjat oikeesti sun arjessa apuna? Onko tämä tapa rentoutua? Haluanko kuulua vaan johonkin yhteisöön ja päästä näyttämään muille omia tuotoksia? Luultavasti me kaikki tehdään tätä kaikkien näiden takia. Toiset enemmän arjen avun ja toiset enemmän yhteisöön kuulumisen takia. Kaikki on tärkeitä ja päteviä syitä! Varsinkin kun muistaa, että tätä tekee itselleen. Vaikka muiden kehut ja ihailut tuotoksiin tuntuu hyvältä, tee silti sitä sun omaan tyyliin ja tee sitä niin et siitä on sulle apua.

Viime syksynä opittua: Mun tuunauskamat, joilla pärjään ja joita tarvitsen, mahtuu yllättävän pieneen laatikkoon, ja kaikkein välttämättömin mahtuu pieneen kassiin. Sydämen kanssa <3

Tsemppiä kaikille lopputalveen! Kevättä kohti ollaan menossa!

Terkuin
Johanna

Minijournalin ensipuraisu

Heipparallaa!

Tänään pääsette mun kanssa pintasukeltamaan mitä pienempään asiaan. Nimittäin minijournaliin! Söpöydestään huolimatta mulla ei ole ilmennyt pakottavaa tarvetta saada itselleni tällaista. Sitten sain RAK (random act of kindness) -postia ystävältäni ja hurahdin tähän kertaheitolla. Aika klassinen tilanne siis.

Kyseessä on siis kolmirenkainen, läpinäkyvillä muovikansilla varustettu pieni ”planneri”. Saadessani tämän, oli siinä jo mukana valmiita sivuja. Pieni koko tuo toki haasteensa sivujen valmiina löytymiseen, mutta näitä on onneksi helppo leikata ja rei’ittää myös itse.

Pidän jo nyt todella paljon tämän tuunaamisesta. Pienen kokonsa ansiosta tähän saa nopeasti todella kaunista sisältöä aikaan. Pikkiriikkisiin sivuihin ei tarvitse myöskään keksimällä keksiä sisältöä.

Minun pitää vielä hieman tutustua tähän kaveriin. Tulen kertomaan perusteellisemmin kuulumisia tämän parissa, kun tuunailuja on syntynyt enemmän!

Nähdään siis myöhemmin,

Janika