Avainsana: tuunaus

Mixed mediaa Lauran kanssa – tekstuuripastoja

Muistikirja on saatu Vihkokaupalta. Tekstuuripastat on ostettu Suomen Taidetarvikkeelta.

Moikka moi taas kaikille! Tällä kertaa mixed media -sarjassa lähdetään kokeilemaan modelling pastea, useampaa sellaista itse asiassa! Ryhmän puolella pyydettiin silloin, kun tätä sarjaa pohdin, myös matalan kynnyksen tekemistä ja kotoa löytyviä materiaaleja, joten tänään myös tehdään näitä itse!

Modelling paste, tekstuuripasta, kohopasta, struktuuripasta… Rakkaalla lapsella on monta nimeä. Näitä löytyy valmiina jos jonkinlaista merkkiä ja karkeutta, jonka lisäksi muutamalla kikalla saa tehtyä yllättävänkin kätevästi keittiöstä löytyvien ainesten ja akryylimaalin avulla oman sekoituksensa. Tapoja ja reseptejä on useita, mutta tänään lähdetään tekemään tekstuuripastaa maissitärkkelyksen sekä ruokasoodan avulla, joissain ohjeissa oli käytetty näiden lisäksi seoksessa lisänä askarteluliimaa, mutta en nähnyt sille itse tarvetta. Itselläni löytyy valmiina modelling pastea Pigment -merkiltä kahta erilaista, coarse (erittäin karheaa ja rakeista) ja fine (silkkistä, paksun maalimaista).

Jotta ei lähdettäisi pelkän modelling pasten tutkimiseen, tehdään postaussarjan mukaisesti samalla mixed media työ art journaliini. Rajasin aukeaman maalarinteipillä neljään suunnilleen samankokoiseen kaistaleeseen ja lähdin tekemään taustaa kahden mattapintaisen ja yhden kimaltelevan akryylivärin kanssa.

Lähdin taas hakemaan enemmän ei-esittävää työtä, joten värejä laittelin sinne tänne siveltimellä sutien ja lopuksi tein pieniä hohtavia yksityiskohtia. Kuivailin aina välissä kuumailmapuhaltimella maaleja, jottei odotusaika käynyt liian pitkäksi. Seuraavana lähdinkin valikoimaan sapluunoita työhön. Halusin ottaa jokaiselle mediumille oman sapluunan, jotta aukeamasta ei tulisi liian yksitoikkoinen. Toki eron olisi ehkä huomannut vielä selkeämmin, mikäli kaikkiin olisi tullut sama kuviointi.

Oma tämän hetken lempparini on tämä Fine modelling paste. En vieläkään ole levittämisen suhteen päässyt sataprosenttiseen onnistumiseen ja varsinkin tällä kertaa jo reippaasti pullistunut muistikirja toi omat haasteensa sapluunan paikalla pysymiseen, jonka takia pastaa valui hieman myös sapluunan alle. Määrällisesti olen kuitenkin alkanut oppimaan, kuinka paljon sitä laittaa alkuun: mieluummin aloittaa pienellä määrällä ja lisää tarvittaessa levittämisen yhteydessä lisää. Helpoin levitystapa on ehdottomasti palettiveitsi, itselläni on ehkä aavistuksen liian pieni isompiin sapluunoihin, mutta en ole vielä saanut eri kokoja ostettua lisää.

Tämä Coarse modelling paste on erittäin rakeista tekstuuriltaan ja on ehkä hieman siinä rajalla, onko tätä kuinka fiksua käyttää muistikirjan puolella. Tämä kohopasta tarvitsee myös luonnollisesti pidemmän kuivumisajan ja tästä tulee edellä mainittua paksumpi kerros jo pelkästään koostumuksensa takia. Tällä on kuitenkin kiva tehdä esimerkiksi muihin mixed media töihin hauskaa tekstuuria ja kuviointia.

