Avainsana: Ajasto

Kun mini tuli taloon

Keväällä Kalenterimanian Suvi ihastutti julkaisullaan, jossa oli tuunaillut pientä söpöä kalenteriaan. Allekirjoittaneen oli pakko heti kurkkia kommenteista minkäs merkkinen kalenteri olikaan kyseessä. Ajaston Note mini 2023, sehän se!

Eräässä jäsenpostauksessani kerroin, miten minun vuoden 2023 kalenterikokoonpano oli nyt täydellinen Hobonichi Cousinin ja Weeksin myötä. Siitä huolimatta ihastuin tuohon Suvin pieneen lilaan kaveriin siinä määrin, että ryhdyin tuumailemaan olisiko kolme kalenteria liikaa omaan hektiseen elämään. Selkeästi vastaus oli ei, ei ole liikaa, ja näin Ajaston Note mini tuli taloon ilahduttamaan arkea. Enkä ole katunut!

Loppuvuodesta 2022 asti minusta on kuoriutunut vannoutunut Hobonichien ystävä ja hyppy tavalliseen, suomalaiseen kalenteriin tuntuu jopa ajatuksen tasolla tosi vieraalta. Mutta minin kanssa tätä vierastamista ei ollut ollenkaan, vaan se tuntui tutulta, turvalliselta ja helpolta heti siitä asti kun se pitkän, piinallisen odottelun jälkeen saapui. Oikeastihan odotteluun meni ehkä viikko, mutta niin innoissani olin, että sekin tuntui jo ikuisuudelta!

Hobonichi Weeksini oli tarkoitus kulkea mukanani joka paikassa, mutta koristeluvimmani vuoksi se on pursunut jo sellaiseksi ettei sen mukana kantaminen ole enää järin käytännöllistä. Mini sen sijaan on oikeasti mini ja sujahtaa kevyesti vaikka taskuun.

Mitäpä sitten on minin kansien välissä? Koska tilaa on vähän, niin eipä juuri muuta kuin menot ja vähän to do-listan tynkää. Mutta eipä se muuta tarvitsekaan!

Se on oikeastaan myös se juttu miksi tykkään ministä. Koska tilaa ei oikeasti ole hirveän paljoa, niin pelkät menojen merkinnät menee jo miltei koristelusta. Washit olenkin tämän kanssa jättänyt kokonaan syrjään ja varsinaiset koristukset hoituu lähinnä tekemistä kuvaavilla tarroilla sekä hahmoilla.

Euroviisujen finaaliviikolla toki piti vihertää kalentereita myöten (GO KÄÄRIJÄ!) ja sekin hoitui minissä ihan vaan Stabilolla. Yksinkertaista mutta nättiä silti!

Rakastuin minin pienuuden ja selkeyden lisäksi myös väriin. Tyttömme sai maaliskuussa nimekseen Lila, joten väriä on täytynyt tunnustaa vähän joka asiassa.

Kalenteriryhmien lisäksi olen esitellyt miniä muissakin ryhmissä välillä ja tosi paljon on heti tullut kyselyjä, että mikä kalenteri ja mistä sellaisen saa. Tosi moni siis rakastunut heti ensisilmäyksellä eikä kyllä suotta!

Eipä ole tästä kaverista juuri mitään huonoa sanottavaa, jos nyt ei tämän enempää muutenkaan kerrottavaa, joten kuvat puhukoon puolestaan! Oikein näppärä kaveri pystyillä viikonpäivillään, pienillä kuukausinäkymillään ja valmiilla pyhäpäivillään. Suosittelen tätä ihanuutta kaikille, jotka kaipaavat oikeasti kompaktia kalenteria mukana kuljetettavaksi.

Nauttikaahan kesästä, kovin on nättejä ilmoja pidellyt!
-Piritta

Kesän kynnyksellä

Keltainen toukokuu on täällä ja melkein jo ohikin! Voi, miten olenkaan odottanut lämpeneviä ilmoja ja ulkovaatteiden kaappiin jättämistä. Sadekeli ei enää tarkoita luihin ja ytimiin hyökkäävää kurjaa kylmyyttä, vaan lempeää raikastusta auringonkuivattamaan miljööseen. Mielen ovat vallanneet kaikenlaiset seikkailuideat, ja auringon paistaessa jokainen sisällä vietetty minuutti tuntuu haaskatulta ajalta, hukkaan heitetyltä. Olemme siis viettäneet – ja tulemme viettämään – kesää pitkälti ulkona nautiskellen. Sadesään yllättäessä voi sitten palata sisätiloihin ihmettelemään, mistä kaikki villakoirat ovat ilmestyneet. Pikkulapsiarkea elävät tai eläneet tietävät, mikä on paras aika päivästä – nukkumaanmenoajan lisäksi – nimittäin päiväuniaika. Okei, myönnetään. Nukun sen aika usein itsekin tällä hetkellä, mutta silloin kun jaksan itse valvoa, pyrin istumaan ulkona kahvikupin, itkuhälyttimen ja kirjan kanssa.

Mutta Suvi, entäs kalenterituunaus ja askartelu? Ei hätää, mukana roikutaan edelleen. Touhua ja puuhaa riittää vaikka olenkin vanhempain”vapaalla” ja kalenteri täyttyy kyllä merkinnöistä. Kalenteri on siis pidettävä aina mukana ja ajantasalla. Ottaen huomioon, että meidän kuopus on nyt 2,5 kuukautta vanha, on pikkiriikkisessä Note Minissäni vain muutama lähes kalju viikko. En tietenkään ehdi panostamaan harrastukseeni niin paljon kuin ennen, mutta Minin hyviä puolia on juurikin sen pieni koko. Siispä useimmiten, kun pääsen istumaan paikoilleni ja aloitan tuunaamisen, saatan tuunata kolme tai neljäkin viikkoa eteenpäin kerralla. Useimmiten taltioin tämän hetken myös Kalenterimanian YouTube-tilille.

Sitten, kun saan ulkokalusteet pestyä tätä kesää varten, voin taas tuunaillakin ulkosalla ja sitä odotankin jo kovasti. Ja ne seikkailut – meidän perheelle ne tarkoittavat retkiä lähialueiden puistoihin, takapihan aidan taakse tai Saija-tädin puutarhaan. Nyt on aikaa löytää seikkailut läheltä – ja tarttua hetkeen, tai sitten retkeen.

Halauksia ja auringonsäteitä just sun kesään!

-Suvi ja muksut