Avainsana: koriste

Ihana syksy

Kynttilät, kurpitsat ja lähestyvä halloween lämmittävät mieltäni joka kerta yhdessä teekupin kanssa. Parasta on myös saada avata syystarrojen laatikko!

Syksyisiä sieniä ja sadepisaroita voi toki laittaa milloin vain kalenteriin, mutta itselläni ne on pyhitetty ainoastaan syyskuusta marraskuulle. Kurpitsa-aika on ihmisen parasta aikaa, myös kalenterituunauksessa! Syksyisiä washejani on jo käynyt yhdet kädet varastamassa omaan bullet journaliinsa, mikä oli itsellä ratkaiseva tekijä loppujenkin syksykamppeiden esillepanoon. Näin lokakuussa lähestyvä halloween on lisännyt kurpitsalukemia entisestään.

Uskomatonta kyllä, en ole ostanut yhtäkään halloween-tarraa tänä vuonna. Vähemmän uskomattomasti, tarrani tuntuvat kummasti riittävän ilman lisäostosten tekoa. Ehkä näillä on hyvä mennä vielä ainakin yksi vuosi eteenpäin, ellei jotain ilmiömäisen ihmeellistä kurpitsa-arkkia tule vastaan. Jokainen kurpitsa-arkki on kyllä ilmiömäisen ihmeellinen, mikäli multa kysytään.

– Kurpitsa-Milja

DIY – kutistemuovi

Heippa! Tänään tehdään kutistemuovista koru, jota voi käyttää kalenterikoruna tai vaikka avaimenperänä. Tein itseasiassa tälläisen samanlaisen YouTuben puolelle videona, mutta annoin sen työkaverille lahjaksi. Nyt oli aika tehdä itselle samanlainen.

Tarvikkeet:

  • Kutistemuovia
  • pienet sakset
  • permanentti tusseja (värittämiseen)
  • one hole punch (yhden reiän rei’itin) tai joku muu millä saa reiän
  • joku millä saa roikkumaan esimerkiksi papukaijalukko tai ihan vaan avaimenperärengas

Minulla oli käytössä kutistemuovin jämät vuosia sitten ostamastani Shrink me-kutistemuovi pakkauksesta, jossa on neljä erilaista A4 kokoista arkkia. Pakkauksessa on hyvät ohjeet, mitkä kynät toimivat parhaiten jokaisen arkin kanssa. Kutistemuovin kanssa tulee muistaa, että se kutistuu yhteen kolmasosaan alkuperäisestä koosta uunin tai lämpöpuhaltimen jälkeen.

Käytin viimeisen palasen kirkasta kutistemuovia, sillä se oli juuri oikean kokoinen ruusulle. Piirsin ruusun ääriviivat mustalla Sharpiella, eli permanentti tussilla muoviin. Tämän jälkeen leikkasin ruusun irti noin millimetrin päästä ääriviivoista. Varoen tekemästä liian jyrkkiä käännöksiä saksilla, sillä kutistemuovi murtuu helposti leikattaessa. Sain kuitenkin siististi leikattua ruusun, vaikka jouduinkin tekemään pari terävämpää kulmaa. Kaikista pelottavin osuus on mielestäni tehdä kutistemuoviin reikä one hole puchilla, sillä pelkään aina rikkovani muovin. Kertaakaan en ole kuitenkaan saanut reikää tehdessäni muovia rikki.

Tällä kertaa en käyttänyt permanenttitusseja ruusun värittämiseen, sillä olen hävittänyt omani. Permanenttitusseja käyttäessä kannattaa värittää muovi ennen kutistamista. Minä kuitenkin kutistin ruusun ensin, sillä väritin ruusun lopulta kynsilakoilla. Kutistaminen on mielestäni hauskin kohta näiden tekemisessä, sillä se näyttää niin hauskalta. Kutistemuovin ohjeessa sanotaan, että muovin voi kutistaa uunissa 160 astetta tai sitten kuumailmapuhaltimella, jota itse käytän aina. Yksittäinen kutistemuovityö on mielestäni kätevämpää kutistaa kuumailmapuhallinta käyttäen.

Lopuksi väritin kutistuneen ruusun läpikuultavilla kynsilakoilla ja ihan viimeiseksi laitoin vielä paksun kerroksen kirkasta kynsilakkaa, jotta värit varmasti pysyvät paikoillaan. Lopuksi vielä, joku millä koristeen tai avaimenperän saa roikkumaan. Minä käytin tällä kertaa vanhoja korutarvikkeita, joita löysin. Pelkkä avainrengaskin riittää.

~ Laura