Seuraavana lähdettiin sekoittelemaan omaa keitosta. Valkoinen akryylimaali ja kasa (n. 1 rkl) ruokasoodaa ja sitä lähdin palettiveitsellä sekoittelemaan. Lisäsin ruokasoodaa aina pikkuhiljaa mukaan ja jouduin ensimmäisestä kuvasta hieman lisäämään maalia. Tähän tuli todella kiva fine ja coarse kohopastojen väliltä oleva tekstuuri, mutta olisi ehkä hieman vaatinut vielä kuvasta poiketen enemmän työstöä. Luultavasti ruokasoodasta johtuen kuivuessaan pasta lähti vähän laajenemaan, joten tarkempien sapluunakuvioiden kanssa en ihan ensimmäisenä lähtisi käyttämään. Toki tämä oli vasta ensimmäinen kerta, kun tätä itse lähdin kokeilemaan.

Sitten oli vuorossa maissitärkkelys, taaskin laitoin noin ruokalusikallisen. Varsinkin tämän ohjeessa oli mainittu parikin kertaa askarteluliima, jota olin kyllä ottanut lähelle valmiiksi, mutta jätin käyttämättä. Koostumus oli huomattavasti ruokasoodaa hienompaa ja liisterimäistä, ja sekoittaessa jouduin lisäämään muutamaan otteeseen akryylimaalia lisää. Levittäessä oli oltava todella tarkka sapluunan kanssa ja omani jäi aavistuksen löysäksi kaikesta huolimatta, jonka takia kuvio hieman näytti lässähtäneeltä. Ensi kerralla kuitenkin tietää jo taas paremmin!

Tällainen kokonaisuus tuli lopulta näistä. Fine ja maissitärkkelys olivat ulkonäöllisesti lähempänä toisiaan, mutta käyttömukavuudessa valmis vei ainakin tällä kertaa voiton. Toki tämä on – kuten yllä jo mainitsin – ensimmäinen kerta näiden DIY-kohopastojen kanssa, joten tilaa virheille on luonnollisesti oltava. Kuivasin myös kaikkia pastoja kuumailmapuhaltimella, eikä kumpikaan itse tehdyistä näyttänyt pahemmin ottavan siitä itseensä. Kuivumisen jälkeen myös rapsuttelin näiden pintoja, enkä nähnyt isompaa varisemista, johon ajattelin aluksi ohjeissa olevan liiman olevan syynä. Näemme myöhemmin sitten, miten nämä käyttäytyvät ajan saatossa.

Kohopastaa voi värjätä ennen sen levittämistä: pastaan voi sekoittaa akryylimaalia, vesivärijauhetta (esim. Brusho) taikka mustetippoja. Halusin tällä kertaa käyttää kuitenkin pelkästään valkoista, jotta pääsimme näkemään tekstuureissa olevat erot mahdollisimman selkeästi. Tietysti värjääminen on mahdollista myös kuivumisen jälkeen (tällöin kannattaa olla oikeasti satavarma, että pasta on kuivunut – puhun kokemuksesta) esimerkiksi spraypullossa olevilla maaleilla ja musteilla, roiskimalla värejä taikka töpöttelemällä mustetyynystä väriä, näitäkin tapoja on yhtä useita kuin tekijöitään.

Toivottavasti tämän postauksen myötä mixed media kärpänen pääsee puraisemaan myös sinne ruudun toiselle puolelle. Mikäli päädyt testailemaan jotain näistä, laita ihmeessä ryhmään kuvaa, näkisin enemmän kuin mielelläni teidän versioitanne näistä DIY-pastoista.

Ihanaa loppuviikkoa toivotellen, Laura S.

Uusi sivu kalenterissa

Oikeasti minun piti kirjoittaa tässä postauksessa jostakin ihan muusta, mutta päätinkin vaihtaa aiheen ihan viime hetkillä. Tämänpäiväinen aihe on kuitenkin ajankohtainen ja toisaalta myös aivan uusi sivu allekirjoittaneen elämässä, joten tästä kirjoittaminen on enemmän kuin mielekästä! Hain hiljattain lukioon ja nyt kävin ensimmäistä kertaa opinto-ohjaajan pakeilla. Opintoni lähtivätkin rytinällä käyntiin ja tässä kuussa pitäisi selviytyä kahdesta aineesta kirjoineen ja tehtävineen, tutkielmasta, Powerpoint-esitelmästä sekä kaksista tenteistä. Opiskelen tämän kuukauden niin sanottuna suunnitteluopiskelijana, jonka aikana tarkastellaan motivaatiotani sekä kykyäni selviytyä opinnoista itsenäisesti.

