Avainsana: taaperoarki

Ei tupa- vaan tuunausjumi

Heippa taas! Tällä kertaa en avaa käsilaukkuni sisältöä. Haluaisin avata kalenterini sisältöä, mutta juttu on niin, että tyhjyyttä se vain huutaa. Älkääkä käsittäkö väärin – on siellä merkintöjä, kiireessä hutaistuja harakanvarpaita, vaikka millä mitalla. Perinteinen kalenteri on ja tulee aina olemaan ensisijainen arjenhallintavälineeni, vaikka käytössä on myös perheen kesken jaettu FamilyWall-sovellus. Juuri nyt elämä on tuonut eteen pääasiassa kaikkea hyvää. Menemistä, näkemistä, menemättä jättämistä, kokemista ja tekemistä. Kotona ollessa hoidan lapsia ja kotiaskareita, ja tosi usein päädyn iltaisin neulomaan ja pläräämään puhelinta, vaikka olisikin aikaa tuunata tai hypistellä tavaroita. Ensin ajattelin vain, että no menkööt kesän yli näin, mutta nyt alan taas kaivata keittiönpöydän ääreen tarrojeni kera. Tietty lähenevä syksy saa minussa aina aikaan tiettyä levottomuutta, mutta pikkuhiljaa alan taas käpertyä kahvikuppini ja fleecevilttieni kanssa sohvannurkkaan eikä hinku ulos maailmaan ole enää niin suurta.

Meillä on nyt alkamassa vanhempainvapaani viimeinen etappi, eli se, kun esikoinen menee päiväkotiin ja minä ja kuopus ollaan vielä vuoden loppuun asti kotona. Harras toiveeni onkin, että niinä muutamana päivänä viikossa, kun olemme kuopuksen kanssa kaksin, voisin vähän taas uppoutua tarrojen ja washiteippien maailmaan. Rohkaistuin osallistumaan kirjanmerkkivaihtoonkin, eli ainakin yksi elokuinen päiväkotipäivä on pyhitettävä askartelulle. Olen myös hankkinut pikkuhiljaa kasvavalle taaperolle arsenaalin askartelua varten, joten häntäkin on kiva ottaa puuhiin mukaan – sitten kun kaikki arvokas on ensin nostettu pienten tahmatassujen ylttämättömiin.

Tätä kirjoittaessani on viikonloppuna tulossa pitkästä aikaa pieni kahvilamiitti Turussa, johon yritän päästä käymään. Ehkä samanhenkisten ja rakkaiden ystävien näkeminen rakkaan puuhan parissa toimii hellänä tuuppauksena takaisin kaninkoloon!

Rakkain terveisin Suvi

Kaksivuotias Neiti Näpsä tuunailee

Minusta on ihanaa nähdä, kun vanhempi ja lapsi harrastavat yhdessä. Minusta se on jotain niin suloista, ja meillä ainakin se tuo sitä vaivatonta yhdessäoloa arkeen. Ei aina tarvitse keksiä jotain erityistä tekemistä tai lähtemistä. Meillä Neiti Näpsä haluaa leikkimään leluhuoneeseen ja minä tulen kalenteritarvikkeineni seuraksi.

Joskus käy niin, että hän ei jaksakaan keskittyä omaan touhuunsa, vaan haluaa mukaan siihen mitä minä teen. Silloin kaivamme esiin Näpsän oman art journalin ja avaamme uuden, puhtaan aukeaman. Siitä alkaa tohina!

Neiti Näpsä pitää kaikista eniten washiteipistä. Sitä otettaisiin joka rullasta ainakin metrin verran heti kättelyssä. Aina yritän kärsivällisesti selittää, että pienikin palanen riittää, mutta me emme ole vielä päässeet yhteisymmärrykseen. Yritän aina kirjoittaa ylös milloin mitäkin on tehty – on ollut korvatulehduspäivää, syyslomaa ja mammalareissua, kaikista on joku pieni koriste tehty. Niitä on kiva katsella myöhemmin!

Ostin pikkuiset värikynät Näpsälle, jotta ne kulkevat kätevästi mukana. Hammastikuksi näyttää joutuneen yksi reppana ainakin. Näillä Näpsä signeeraa tekeleensä missä vain ja milloin vain!

Eräänä päivänä levitin kaikki washini lattialle tehdäkseni inventaariota. Näpsä alkoi sieltä katselemaan itselleen mieluisia. Sitä mukaa kun hän otti teipin, otin pienen palan hänelle liimattavaksi ja laitoin loppurullan Näpsän omaan washikoriin. Nyt hänellä on ikioma pieni kokoelma!

Äidillä toki on suunnitelma senkin varalle, kun Neiti Näpsä tuosta hieman kasvaa ja tulee näppärämmäksi sormistaan. Kerään tyttömäisimpiä juttuja tänne rengasplannerin väliin aina kun muistan ja aina kun niitä minulle eksyy. Voihan olla, ettei Neiti Näpsä kelpuuta niitä yhtäkään, mutta pakko on vähän yrittää! Hän on niin omanlaisensa tyyppi, etten varmasti edes osaa ajatella mitä hän valitsisi, kun itse pääsee katselemaan. Vielä toistaiseksi äiti saa ohjailla lempeästi ja tottahan suunta on tämä kalenterimania. Ja mites muutenkaan? On tämä niin hieno juttu – äidille ja tyttärelle.

Kalenteri-iloa kaikille viikkoon!

-AJ & Neiti Näpsä