Avainsana: laminoitu välilehti

Inspiraationa itselle tärkeä henkilö – Nanna

Pohtiessani kenestä itselleni tärkeästä henkilöstä haluaisin inpiroitua tämänkertaisessa haastepostauksessa, mielessäni kävi monia vaihtoehtoja. Musiikin maailmasta olisin varmasti löytänyt artisteja tai bändejä, jotka ovat jollain tavalla elämääni koskettaneet. Mikään ei kuitenkaan tuntunut juuri siltä oikealta. Puolisoni sitten ehdottokin, että insporoituisin hänestä. Hetken mietittyäni, ajatus inspiroitua ihmisestä jonka kanssa jaan arjen ja joka on jaksanut katsella mun draamailuani jo kahdeksan vuotta tuntui loogiseta.

Alkuun tarkoitukseni oli tehdä viikkoaukeama Miniin, mutta se ajatus hautautui viime hetkellä. Olen näet niitä ihmisiä jotka unohtavat tällaiset jutut ja muistavat ne deadlinen häämöttäessä. Olin jo kehittää itselleni pienoisen paniikin kunnes muistin Mirpun kalenterissa vilahtaneet välilehdet sekä kuvat hänen lapsestaan että puolisosta. Siitä inspiroituneena päädyin seuraavaan.

Muistin TamashiPrintsin puolisolleni customina tekemän printin meistä, jossa esiintyy hänen tarroistaan tutut Tama ja Tabi. Sitten olikin miettittävä mitä muuta meitä yhdistävää haluaisin lisäksi. Päädyin puolisoni avustuksella tulostamaan Amaranthen ’Amaranthine’ – kappeleen kertosäkeen, jonka kaksi ensimmäistä riviä löytyvät myös meidän kihlasormuksista. Olemme puolisoni kanssa käyneet kuudella bändin keikalla ja seistemäs tulee marraskuussa, kun bändi esiintyy areenakeikalla Turussa. Joka kerta, kun Amaranthine soitetaan livenä ja saan olla sitä kuuntelemassa saman ihmisen kanssa, kerta toisensa jälkeen, sitä tunnetta ei voi kuvailla sanoin. Mielessä on vain kaksi sanaa ”Like a dream”.

Omista varastoistani ei tietenkään löytynyt taustaksi sopivaa kuviopaperia, kun viimeiset kätköni tyhjensin juuri Kalenterimanian Syysmiitin vaihtopöytään. Oli suunnattava ostoksille. Harmikseni Suomalaisessa kirjakaupassa oli tarjolla vain pieniä kuviopaperilehtiöitä eikä aikaa ollut etsiä muualta. Oli tyydyttävä siihen mitä löytyi. Pienellä leikkaa, liimaa, arkastele vaivalla sain kasattua kuviopapereista oikean kokoisen välilehden.

Yhdistin kaksi pienempää kuviopaperia toisiinsa Kuusateen washiteipillä, joka väreiltään ja kuvioltaan sopi taustaan. Liimasin kuvan välilehden yläosaan ja tekstin hieman vinottain alaosaan. Lisäsin taustaan muutaman Kuusateen tarran joilla korostin taustassa esiintyviä kuvioita. Välilehden muutoin valkoisen takaosan koristelin sinisävyisillä Kuusateen ja Simply Gilden washiteipeillä. Lopuksi laminoin välilehden pysyvyyden takaamiseksi, vaikka se ei olisikaan ollut välttämätöntä. Samalla ylimääräisistä printeistä sain itselleni ja puolisolleni laminoidut diecutit.

xoxo Nanna

Kalenterin kansien uusi elämä

Olen niitä ihmisiä jotka säästävät elokuva ja -keikkaliput. Kellarivarastosta löytyy laatikko, joka pitää sisällään elokuvalippuja 2000-luvun alusta lähtien. Ennen kaikki liput, kirjeet ja kortit olivat sullottuna samaan puiseen laatikkoon, jonka isäni on tehnyt peruskoulun puukäsityötunnilla. Laatikko on ollut jo vuosia niin täynnä, ettei kantta saa auki. Lopulta liput ja kortit päätyivät lojumaan vähän joka paikkaan.

Saatoin jo ehtiä Kalenterimanian Facebook-ryhmään harmittelemaan kuinka menin myymään standard kokoisen traveler’s notebookini, kun siitä olisin saanut kannet lippulappusille. Olin jo tilaamassa uutta netistä, kunnes muistin kärryssä tyhjillään seisovan personal kokoisen kikki.K zipper rengasplannerin. Lontoosta raahamastani zipperistä saisin varmasti rakennettua lipuille kodin.

Laatikoita penkomalla löysin plannerin mukana tulleet muovitaskut joihin sain sujautettua liput talteen ja pari isompaa lippua rei’itin suoraan renkaisiin kiinni.

Välilehtiä kyselin jo Kalenterimanian kirppis-ryhmässä ja etsin niitä myös netistä huonoin tuloksin. Onneksi posti toi viime viikolla Papergang kuukausiboksin. Paketissa tulleesta paperiarkista leikkasin oikean kokoiset välilehdet, länttäsin muutaman tarran ja laminoin. Muutamassa minuutissa syntyi silmää miellyttävät DIY-välilehdet ja rahaa säästyi.

Elokuvaliput olen jo pitkään säilyttänyt standard kokoisessa Traveler’s Notebookin muovitasku-insetissä, joka myöskin on lojunut laatikossa pöyrimässä. Rei’ittämällä muovitaskun sain sen sopimaan personal plannerin sisään. Hieman isohan se on ja vetoketjua kiinni lattaessa joutuu hieman ajatustyötä tekemään, mutta ajaa kuitenkin edelleen asiansa.

xoxo Nanna