Searching for "teinari"

Mitä plannerointi minulle on?

Täällä on jo kerrottu monenlaisista eri kalenterituunaustavoista ja tapojahan on juuri niin monta kuin on tuunaajiakin. Tai itse asiassa enemmänkin, koska moni tuunailija pitää useampaakin muistikirjaa yhtäaikaisesti. Ja jokainen tapa on ihan yhtä arvokas kuin joku toinenkin.

Minun plannerointihistoriani on pitkä. Päiväkirjaa aloin kirjoittamaan noin 5-vuotiaana, kun opin lukemaan ja jossain määrin kirjoittamaankin. Sitten mennessäni ensimmäiselle luokalle vuonna 1975 tulivat kuvioon mukaan Teinikalenterit. Koristelin molempia lehdistä leikatuilla kuvilla sekä tarroilla, joita vielä noihin aikoihin oli joka kaupassa ja niissä sitten käytiin kerjuulla. Saattoipa joskus saada tikkarin tai lakritsapatukankin, ja niiden paperit sitten teippailin talteen, etten unohtaisi mistä olin ne saanut. 

Yläasteelle mennessä Teinari sitten vaihtui kertaheitolla A5-kokoiseen kalenteriin, kun muistettavien asioiden määrä kasvoi merkittävästi. Ja samanaikaisesti valokuva-albumit alkoivat olla enemmän skräppialbumeja. Näitä nimikkeitä ei tosin silloin vielä tunnettu, mutta näin me viisikymppisetkin teidän ansiosta vielä opitaan uusia asioita. Kiitos siitä ihan jokaiselle!

Tällä hetkellä minulla on käytössä unipäiväkirja, joka on aina yöpöydällä, että saan kirjoitettua unet tuoreeltaan muistiin. Myös bullet journal minulta löytyy. Tämänhetkinen bujo on Ajaston pistesivuinen kirja. Pari ensimmäistä oli kierrekantisia viivoitettuja vihkoja, en paremmasta siinä vaiheessa tiennyt.

Bujoon tutustuin muutamia vuosia sitten, kun kävi selväksi, että minut invalidisoinut sairauteni CRPS (krooninen hermoston kipuoireyhtymä) on enenevässä määrin viemässä hienomotoriikkaani heikompaan suuntaan ja joudun päivittäin tekemään hienomotoriikkaharjoituksia tavalla tai toisella. 

Ja kuinka vaikeaa voikaan kirjoittaminen, kynästä kiinni pitäminen, piirtäminen, tarrojen käsittely tai jopa bujon aukaiseminen välillä olla… Tiedän, ettei kuvista aina näe sitä tuskaa mitä sivun tekeminen minulle on tuonut. Siihen eivät kivusta johtuneet kyyneleet tule näkyviin, eikä se kuinka makaan vasemmalla kyljelläni kalentereitani tuunatessa, koska mikään muu asento ei kivuilta onnistu. Pyörätuoli toki armahtaa jalkojani hieman, mutta en voi istua niin pitkään, että kannattaisi plannerointia istumalla aloittaa.

Onneksi joku vihjaisi Facebookin Kalenterimania-ryhmästä! Tämän myötä minulle avautui uusi ihana maailma. Sitä ennen en ollut lainkaan tietoinen, että on olemassa jotain sellaisia asioita kuin washiteipit ja viikkokitit. Minä kiitän, lompakko ei!

Pari Traveler’s Notebookia eli TN:ää on kirjoituspiirongin kätköissä, niihin on kirjattuna esim. lääkkeeni, apuvälineeni, salasanat ja syntymäpäivät.

Luulin näiden jo riittävän, mutta tajusin, että bujo ja TN ovat molemmat aivan liian painavia jatkuvasti mukana kuljettavaksi. Niinpä aloin tutkia Kalenterimanian postauksia sillä silmällä. Tiedätte varmaan sen tunteen, kun haluaa löytää jotain kivaa ja jollei sitä heti löydä, niin joku manialainen varmasti osaa neuvoa. Niin juhlaa!

Hyvin pian sieltä pisti silmään Hobonichi Weeks. Ilokseni yksi manialainen kertoi voivansa lähettää omansa minulle, ellei minua häiritsisi se, että kalenterissa on muutama viikko käytetty. Näin saisin tutustua kalenteriin rauhassa ennen kuin ensi vuoden kalenterista olisi pakko päättää.

Tämä olikin sitten rakkautta ensi silmäyksellä! Sopivan kompakti koko ja mikä tärkeintä, Hobonichissa on sellainen paperi, joka ei aistiyliherkkyyttäni häiritse, vaan voin rauhassa koskea paperiin saamatta kipukohtausta. Hurraa! Nyt vain en malttaisi odottaa, että saan ottaa vuoden 2020 Hobonichin käyttööni. Muutama viikkokitti pitää tilata pikimmiten ennen sitä!

-Pia


Hobonichi

Hei vaan kaikki manialaiset,

täällä kirjoittaa Hobonichi-kalenterimaanikko. Olen aina ollut kiinnostunut kalentereista, ja kuten monella muullakin, oli Teinari se ensimmäinen tuunattava kalenteri. Kauas on tultu Teinariajoista ja tänä päivänä olen löytänyt kalenterirauhan Hobonicheista. Olen aina rakastanut yksinkertaisia ja graafisia paperitavaroita ja kalentereita. Pidän ylipäätään japanilaisten eleettömästä ja yksinkertaisesta tyylistä.

