Avainsana: vinkit

Tekemisen vuosi

Kuvien Traveler`s notebook saatu yhteistyössä Urban Kit Supply

Huomenta kaikki ja aurinkoista uutta viikkoa, maanantai tuli halusit tai et.

Ryhmässä on ollut aikamoinen inspiraation haku menossa, kalenterit vaihtuvat lennossa ja osa on tuntunut luovuttaneen jo täysin. Ja se on kuulkaa täysin ok. Tasaisin väliajoin joku pohtii pitääkö aina inspiroida, pitääkö aina kiinnostaa ja pitääkö aina tehdä.

Ei tarvitse.

Jos juuri nyt ei ole aikaa, ei ole inspiraatiota niin anna olla. Palaa koristelun pariin vaikka ensi viikolla, ensi kuussa tai ensi vuonna. Sitten kun se tuntuu hyvältä. Jos jokin muu juttu lähtee inspiroimaan, niin sekin on ok. Vaikka sä olisit viime vuonna tehnyt suurella intohimolla bullet journalia ja todennut, että tänä vuonna rahkeet ei riitä bujoiluun, se on ihan ok. Sä teet tätä itsellesi, et mulle, et sun kaverille, etkä edes somelle. Sä et ole mitään selityksiä velkaa miksi ja mitä olet tehnyt.

Kuitenkin, kaiken tämän keskellä on myös hyvä pohtia, jos mielenkiinnon kohteet ja halut vaihtuvat jatkuvasti. On hyvä pysähtyä miettimään mistä se vaihtelunhalu kumpuaa, täytätkö ostostelulla jotain tyhjiötä. Välillä on jokaisen ylipäätään hyvä pysähtyä ja pohtia, tarvitsenko minä tätä oikeasti? Totuus on se, ettei kukaan meistä tarvitse kuukausittain uutta läjää tarroja, ei kenenkään tarvitse jatkuvasti ostaa uusia vaatteita (ellei puhuta kasvavasta lapsesta, koska kuulkaa lapset, ne tosiaan kasvaa, kuin rikkaruohot) ja kyllähän me kaikki tiedetään, että maailma hukkuu roskaan ja turhaan tavaraan?

Nämä ovat asioita joita olen pohtinut paljon tänä vuonna. Oikeastaan jo viime vuoden puolella ja siksi haluaisinkin, että Kalenterimaniassa keskitytään tänä vuonna enemmän siihen tekemiseen ja vähemmän tuotteiden pelkkään esittelyyn. Ihanaa, jos olet löytänyt just sulle sopivan kalenterin, voisitko kertoa mulle miten sä sitä käytät? Inspiroi mua!

-Mira

Luontopäiväkirja

Taustani luontopäiväkirjan pitäjänä ulottuu 1980-luvun loppuun. Kirjasin yläastelaisena ja innokkaana luontokerholaisena kahden vuoden ajan lintuhavaintojani ruutuvihkoon, jonka kannessa komeili WWF:n pandatarra ja tussilla teksti ”Havis”, havaintovihko. Viime kesänä innostuin kasveista ja samalla aloitin uudestaan luontopäiväkirjan pitämisen. Tällä kertaa käytän mustakantista Fabrianon A5-kokoista luonnoskirjaa, jossa on tukevahko paperi.

Oman tyylin löytämisessä kesti hetkinen. Itse asiassa se on muotoutumassa edelleen. Niin kuin tykkäänkin tarroista ja washiteipeistä, luontopäiväkirjassani en niitä osaa käyttää. Koska valokuvaan paljon, keksin tulostaa maisemakuvia retkiltä ja kiinnittää niitä valokuvakulmien avulla päiväkirjan sivuille. En ole harjaantunut piirtämään realistisia kuvia, mutta yritän silloin tällöin riipustella jotakin Pigma Microneilla ja puuväreillä, sillä kaikenlaiset piirustukset elävöittävät tekstiä kivasti. Joitakin sopivia leikekuvia olen myös liimaillut kirjaan.

Luontopäiväkirjaa voi pitää ainakin parilla tapaa. Yksi tapa on kantaa sitä mukana aina ja varsinkin luontoretkillä, kirjoittaa havaintoja ja luonnostella kuvia jo välittömästi maastossa. Kömpelöstäkin piirroksesta voi olla apua vieraan lajin tunnistamisessa. Toinen tapa on täyttää luontopäiväkirjaa kotona retken jälkeen. Itse merkkaan havaittuja lajeja luonnossa ihan vain kännykän muistiinpanoihin ja kirjoitan varsinaisen retkiraportin luontopäiväkirjaan vasta kotona. En enää yritä olla muka tieteellinen, kuten biologin urasta haaveilevana teiniä taisin olla, vaan kirjoitan
varmaan yhtä paljon luonnonhavainnoista kuin retkien herättämistä tunnelmista ja mielialoistakin. Oikeaa tai väärää tapaa ei ole.

Vinkkejä:

– Aloita heti. Ei kannata jäädä odottamaan sitä tulevaisuuteen lykättyä kansallispuistoretkeä. Lähiluonnossakin on kaikenlaista kiinnostavaa. Retki voi olla esimerkiksi reissu lähimetsikköön tai -puistoon.
– Tai aloita talvella. Jos tarkoituksenasi on oppia tunnistamaan eri lajeja, talvi on mitä parasta aikaa aloittaa luontoharrastus ja luontopäiväkirjan pito. Lajeja ei ole liiaksi, joten niistä harvoista on helppo lähteä liikkeelle.
– Mieti luontopäiväkirjasi tarkoitus ja tapa pitää sitä. Haluatko siitä mukana kulkevan havaintovihon, johon kirjaat säntillisesti kaikki havaitsemasi eläimet, kasvit tai vaikkapa sienet vai ikuistatko mieluummin esimerkiksi säätä tai yleisiä luontotunnelmia? Ehkä leikkaat lehdistä rauhoittavia luontokuvia, kirjoitat luontorunoja, prässäät kasveja ja liität niitä kirjaan? (Poimithan vain tuntemiasi kasveja, jotka eivät ole rauhoitettuja!) On myös ihan ok vaihtaa tyyliä ja tapaa pitää luontopäiväkirjaa, jos vanha ei palvele ja tyydytä sinua enää.
– Hiljennä. Havainnoi luontoa kaikilla aisteilla. Tee moodtracker jokaisesta luontoretkestäsi. Havainnoi myös mitä sinussa tapahtuu, kun olet luonnossa.
– Hae inspiraatiota, mutta älä vertaile liiaksi muihin. Esimerkiksi #naturejournal ja #naturediary -hashtageilla löytyy somesta hengästyttävän upeaa taidetta ja luontopäiväkirjoja. Tee rohkeasti omaa juttuasi!

Bonusvinkkinä pari opaskirjaa luontopäiväkirjan pitämisestä:
John Muir Laws: The Laws Guide to Nature Drawning and Journaling
Clare Walker Leslie: Keeping a Nature Journal. Deepen Your Connection with the Natural World All Around You


Niistä suosittelen etenkin jälkimmäistä teosta. Jos olet tottunut ja halukas piirtämään, myös Lawsin kirjasta on varmasti iloa.

-Katja