Avainsana: domino soft

Vanhat kalenterit esillä – Ruut

Heippa ihanat kalenterituunailijat, täällä Ruut. Tänään ajattelin raottaa teille mun kalenterihistoriaani. Aiemmin aiheesta ovat kirjoittaneet Eija, Inka ja Milja.

Aloitin paperikalenterin käytön jo teini-iässä ja muistaakseni ensimmäinen kalenterini oli kuuluisa Sooda-kalenteri. Sitten kuvioon tulivat Suosikki-lehden kalenterit, joita käytin muutaman vuoden. Niissä kiinnosti lähinnä julkkisten kuvat ja tarinat, kalenteriosuutta en varsinaisesti käyttänyt.

Lukioon mennessä kalenterista tuli oleellinen osa opiskelua. Ostin kalenterini yleensä tavan marketeista ja merkkasin kaikki oleelliset tunnit, deadlinet ja kokeet. Vielä enemmän kalenterin merkitys korostui yliopistoon mennessä. Ilman kalenteria opiskelusta tuskin olisi tullut mitään. Yliopistossa käytin joko marketin peruskalentereita tai sitten yliopiston omaa lukuvuosikalenteria.

Ennen kalenterimaniaan hurahtamista, minulla oli koko lukuvuoden sama kalenteri käytössä. Toisin on nyt. Vuodesta 2016, kun liityin Kalenterimaniaan, olen käyttänyt yhtä kalenteria suunnilleen puolisen vuotta kerrallaan. Alkuun haaveilin rengasplannerista, jossa olisi pystypäivät kellonaikoineen. Olin tuolloin niin tottunut kellonaikanäkymään etten osannut ajatellakaan muita vaihtoehtoja. Käynti Vihkokaupalla avasi silmäni. Miten paljon erilaisia kalentereita voikaan olla! Ja niitä voi tehdä jopa itse. Olin itseasiassa jokunen vuosi aiemmin ihaillut ystäväni itsetehtyä kalenteria ja Vihkokaupalla tuo kalenteri tuli mieleeni ja päätin Sandyn innostamana kokeilla kokonaan itsetehtyä kalenteria. Ostin harmaan Leuchtturmin ja aloin suunnitella ihka ensimmäistä bullet journaliani.

Eipä kauaakaan, kun halusin myös rengasplannerin ja päädyin ostamaan A5-kokoisen Simple Storiesin Carpe Diemin. Huomasin kuitenkin melko nopeasti ettei A5-kokoinen kalenteri sovi minulle mukana kuljetettavaksi, joten aloin pitää Carpe Diemiin päiväkirjaa.

Puolen vuoden kuluttua halusin jotakin uutta. Bullet journalin tekeminen ei enää kiinnostanut. Ostin kiinakaupasta traveller’s notebookin (feikkiversion) ja Vihkokaupalta Webster’s pagesin kalenteri-insertin sekä muutaman lisävihon. Tätä systeemiä jaksoin käyttää jälleen puoli vuotta kunnes halusin jotakin muuta.

Aloitin gradunteon ja bullet journal oli jälleen ajankohtainen. Traveller’s notebook sai väistyä. Ostin hyväksi havaitun leuchtturmin tällä kertaa marjansävyisenä ja aloin väkertää bullet journalia tarkasti ohjeiden mukaan. Siinä missä ensimmäinen itsetehty kalenterini oli täynnä lähinnä samantyylisiä viikko- ja kuukausinäkymiä, toinen oli enemmän bullet journalin alkuperäisen idean mukainen.

Kun opinnot olivat pulkassa ja paperit kädessä, tuntui että kalenterikin piti vaihtaa, sillä alkoihan elämässäni täysin uusi j erilainen vaihe. Ostin valmistujaislahjakortilla personal-kokoisen Filofaxin domino softin. Pieneen rengasplanneriin on ollut vaikeuksia tottua enkä oikein miellä itseäni sellaisen käyttäjäksi. Filofax on kuitenkin ihana ja aion käyttää tätä kalenteria puolisen vuotta. Sen jälkeen siirryn varmaan uudelleen traveller’s notebookiin tai muuhun ratkaisuun, riippuen tietenkin elämäntilanteesta.

Millainen on sun kalenterihistoria?

Sydämellä Ruut

Esittelyssä – Domino Soft (Filofax)

Tässä tekstissä esittelen teille kalenterimaailman kruununjalokiven – Filofax domino softin (personal koossa). Historiaa rakastavana yllätyin siitä, että Filofaxin toiminta alkoi jo ensimmäisen maailman sodan aikoina vuonna 1921. Minulle Filofax on kuitenkin tuore tuttavuus. Pitkään mielsin Filofaxin vahvasti businessmaailman kalenteriksi mutta filofax taipuu moneen muuhunkin kuin palaveripöytään. Filofaxin kalenterin mukana tulevat sivut nimittäin kestävät esimerkiksi vesivärejä ja erilaisia kyniä.

Aiemmin filofaxin paperi oli lähes virsikirjamaisen ohutta mutta Vihkokaupalta saamani tiedon mukaan Filofax on parantanut paperiaan ja nykyään sivut ovat paksummat kuin ennen. Tämä on erittäin tervetullut muutos. Toki sivut ovat edelleen ohuet mutta ne tuntuvat käteen laadukkailta ja kestäviltä.

Domino softissa yhdistyvät kaikki mitä kalenteriltani haluan: siirreltävyys, muokattavuus, helposti mukana kulkeva koko, ihana mutta ei liian räiskyvä väri, hillitty ulkonäkö ja laadukkuus. Domino softissa ei ole rengasplannerille tyypillistä nepparikiinnitystä vaan traveller’s notebookille ominainen kuminauha. Tämä on värin ohella ehdottomasti tärkein ominaisuus. En ole juuri koskaan välittänyt nepparikiinnityksestä, joten arvostan, että saan rengaskalenterin traveller’s notebookin ulkonäöllä.

Kalenterin sisältä löytyy koko vuoden viikot perinteisellä kellonaikanäkymällä. Kuukausiaukeamia ei valitettavasti tässä filofaxissa ole mutta välilehdet kuitenkin löytyvät. Lisäksi löytyy paljon tietoja aina uskonnollisista juhlapäivistä osoitesivuihin. Erivärisiä muistiinpanosivuja löytyy runsaasti. Huomionarvoisena yksityiskohtana on pakko mainita kalenterin kansissa olevat varta vasten kuminauhalle tehdyt urat. Laadukkuus näkyy nimenomaan yksityiskohdissa.

Filofax on selkeästi panostanut käytänöllisyyteen ja varustanut kalenterin muovisella taskulla, kynäpidikkeellä (eng. pen loop) jam läpinäkyvällä viivoittimella. Viivoitin toimii myös erinomaisena paikkamerkkinä. Etu- ja takakansista löytyy kaksi pystysuuntaista taskua, joihin kaikki ylimääräiset lippulaput voi kätevästi säilöä. Filofaxin renkaat ovat luonnollisesti laadukkaat ja avausmekanismi on tyypillinen rengaskalenterille.

En oikeastaan keksi mitään muuta pahaa sanottavaa tästä kalenterista kuin sen, että ainakin vaaleammat värit kuten itselläni oleva robin’s egg likaantuu herkästi. Kannet ovat kuitenkin kestävät ja niitä voi huoltaa.

Täältä voit lukea aiemman blogipostauksen Filofaxista ja täältä puolestaan saat lisää tietoa rengasplannereista.

Rakkaudella Ruut