Sain ylläpidon Lauralta ohjeistuksen, mitä työhön täytyy sisällyttää: jotain kierrätettyä, vastavärit, ystävä ja tuuli. Siinäpä sitä sitten oli alettava makustelemaan aiheita. Olen yleensä semmoinen, että en käytä aikaa miettimiseen millaisen teen. Teen sellaisen, mikä ensin tulee mieleen.
Kuvassa materiaalit mitä otin esille.
Konvehtirasian puolikas, irtokarkkipussi ja PET-teippiä.
Pohjan tein konvehtirasiasta ja siihen liimasin pussista kohdan, jossa oli vastavärit punainen ja vihreä.
Seuraavana leikkasin ihmisen PET-teipistä, sitten tulikin vaikein kohta. Miten tuulen saan tähän työhön. Halusin lisätä jotain ja otin papereita, joita sommittelin (tämä vaihe vei eniten aikaa – n. pari minuuttia) eri tavalla korttiin. Dymolla kirjoitin sanat ja sinne se tuuli ja ystävä sitten tuli korttiin.
Lopputulos on sitten omasta mielestä kiva.
ATC-kortit on kivoja tehdä, koko on juuri sopiva käyttää vaikka niitä silppulootan aarteita. Pohjat voi tehdä mistä vaan kartongista. Koristella voit tarroilla, teipeillä, maalaamalla jne. Kokohan se näissä on tärkein eli 6.4 x 8.9 cm, näin ne mahtuvat vaikka keräilykorttitaskuihin säilytettäväksi. Kortin taakse tulee sarjanumero (jos teos on osa sarjaa), nimi, päiväys ja tekijän nimi.
Oletko tehnyt ATC-kortteja? Jos et ole, niin jos innostusta ja kokeilunhalua löytyy, niin kokeile ihmeessä. Tiedä, vaikka kävisi niin että korttien teko vie mennessään. Oli kiva osallistua haasteeseen, ota sinäkin haasteita vastaan.
Heippa hei! Tänään onkin minun vuoroni hypätä uusimman haastesarjamme kimppuun, joka starttasi viime viikolla. Kaipasimme pitkästä aikaa konkreettista tuunaushaastetta, joten kyselin ryhmän puolella teiltä jäseniltä sanoja, joista sitten valitsin haasteeseemme seuraavat neljä: yrtti, piilossa, aalto ja hymy. Toteutustapa ja -tyyli luonnollisesti oli vapaa, joten oman työni lähdin toteuttamaan art journaliini kollaasiksi.
Ensimmäisenä lähdin käsittelemään sanaa hymy, joka toi minulle ilmeen lisäksi mieleen valokuvan ottamisen. Happy mailista ikuisuuden mukana roikkunut Polaroid-kuvan reuna löysikin vihdoin käyttökohteensa tämän myötä ja juuri postissa saapunut stanssattu kamera sai heti tulla kaveriksi. Uusimpien PET-teippirullien joukosta valikoitui myös tähän työhön yllä olevan sohvakuvan lisäksi muutama muukin.
Työn pohjalle halusin jotain hieman tummempaa ja rauhallisemman väristä, joten nappasin PET-teippikuvan taustan lisäksi kaksi muutakin paperia samaisesta paperikosta ja lähdin kerrostamaan niitä sivulle. Tämän jälkeen kiinnitin Polaroid-kuvakokonaisuuden sivun yläreunaan.
Ruututeippifanina halusin lisätä värimaailmaan sopivaa oranssia ruutuwashia lisäväripilkuiksi sivulle, samalla tuomaan myös sellaista tunnelmaa, että Polaroid-kuva ja alareunan paperi olisi todellisuudessa kiinnitetty teipillä eikä liimattu paikoilleen. Laitoin tässä välissä myös kiinni PET-teipistä leikatun tyttökuvan (liimasin ensin valkoiselle paperille, josta leikkasin irti) sekä kameran Polaroid-kuvan reunoille.
Sanaa yrtti lähdin ensin metsästämään tarra- ja teippivarastoistani, mutta koska en löytänyt mitään sopivaa ja silmää miellyttävää, päädyin hieman soveltamaan tätä kohtaa ja valitsin toisesta PET-teipistä nämä todella kauniit neidonhiuspuun syksyiset lehdet. (Ja voihan tämänkin laskea käytännössä yrtiksi, sillä neidonhiuspuusta valmistetaan luontaistuotteeksi uutetta.)
Seuraavana lähdin valloittamaan sanaa piilossa. Tämä tuntui aluksi olevan haasteen vaikein sana ja pohdin alkuun, että olisin tehnyt työhön jonkinlaisen kurkkausluukun. Päädyin kuitenkin muutaman ideoinnin päätteeksi valita tällaisen läpikuultavan, lähes kangasmaisen paperin, jota värjäsin musteella sivun värimaailmaan sopivammaksi.
Ujutin paperin yläreunan Polaroid-kuvan sekä washiteipin alle ja liimasin sen muuten toiselta sivulta kiinni. Näin näyttää ihan siltä, että tyttö kurkkaisi verhon takaa. Laitoin samantyylisen värjätyn palan paperia myös sivun yläreunan puolelle, tasapainottamaan työtä.
Viimeisenä haastesanana oli aalto. Olin aluksi sitä mieltä, että aion kuitata haastekohdan paperikon kuviointeihin vedoten, mutta päätin vielä kaivaa sapluunani esille ja etsiä sieltä sellaista, joka toisi mieleeni aallot. En halunnut tehdä kaikesta ihan sanatarkkaa, joten suurin osa on myös sana-assosioinnin tulosta. Tuputtelin myös sapluunan käytöstä ylijääneet musteet sivun reunoille, jonka jälkeen lisäsin vielä muutamat tekstitarrat työtä koristamaan. Myös kameran väritin lopulta, kun valkoinen tuntui niin irralliselta sivun yläreunassa.
Tällainen työ syntyi kokonaisuudessaan! Miten itse olisit lähtenyt toteuttamaan haastetta? Tee ihmeessä oma versiosi ja jaa se meille ryhmän puolella. Oikein ihanaa loppuviikkoa ja inspiroivia hetkiä tulevaan viikonloppuun!