Olen kymmenisen vuotta ollut kotona lasten kanssa ja nyt tuntui siltä, että haluan ottaa tästä ajasta irti muutakin hyötyä. Takana on jo Forssan ammatti-instituutin käsi-ja taideteollisuuden keramiikka-artesaanin tutkinto ja tämä oikeuttaisi osallistumaan jo suoraan ylioppilaskirjotuksiin. Mutta koska nuorempana motivaatio koulunkäyntiin oli lähes puhtaasti nolla ja asenne ”kunhan nyt läpi pääsee” eikä tästä syystä päähän ole jäänyt juuri mitään tietoa, halusin suorittaa koko lukion oppimäärän. Jos siis hyvin käy, saan sekä lukion päättötodistuksen, että myös ylioppilaspaperit. Heti ensimmäisenä lukuiltana löi hyvin vasten kasvoja se tosiasia, että perheellisenä opintojen onnistumisessa hyvin pieni osa on kiinni motivaatiosta ja oppimisen halusta. Migreeni alkoi heti kun sain lapset nukkumaan, ja kaksi pienemmistä lapsista heräili alituisesti tuskastuneina flunssiinsa. Onneksi särkylääkkeet auttoivat omaan olooni ja lasten heräilyjen välissä ehdin kuitenkin lukemaan ja tekemään muistiinpanoja. Haastetta tuo jo ennestään iltaan painottuva opiskelu, yhden illan aikana ei ehdi juurikaan muuta kuin lukea yhden kappaleen kirjasta, tehdä muistiinpanot ja tehtävät. Joudun varmasti loppukuusta kirimään ja nipistämään yöunista, mutta olen tähän varautunut. Onneksi keksin myös hioa opiskelutekniikkaani, joten sen myötä stressi lieventyi paljon!

Ja tästä päästäänkin kalenteriini, joka onkin sitten aikalailla yksi tärkeimmistä asioista tällä hetkellä. Lukiokalenteriksi valikoitui Ajaston Project365. Se tuntuu oikein täydelliseltä tämän hetkiseen tilanteeseen. Viikko ja kuukausisivut on itselle ihan ehdottomat sekä tarpeeksi isot päiväboxit ja reilusti sivuja muistiinpanoille. Myös renkaat ovat jees, ei tarvitse välittää ovatko aineiden muistiinpanot sekaisin keskenään, ne kun voi siirtää sitten jälkeenpäin omiksi osioikseen.

Vaikka tämän kuukauden deadlinet ovat todella tiukat ja stressiä tulee varmasti olemaan, niin oikeastaan olen iloinen kiireestä. On helpottavaa, kun muistiinpanoja tehdessä ei ole aikaa perfektionismille, oman käsialan arvosteluun ja muulle itsekritiikille. Tavoite on vain ja ainoastaan saada tärkeät asiat kirjoitettua ylös. Tämän kautta olen saanut uudestaan kosketuksen kalenterin perimmäiseen tarkoitukseen. Se on ihanassa yksinkertaisuudessaan arjen ja ajanhallinan apuväline, menojen ja tehtävien ylös kirjaamista varten olemassa. Koska aikatauluni tulee varmasti jatkossakin olemaan varsin tiukka, ei aikaa varmastikaan jää koristeluun enää samalla tavalla kuin aiemmin.

Mutta mikä Kalenterimaanikko se sellainen olisi, joka ei käyttäisi näin herkullista tilaisuutta tekosyynä uusien materiaalien ostamiseen? Hobonichin muistikirja Projectin kylkeen muistiinpanojen tekemistä varten, vähän Mildlinereita ja päätyihäin sinne ostoskoriin muutamat PET-teipitkin. Opiskelut – Ah, mikä ihana syy!

Toivottavakaa tsemppiä että selviän tästä kuukaudesta! Toivotaan että kevät sieltä vihdoin pikkuhiljaa hipsii. Tuunailun iloa kaikille!

Terveisin Piritta