Avainsana: kalenterikannet

Esittelyssä – Timex (Ajasto)

Kaupallinen yhteistyö Ajaston kanssa

Ostin jokin aika sitten paikallisesta Prismasta Ajaston Timex-kannet. En silloin vielä tiennyt, mihin niitä käyttäisin, mutta hankin ne varmuuden vuoksi varastoon. Perustelin ostamisen sillä, että Ajasto on suomalainen yritys ja haluan tukea kotimaista työtä.

Kokeilin keväällä Traveler’s Notebookia lompakkona, josta kirjoitin blogiin täällä ja täällä. Vaikka kuinka yritin, ei se kuitenkaan sopinut minulle. Olen henkeen ja vereen rengaskalenteri-nainen. Timexissä on standardi kuuden renkaan kiinnitysmekanismi ja kooltaan se on 13.5 x 18.5 cm eli juuri kompaktin kokoinen mukana kuljetettavaksi.

Timexin kannen saa suljettua jämäkällä nepparikiinnityksellä, joka on todella hyvä, ettei kalenteri pääse leviämään laukussa kuljetettaessa. Etukannesta löytyy vetoketjulla suljettava kolikkotasku, jossa minulla on Post-It-lappuja. Luottokorttitaskuissa minulla on koristeita piristämässä, kun avaan kalenterini. Takakannesta löytyy vielä lisää luottokorttitaskuja sekä yksi suurempi tasku. Kynäpidike on samaa materiaalia kuin kalenterin kannet, eikä täten jousta lainkaan. Minua se ei haittaa, sillä en ole tottunut kuljettamaan kynää kalenterissa, vaan minulla on aina penaali mukana matkassa.

Ostettaessani Timexin mukana tuli täydennyspaketti eli 32 viivoitettua ja 32 ruudullista sivua sekä 32 puhelinmuistiosivua. Varsinainen kalenteri Timexistä puuttui, mutta se ei minua haitannut. Ostin vuosi sitten Timex Planner -lukuvuosikalenterin, joka harmittavasti jäi kuitenkin käyttämättä. Nyt sillekin löytyi käyttöä, kun otin jäljellä olevat sivut heinäkuun alusta lähtien käyttöön. Tein päätöksen olla ostamatta yhtäkään uutta lukuvuosikalenteria lisää ja käyttää Timexiä kalenterina tämän vuoden loppuun saakka.

Timexissä oli jo valmiiksi viivoitin sekä 6 numeroitua ja aakkostetut välilehdet puhelinmuistiota varten. Tykkään todella paljon välilehtien mustasta väristä sekä niiden jämäkkyydestä. Halutessaan niitä voi koristella, mutta itse aion jättää ne sellaisiksi kuin ovat.

Ainoa asia, mitä itse jäin kaipaamaan Timexiin, on muovitaskut. Olisi kiva, kun irtoliput ja -laput saisi sujautettua sellaiseen.

– Piia

Sannan matka Kalenterimaniassa

Moi! Mä kerron teille nyt oman tarinani. Olipa kerran sellainen heikko hetki live-elämässäni, sellainen fiilis mikä varmaan jokaiselle äidille tulee joskus. On niin väsynyt arkeen ja arjen pyörittämiseen, että toivoo voivansa vaan kadota johonkin parin kuukauden lomalle. Ajattelin sitten, että kyselen muilta äideiltä yhdessä Facebook-ryhmässä, että mitä ne tekee kun tuntuu että ei vaan jaksa. Millä piristää itseään tyyliin nollabudjetilla?

