Avainsana: kynsilakka

Halloween ATC -kortit

Kaupallinen yhteistyö Lahen Kirjansitomon kanssa

Sain Lahen Kirjansitomolta käyttööni yhteensä 100 ATC -korttipohjaa, joista 50 on valkoisia ja 50 vaaleanruskeaa. Pohjat on valmiiksi oikean kokoiset, eli 64×89 mm, joten korttien tekeminen on helppo vain aloittaa. Kartongin paksuus on 300 g, joten pohjat kestävät monenlaisia tekniikoita. Olen jo ehtinyt testata molempia korttipohjia ja tein YouTubeen videon syksyisistä ATC -korteista. Tällä kertaa tein halloween aiheiset ATC-kortit. Sain heiltä myös ihania tarroja, mutta niitä näette käytössä ensi viikon torstaina tulevassa postauksessa.

Näihin kortteihin valitsin valkoiset pohjat, koska halusin tehdä pohjan vesiväreillä ja värien olevan oikein kirkkaita. Maalaustekniikkana oli märkää märälle, eli laveerasin pohjan ensin puhtaalla vedellä todella märäksi, jonka päälle märällä siveltimellä laitoin sinistä vesiväriä. Väri levisi todella upeasti kartongille, joka kupristui hieman veden määrästä. Kuivatin kortit kuumailmapuhaltimella ja silloin ne suoristuivat melkein alkuperäiseen muotoonsa.

Halusin testata vielä enemmän korttipohjien kestävyyttä, joten värjäsin hieman tekstuuripastaa akryylimaalilla. Kuivatin sen myös kuumailmapuhaltimella, jotta pääsin nopeasti jatkamaan. Kartonki kupristi kulmaansa hiukan, sillä laitoin sen aivan kortin reunaan, ei kuitenkaan pahasti.

Kaipasin korttiin lisää vielä tekstuuria, joten kaivoin laatikoistani kohojauheet pitkästä aikaa käyttöön. Talojen siluetteihin tein lisäefektiä mustalla kohojauheella. Korttipohjat kokivat siis monta kuumennusta kuumailmapuhaltimella ja ovat edelleen melkein suoria. Vielä lisänä halusin kimallusta yötaivaalle, kuitenkaan en keksinyt muuta tapaa lisätä sitä kuin kynsilakan. Sudin siis melkein koko kortin täyteen vielä kynsilakkaa. Nämä korttipohjat kestivät hyvin kaiken, mitä tein.

~Laura

DIY – kutistemuovi

Heippa! Tänään tehdään kutistemuovista koru, jota voi käyttää kalenterikoruna tai vaikka avaimenperänä. Tein itseasiassa tälläisen samanlaisen YouTuben puolelle videona, mutta annoin sen työkaverille lahjaksi. Nyt oli aika tehdä itselle samanlainen.

Tarvikkeet:

  • Kutistemuovia
  • pienet sakset
  • permanentti tusseja (värittämiseen)
  • one hole punch (yhden reiän rei’itin) tai joku muu millä saa reiän
  • joku millä saa roikkumaan esimerkiksi papukaijalukko tai ihan vaan avaimenperärengas

Minulla oli käytössä kutistemuovin jämät vuosia sitten ostamastani Shrink me-kutistemuovi pakkauksesta, jossa on neljä erilaista A4 kokoista arkkia. Pakkauksessa on hyvät ohjeet, mitkä kynät toimivat parhaiten jokaisen arkin kanssa. Kutistemuovin kanssa tulee muistaa, että se kutistuu yhteen kolmasosaan alkuperäisestä koosta uunin tai lämpöpuhaltimen jälkeen.

Käytin viimeisen palasen kirkasta kutistemuovia, sillä se oli juuri oikean kokoinen ruusulle. Piirsin ruusun ääriviivat mustalla Sharpiella, eli permanentti tussilla muoviin. Tämän jälkeen leikkasin ruusun irti noin millimetrin päästä ääriviivoista. Varoen tekemästä liian jyrkkiä käännöksiä saksilla, sillä kutistemuovi murtuu helposti leikattaessa. Sain kuitenkin siististi leikattua ruusun, vaikka jouduinkin tekemään pari terävämpää kulmaa. Kaikista pelottavin osuus on mielestäni tehdä kutistemuoviin reikä one hole puchilla, sillä pelkään aina rikkovani muovin. Kertaakaan en ole kuitenkaan saanut reikää tehdessäni muovia rikki.

Tällä kertaa en käyttänyt permanenttitusseja ruusun värittämiseen, sillä olen hävittänyt omani. Permanenttitusseja käyttäessä kannattaa värittää muovi ennen kutistamista. Minä kuitenkin kutistin ruusun ensin, sillä väritin ruusun lopulta kynsilakoilla. Kutistaminen on mielestäni hauskin kohta näiden tekemisessä, sillä se näyttää niin hauskalta. Kutistemuovin ohjeessa sanotaan, että muovin voi kutistaa uunissa 160 astetta tai sitten kuumailmapuhaltimella, jota itse käytän aina. Yksittäinen kutistemuovityö on mielestäni kätevämpää kutistaa kuumailmapuhallinta käyttäen.

Lopuksi väritin kutistuneen ruusun läpikuultavilla kynsilakoilla ja ihan viimeiseksi laitoin vielä paksun kerroksen kirkasta kynsilakkaa, jotta värit varmasti pysyvät paikoillaan. Lopuksi vielä, joku millä koristeen tai avaimenperän saa roikkumaan. Minä käytin tällä kertaa vanhoja korutarvikkeita, joita löysin. Pelkkä avainrengaskin riittää.

~ Laura