Tuunaushaaste – ATC-kortti

Ilmoitin itseni Kalenterimanian tuunaushaasteeseen valitsemalla vaihtoehdon ATC-kortti.

Sain ylläpidon Lauralta ohjeistuksen, mitä työhön täytyy sisällyttää: jotain kierrätettyä, vastavärit, ystävä ja tuuli. Siinäpä sitä sitten oli alettava makustelemaan aiheita. Olen yleensä semmoinen, että en käytä aikaa miettimiseen millaisen teen. Teen sellaisen, mikä ensin tulee mieleen.

Kuvassa materiaalit mitä otin esille.

Konvehtirasian puolikas, irtokarkkipussi ja PET-teippiä.

Pohjan tein konvehtirasiasta ja siihen liimasin pussista kohdan, jossa oli vastavärit punainen ja vihreä.

Seuraavana leikkasin ihmisen PET-teipistä, sitten tulikin vaikein kohta. Miten tuulen saan tähän työhön. Halusin lisätä jotain ja otin papereita, joita sommittelin (tämä vaihe vei eniten aikaa – n. pari minuuttia) eri tavalla korttiin. Dymolla kirjoitin sanat ja sinne se tuuli ja ystävä sitten tuli korttiin.

Lopputulos on sitten omasta mielestä kiva.

ATC-kortit on kivoja tehdä, koko on juuri sopiva käyttää vaikka niitä silppulootan aarteita. Pohjat voi tehdä mistä vaan kartongista. Koristella voit tarroilla, teipeillä, maalaamalla jne. Kokohan se näissä on tärkein eli 6.4 x 8.9 cm, näin ne mahtuvat vaikka keräilykorttitaskuihin säilytettäväksi. Kortin taakse tulee sarjanumero (jos teos on osa sarjaa), nimi, päiväys ja tekijän nimi.

Oletko tehnyt ATC-kortteja? Jos et ole, niin jos innostusta ja kokeilunhalua löytyy, niin kokeile ihmeessä. Tiedä, vaikka kävisi niin että korttien teko vie mennessään. Oli kiva osallistua haasteeseen, ota sinäkin haasteita vastaan.

Aurinkoisia kevätpäiviä!

Erja K

Kahvilla kalenterin kanssa

Hyvää huomenta ja ihanaa uuden viikon alkua. Tuntuu, että alkuvuosi on mennyt silmänräpäyksessä ja hetkittäin on vaikea uskoa meidän todella elävän jo huhtikuuta. Kevätaurinko tuntuu lämpönä kasvoilla ja sulattaa hiljalleen lumet kaduilta sekä metsistä. Aamulla parvekkeella seisoskellessa on rauhoittavaa kuunnella lintujen sirkutusta ja veden lorinaa räystäältä.

Nautin niistä päivistä, kun saan valita nurkkapöydän lempikahvilasta ja uppoutua pehmeään penkkiin. Kupissa höyryää tuore kahvi ja kuulokkeissa soi sen hetken fiilikseen sopiva musiikki. Kanssakahvittelijoita seuratessa ehtii täyttää kalenteriin viikon menot ja vain nauttimaan omasta ajasta ilman kiirettä. Parhain aika on mennä juuri ennen aamupalan loppumista, ennen lounashälinän aiheuttamaa ruuhkaa.

Haluaisin kiertää kalenterini kanssa kaikki Tampereen söpöt kahvilat ja löytää sen täydellisen vaniljalatten, jonka luokse on pakko palata kerta toisensa jälkeen.

Veisitkö sinä kalenterisi treffeille?

xoxo Janita V.