Monelta tulikin vastauksia kynttiläillallisesta suklaalevyn syömiseen ja saunomiseen, kynsien lakkaukseen ym. Tavallaan kivalta kuulosti kaikki, mutta ehdotuksissa oli monta muttaa. Meillä ei oo saunaa, ei voi polttaa kynttilöitä, kun hömelöt koirat varmaan tönäisisi pöytää niin, että kynttilät kaatuisi. Enkä ole osannut koskaan kaunistautua millään muotoa jne. Sitten ihanaakin ihanampi Anna-Johanna vinkkasi kalenterituunauksesta. Olin että täh, mikä/mitä se on? Googlailin hieman ja heti alkoi tuntua, että joo, tämähän voisi ollakin kivaa, ja laitoin liittymispyyntöä Kalenterimania ryhmään. Seuraavaksi googlailin kaikenlaista aiheesta ja ryhmään päästyäni minua vietiin. Ryhmä täynnä ihanaa positiivisuutta, ryhmä täynnä ihania ihmisiä. Jonkun julkasun teinkin ryhmään siinä heti ihan alkumetreillä ja moni ihana ihminen ilmoitti haluavansa lähettää minulle happy mailia. Saamieni happymailien avulla pääsin ihanasti alkuun tuunailussa, rahat kun olivat kutakuinkin nollissa.

Nyt on hetki tässä harrastuksessa mukana roikuttu, alkuun Elämäni vuosi -kalenterilla. Aika nopeesti sitten alkoi himottaa Happy Planner ja oman kalenterin tekeminen ensi vuodelle. Jossakin vaiheessa sain sitten käsiini sen Happy Plannerinkin ja Elämäni vuosi jäi taka-alalle. Hokasin, että tavallaanhan mulla on ollu pitkin elämääni eväät tähän harrastukseen, mutta en ole osannut yhdistää harrastuksiani yhteen. Tarroja olen aina tykännyt katsella ja yhdelle kalenterille teinkin itse kannet joskus vuosia sitten. Olen myös tuunannut kannet yhteen A5-kansioon (tämä kuva löytyi vanhoista kuvista, tehty tilkkumaalaustekniikalla), ja se sisälsi Burden kalenterin ja muita tärkeitä juttuja.

Aika alkuvaiheessa tein kannet myös Elämäni vuosi -kalenterille, jotka ovatkin vilahdelleet lataamissani kuvissa Kalenterimaniassa. Tuunaukseen etsin mainoslehdistä kuvia, ostin joitain markettitarroja ja pohdin koko ajan, mitä vielä voisin hyödyntää jotenkin tässä harrastuksesa.

Tärkein aarteeni ovat nuo minun kalenterikoruni, kun tietysti jossain kohtaa alkoivat sellaisetkin himottaa. Olin nähnyt niin ihania koruja ihmisillä. Pitkään etsin ja mietin, että millainen koru olisi minun näköinen. Eräänä päivänä pojat toivat koulussa tekemänsä avaimenperät kotiin ja ne nähdessäni palaset loksahtivat paikoilleen. Tiesin heti, että siinä ovat nyt minun kalenterikoruni!

Kun minulla ei ole rahaa ostaa tarroja, mutta kankaita on nurkkiin kertynyt ja on taitoa ommella. Niin keksin sitten eräänä päivänä huhuilla ryhmässä, että haluaisiko joku vaihtaa tarroja johonki ommeltuun. Moni halusikin, ja nämä ompeluksista saadut Happy mailit ovat ollet minulle iso pelastus, joiden avulla pääsin niin ihanasti aloittelemaan tätä harrastusta.

Tarroja alkoikin sitten kertyä kivasti ja ostinkin hologrammikuoria Tokmannilta, että laitan tarrat niihin. Melko nopeasti kuitenkin totesin, että ne ovat hankalat käytössä ja aloinkin miettiä, mikä olisi helppo ja kiva tapa kaikki tarra ihanuudet säilyttää. Sen mietinnän myötä syntyi tämä tarrakirja ja myöhemmin sitten näille markettitarroille oma pikkuinen tarrakirjansa.

Käsillä tekeminen on aina ollut minulle tärkeätä, mutta tämä on jotenkin niin erilaista, mieltä rauhottavaa. On kivaa, kun tätä voin tehdä kotona, kahvilassa (miitit) tai missä vaan!

Nauttikaa tästä ihanasta harrastuksesta, puhukaa muille siitä (osa haluaa kokeilla ja osa tyrmää heti, mutta ei lannistuta. Eikö olekkin ihanaa viedä tätä ilosanomaa eteenpäin?) ja rakastakaa omaa käden jälkeänne, kuka mitenkin sitä toteuttaa. Ei ole olemassa oikeaa eikä väärää tapaa tuunata!

-Sanna