Avainsana: kehitys

Aura Elements – matkalla art journaliksi

Kun näin Kalenterimanian facebook-ryhmässä julkaisun Ainoan uusista Aura-vihoista, olin välittömästi hurmaantunut. Tilasin kaikki viisi vihkoa siltä istumalta, ja vasta sitten aloin pohtimaan, mitä niillä teen.

Sitten sen keksin. Pidän nyt kolmatta vuotta lukupäiväkirjaa bullet journal -muodossa, ja kirja-aiheinen plannerointi on se, mistä innostun. Päätin pitää vihoissa sitaattipäiväkirjaa! 

A6 on sopivan pieni koko päivittäiseen ylläpitoon. Joka päivä kirjoitan vihkoon sitaatin, joka sillä hetkellä koskettaa: joko sillä hetkellä lukemastani kirjasta, tai aiemmista suosikeista. 

Aloitin sitaattipäiväkirjan pidon heinäkuun alusta. Ensimmäiseksi käyttöön valikoitui Auran elementeistä vesi, koska luin parhaillaan ensimmäistä Percy Jackson -kirjaa.

4. päivä heinäkuuta vierailimme ystävän kanssa Klemmarikellarissa, ja siitä alkoi hurahdukseni tekstuureihin ja mixed mediaan. Olin jo joskus aiemmin ihmetellyt erilaisia tekstuuripastoja jossain tapahtumassa, ja tällä kesäretkellä päädyin ostamaan useampaa erilaista ”mömmöä.” Sen jälkeen sitaattipäiväkirjastani on tullut art journal! Ja kesälomarahojen ansiosta vajaassa kuukaudessa olen päätynyt hamstraamaan lisää art journal -välineistöä vähän sieltä sun täältä. 

Olen tutustunut leimailuun, ja yhdistänyt leimailun vesiväreihin. Olen yhdistänyt erilaisia tekstuuriaineita keskenään ja papereiden kanssa, kokeillut niitä sellaisenaan ja sapluunoiden kanssa. Olen sukeltanut grafiikan ihmeelliseen maailmaan gelly print-tekniikkaa kokeillen. Tällä hetkellä odotan viimeisintä välinetilaustani, joka pitää sisällään pigmenttijauheita. Mitä kaikkea niistä keksinkään…

Ensimmäinen vihko alkaa olla täynnä, ja olen innostuneempi kuin koskaan. On mielenkiintoista nähdä oman tyylini muodostuminen tulevien kuukausien aikana! 

Susanna Palomäki

Projektini etenemistä voi seurata Instagramista, nimimerkillä @bounzydragon

Pohdintoja: Oman tyylin löytäminen

Uuden kalenterin ”korkkaaminen” on jollain tapaa aina jännittävä kokemus. Itselläni tähän uuden kalenterin riemuun liittyy myös vahvasti pienimuotoista ahdinkoa siitä, miten täysin iskemättömiä, uutuudenkarheita ja puhtaita sivuja lähtee täyttämään.

Saatuani tämän ensimmäisen Color Crushin käsiini olin vielä aika pihistelevä materiaalien kanssa, enkä millään raaskinut käyttää niitä kaikista kivoimpia tarroja. Tämä ”ongelma” on ollut mulla jo lapsesta asti ja omistan yhä joitain 90-luvulla saatuja tarra-arkkeja, joita en ole vaan millään raaskinut käyttää.

Oma koristelutyylini kehittyy koko ajan lähemmäs sitä, mitä haluankin sen olevan. Nykyään pystyn lätkimään tarroja, washeja ja muita koristeita aika surutta sivuilleni, enkä pode huonoa omatuntoa niiden tuhlaamisesta. Kalenteri on jokapäiväinen osa elämääni, joten se ansaitsee olla juuri sellainen, mitä sen haluankin olla – yhtään materiaaleja säästelemättä.

Tyylin löytämisen kanssa ei kuitenkaan tarvitse stressata tai tuskailla siitä, jos joku aukeama ei nyt näytä ihan siltä omalta parhaalta. Kalenterini elää ja kasvaa ihan yhtälailla kuin minäkin, ja välillä ei vaan pysty panostamaan ihan sataa prosenttia. Kalenterit ovat minulle kuitenkin käytännöllinen harrastus loppupeleissä, ja harrastuksen ei tule tuntua työltä tai aiheuttaa ylimääräistä stressiä.

Olen aloittanut minimalistisemmasta tyylistä ja päätynyt erittäin runsaaseen ja rönsyilevään tapaan täyttää kalenteriani. Tulevaisuudessa tilanne voi olla täysin päinvastainen, tai ehkä entistä täysinäisempi – vielä en osaa ennustaa, mihin tämä harrastus osaltani kehittyy. Mutta juuri nyt olen tyytyväinen tekemiini koristeluihin. Tässä on just nyt hyvä.

 

– Milja