Ensimmäisen kerran törmäsin Hobonicheihin pari vuotta sitten netissä ja tuolloin mietin, että tilaisin Hobonichin, mutta ne tuntuivat kovin kalliilta ja hankalilta tilata. Vähänpä tiesin tuolloin, että mihin tulen päätymään.

Hobonichi on japanilainen kalenterimerkki ja ensimmäinen Hobonichi Techo on julkaistu vuonna 2002. Techo on japania ja tarkoittaa planner notebookia eli on yhdistelmä kalenteria ja muistikirjaa. Hobonichissa onkin paljon tilaa sekä varsinaisille kalenterimerkinnöille että muistiinpanoille. Alun perin kalentereita tai kirjoja, kuten yritys itse kalentereistaan puhuu, oli yksi eli Original, mutta vuodelle 2019 on valittavana jo 12 erilaista kirjaa.
Kirjoja on mm. Original eli alkuperäinen A6-kokoinen, Cousin eli A5-kokoinen ja näistä molemmista on olemassa Avec-versiot eli kirja on jaettu kahteen osaan, jolloin se ei ole niin paksu ja on helpompi kuljettaa mukana. Lisäksi on vielä Weeks ja Mega Weeks, jotka nimensä mukaisesti sisältävät viikkosivut ja ovat kooltaan kompakteja, joten niitä on helppo kantaa mukana.

Alusta alkaen Hobonichiin on ollut saatavilla heidän omat kannet. Alunperin näitäkin oli yksi vaihtoehto ,mutta vuodelle 2019 onkin jo 98 eri kansimallia. Yritys tekee yhteistyötä useiden japanilaisten sekä ulkomaisten taiteilijoiden kanssa, jotka suunnittelevat heille omia kansimalleja. Suosituimmat mallit myydään hetkessä loppuun ja niistä tulee jonkinlaisia keräilyharvinaisuuksia, koska mallia on valmistettu rajallinen määrä.

Itse ostin ensimmäisen Hobonichini tämän vuoden keväällä. Liityin Kalenterimaniaan helmikuussa ja ensimmäinen kalenterini oli Kikki K. medium, mutta melkein heti sen oston jälkeen tilasin Hobonichin. Tuolloin vuosi oli jo alkanut, joten tilasin Cousinista Spring-version, joka alkaa huhtikuusta ja päättyy maaliskuuhun. Cousin on siis A5-kokoinen ja siitä löytyy vuosiaukeama, kuukausiaukeama, viikkoaukeama ja jokaiselle päivälle on vielä oma sivu. Tilaa on siis todella runsaasti sekä merkintöjä että koristeluja varten.

Olen aina ollut maltillinen koristelija ja olen lähinnä käyttänyt vain värejä värikoodaukseen, mutta Kalenterimanian ja kaikkien ihanien ja luovien kalenterimanialaisten myötä olen innostunut koristelusta vähän enemmän. Edelleenkin tyylini on kovin simppeli ja käytän pääasiassa funktionaalisia tarroja ja washeja. Kalenteri on itselleni kuitenkin pääasiassa ajanhallintaväline, joten senkään vuoksi koristeluni ei ole kovin runsasta.

Käytän kuukausiaukeamaa niin, että merkitsen siihen kaikki tärkeimmät menot ja tarralla treenikerrat. Kuukausiaukeamaan merkitsen post-it-lapuilla menoja tulevien kuukausien kohdille ja kun kyseinen kuukausi alkaa, merkitsen menon oikealla päivälle, jos se on edelleen ajankohtainen. Kuukausiaukeamasta siirrän merkinnät aina alkavan viikon viikkoaukeamalle. Hobonichin Cousinissa on viikkoaukeamalla päivittäin kellonajat 05.00 – 04.00 ja merkitsen menoni aina kellonajan mukaan oikealle päivälle.

Kuukausi- ja viikkoaukeama ovat itselleni tärkeimpiä ajanhallinnan ja menojen seurannan välineitä. Lisäksi käytän vielä päiväsivuja, mutta ne ovat lähinnä päiväkirjakäytössä. Merkkaan sinnekin usein vielä sen päivän menot, mutta pääasiassa kirjoitan vähintään pari riviä mitä kyseisenä päivänä on tapahtunut. Päiväsivuja koristelen myös runsaammin, tosin en mitenkään kovin tarkkaan miettien. Lähinnä käytän washia ja jonkin verran tarroja kulloisenkin päivän fiiliksen mukaan. Toistaiseksi siis minulla on kalenterirauha Hobonichien kanssa. Mikäli etsit selkeää ja monipuolista kalenteria voisi Hobonichi olla hyvä vaihtoehto. Tilaaminen heidän omasta verkkokaupastaan on helppoa ja toimitus nopeaa.

-Minna

Aiemmin omaa hobonichiaan meille esitteli AJ, hänen postaukseen pääset tästä: Plan with AJ