Avainsana: erikeeper

Itsetehdyt kynäpurkit

Hei kaikille olen Merja Hirvelä 35 vuotta, asun Oulussa ja ammatiltani olen koruseppä. Rakastan askartelua ja vanhan tuunailua uudeksi. Kierrätän askartelussa myös hyvät pakkausmateriaalit, ja niitä onkin joka nurkassa.

Tästä päästään itse asiaan, laitoin tuossa taannoin Kalenterimania-ryhmään muutaman kuvan, kun olin tehnyt tyhjistä Pringles-purkeista kynätelineitä. Nyt halusin jakaa tämän tekoprosessin teidän kanssa.

Käytin muun muassa kartonkia ja paksua värillistä paperia, mutta voi käyttää mitä haluaa, vaikka kangasta. Työvälineinä minulla oli isot terävät sakset, paperiliittimiä, permanenttitussi ja Erikeeper-liima. Tein malliksi tämän kuvissa olevan lilan kissapurkin.

Ensin leikkasin purkin muotoonsa. Sitten liimasin paksun paperin päälle ja leikkasin ylimääräisen paperin pois. Kuitenkin niin, että jää taittovara ja reunan saa siistiksi. Reunapaperi on leikattu suikaleiksi siten, että siihen on helppo laittaa liima ja taittaa ylimääräinen paperi purkin sisäpuolelle.

Tässä kohtaa paperiliittimet olivat korvaamattomia apuvälineitä, niillä sain pidettyä suikaleet paikoillaan liiman kuivumisen ajan. Lopuksi koristeluun käytin mustaa tussia ja geelikyniä.

Halusin vielä laittaa teille kuvan siveltimille tekemästäni purkista, johon on käytetty lähes samoja työvälineitä. Erona vain se, että kankaat on liimattu kuumaliimalla ja mukana on myös koristekivet. Purkki on vanha pitsakastikepullo, jossa etiketti oli paikoillaan. Sain näin liimattua koristepaperin helpommin paikoilleen.

Toivottavasti nämä suloiset purkit tuovat hymyn sinunkin huulille.
-Merja

Liima-suolakirjoitus

Mainos: Tacky glue ja musteet ostettu Klemarikellarista. Vesivärit Gansai tambi ostettu Suomen taidetarvikkeesta.

Surffaillessani Instagramin ihmeellisessä maailmassa eteeni tuli video jossa kirjoitettiin liimalla, mikä sen jälkeen kuorrutettiin suolalla. Kirjoitus viimeisteltiin värjäämällä suola vesivärillä tai mustetipoilla. Päätin, että tästä pitää ottaa selvää.

En tiennyt tarkkaa menetelmää, mutta päätin kokeilla sen enempää googlaamatta. Kirjoitin Tacky gluella sanan (varmasti mikä tahansa juokseva askarteluliima käy) ja kaadoin suolaa päälle. Käänsin paperin ja varistelin ylimääräisen suolan pois ja värjäsin vesiväritipoilla kirjoituksen. Liima ei ehtinyt kuivua ja se levisi suolan alla ja suola liukeni vetiseksi. Liimaa oli ehkä liikaa ja vesiväri liian märkää.

Uusi yritys! Tein kaksi kirjoitusta ja kaadoin kasan suolaa päälle. Tällä kerralla jätin ylimääräisen suolan tekstin päälle ja annoin kuivua rauhassa, ainakin puoli päivää varmuuden vuoksi. Ei, tämä ei ollut hyvä, koska suola keräsi liimasta kaiken kosteuden ja oli nyt yksi iso möykky. Kuolen nauruun!

Kaadoin suolan pois ja sain osan möykystä rapsuteltua irti. Nyt suolaa on ainakin enemmän liimassa kiinni, jonka oletin olevan hyvä juttu, ”Enemmän värjäyspintaa” ajattelin. Totuushan on se, että suola alkoi varista poi kuivumisen vuoksi. Se olisi kai selkeästi kaivanut väriä aiemmin, jotta suola hieman liukenisi ja kovettuisi?

Noh, kolmas kerta toden sanoo, vai sanooko? Vaihdoin liiman Erikeeperiin ja koitin olla kirjoittamatta liian paksua ääriviivaa. Laitoin suolan heti ja annoin kiinnittyä vain muutaman kymmenen sekunnin ajan, kunnes varistelin suolan pois. Nyt minulla oli kaksi testattavaa, kaksi eri liimaa jotka olivat erilaiset, kuiva sekä tuore liima. Toiseen tekstiin testasin vesiväriä ja toiseen mustetta. Nyt muistutin itseäni ettei saa uittaa, vaan pikku hiljaa värjätään kohta kerrallaan ja annetaan kuivua.

Kuvan valkoisella korttipohjalla on tuore Erikeeper ja mustalla kuivunut Tacky glue. Testasin Love-teksteihin mustetta ja sydämiin vesiväriä. Ero on selvä, muste levittyi paljon tehokkaammin suolan kautta tekstiin laajemmalle alueelle. Vesiväriä sai töpöttää ja pelätä, ettei vettä tulee liikaa. Se, että oliko liima kuivaa vai tuoretta ei ollut minusta eroa, kuivassa oli vaan vähemmän suolaa jäljellä. Kuivuttuaan värjäämisen jälkeen teksti on kovaa ja pysyy hyvin kiinni. Pitää kuitenkin varoa taittamasta korttia, ettei teksti lohkea.

Tämän postauksen aikana kertyneiden havaintojen perusteella paras tapa oli ohut liimavana, joka heti peitetään suolalla ja noin 20 sekunnin päästä kaadetaan pois, sekä värjätään melko heti musteella varovasti. Erikeeper toimi ehkä paremmin vaikka muuten käytän aina Tacky glueta.

Hauska efekti, mutta kestävyydestä en tiedä vielä. Mitä tästä testauksesta opimme? Aina ei mene niin itsevarmasti sukkana maaliin kuin luuli, mutta harjoitus tekee mestarin. Eli rohkeasti kokeilemaan uusia juttuja ja älkää luovuttako, vaikka aluksi menisi hieman metsään.

Kivaa kässäkeskiviikkoa – Linksu