Avainsana: aukeama

Mikä minua inspiroi?

Tämä kysymys osottautuikin vaikeammaksi kuin osasin kuvitellakaan. Pohdin kysymystä monta päivää ja vihdoinkin tulin siihen tulokseen, että inspiroidun kaikesta kauniista. Kauniit kalenteriaukeamat saavat minut innostumaan ja yrittämään koristelemaan omat kalenterinsivut samaan tyyliin. Ensiksi tietysti on hommattava kaikki kauniit tarrat ja washit. Ja niitä riittää, valinnan vaikeus!

Kun sitten olen tallentanut puhelimeeni kauniita kuvia kalenterien aukeamista, ja käynyt ostamassa kauniita tarroja, istahdan alas ja huomaan, että inspiraationi katosi! Kyllä, edessäni on edelleen ne kaikki ihanat tarrat, washit ja muut tuunaustarvikkeet, mutta inspiraatiota ei vain löydy. Sen sijaan huomaan ahdistuvani kaikesta tavaran määrästä, muiden kauniista aukeamista, väreistä ja siitä tosiasiasta, että kohta minunkin olisi pakko saada aikaiseksi jotain kaunista. Tässä vaiheessa turhaudun, mutta huomaan hymyileväni katsoessani ihania tarrojani ja niiden tsemppilausahduksia! Huomaan läiskiväni tarroja jo menneiden viikkojen aukeamille, sillä minun on helpompi laittaa tsemppitarrat sellaisien päivien kohdalle, jotka olen jo elänyt. Saan tyydytystä siitä, että tarrat menevät ns. oikeille paikoilleen. Huomaan, ettei minua yhtään haittaa liimailla ihania tarroja menneisyyteen.

Tulen niin hyvälle tuulelle, että uskallan jälleen tarkastella tulevia päiviä. Ja kyllä! Inspiraationi on tullut takaisin. Liimailen hyvällä mielellä tsemppilauseita myös tulevien päivien kohdalle, teippaan lempiwashia aukeamalle ja kirjoittelen tulevia menoja ylös. Sitten katson muiden aukeamakuvia. Ne ovat niin täydellisiä! Katseeni siirtyy omaan kalenteriini, mutta enää en ahdistu. Oman kalenterin aukeamista tuli juuri sellaisia kuin halusinkin. Ja juuri nyt ne ovat täydellisiä!

Mikä sinua inspiroi?

Kalenterimaniaa kaikille!

Heidi

Inspiraation juuret

Inspiraatio on kalenterituunauksessa melko olennainen osa koko hommaa. Itselläni on tällä hetkellä ehkä kauhistuttavin mahdollinen tilanne käsillä – rakkaaseen Kate Spadeeni tilaamani uudet sisälmykset eivät ole vieläkään saapuneet. Joudun siis käyttämään tuota pientä yleishyödyllistä kalenteriani kaikkeen mahdolliseen ja sehän ei tunnu millään tasolla oikealta. Mutta nyt odotellessani niitä sisälmyksiä, olen selaillut melkeinpä päivittäin vanhoja kalenterimerkintöjä ja muistoja Kate Spadessani ja olen huomannut kuinka paljon niistä inspiroidunkaan. On ihana katsoa kuinka hiljalleen syksyn aikana opin käyttämään paljon enemmän värejä kirjoittaessani muistoja ylös ja kuinka välillä tekstin ja käyttämieni washi-teippien välillä on suorastaan täydellinen harmonia. Voinko siis sanoa, että itse inspiroin itseäni? Varsinkin kun huomaa, miten on alkanut löytämään sitä itselleen oikealta tuntuvaa tyyliä.

En niinkään inspiroidu selaamalla Pinterestiä tai Instagramia, sillä oma koristelutyylini (jos sitä edes koristeluksi voi sanoa) on todella minimalistista. Todella rönsyilevät ja koristeelliset aukeamat ovat kyllä todella kauniita, mutta ne eivät ole minun juttu ollenkaan. Tykkään todella minimalistisesta tyylistä – korkeintaan washiteippiä sivun ylä- ja alareunoissa ja ehkä yksi tai kaksi tarraa aukeamalla, jos sitäkään. Muistojen ja kaikkien kirjoittaminen ylös vaatii niin paljon tilaa, että jos alkaisin piirtelemään ja tekemään koristeellisia otsikoita, ei sivuilleni mahtuisi Polaroid Zipillä tulostettuja kuvia tai kokonaisia päiviä kirjoitettuna lauseiksi.

Itselleni tärkeintä inspiraation etsimisessä on varmaankin tosiaan muistot. Haluan että minulla jää konkreettisesti jotain ’käteen’, paperiseen muotoon, eikä vain jonnekin puhelimen kätköön kuvina tai pääni sisään muistoina. Haluan että voin selailla kalenteriani kuukausia ja vuosia taaksepäin ja muistella mitä tapahtuikaan joskus ja millaisia fiiliksiä kaikki synnytti. Onhan se nyt ihan mahtavaa lukea viiden kuukauden takaisia kirouksia johonkin mieshenkilöön liittyen kun nyt vihdoin on päässyt kyseisestä henkilöstä eroon!