Avainsana: leuchttrum

Käsityö-bujo

Hyppäsin bujoilun matkaan jo melkein kaksi vuotta sitten, mutta vasta elokuun puolessa välissä lähdin pitämään kahta eri tyyppistä bullet journalia vierekkäin. Tämä uusi bujo-kokeilu on osoittautunut itselle mieluisaksi ja hyväksi havaituksi tavaksi käyttää bullet journalia. Vaikka bujoilussa on ihanaa juuri se, että kaikki asiat ovat yksissä kansissa, on joskus vain selkeämpää pitää jotkin asiat erillään. Näin keväällä valmistuneena artesaanina ja muutenkin käsityö-ihmisenä kehitän, suunnittelen ja opettelen uusia käsityömenetelmiä ja jotkin asiat haluan laittaa muistiin. Sen takia tämä ”bujo2” on minulla olemassa!

Vihkoksi tähän bujoon on valikoitunut Leuchtturm1917 värissä Emerald, joka on piste-sivuinen. Olen yrittänyt pitää vihkon mahdollisimman yksinkertaisena, jotta sitä on helppo lukea myös vuosien päästä. Toistaiseksi käytössäni on siis vain kaksi kynää: turkoosi ja musta.

Tässä vihkossa korostuu erityisesti sisällysluettelo, joka ei vielä ole kovin pitkä, sillä montaa kymmentä sivua en ole tästä vihkosta vielä kerennyt käyttää. Kirjoitan turkoosilla kynällä aina kuukauden, jotta sisällysluettelo olisi hieman selkeämpi. Merkkaan tänne kaikki olennaisimmat asiat, kuten ohjeet sekä tärkeimmät muistiinpanot.

Vihkon tärkeimmät sivut ovat kuvassa vasemmalla näkyvät ohje-sivut. Nämä tulevat olemaan sellaisia sivuja, joihin tulen palaamaan todennäköisesti eniten jatkossa. Ohje-sivuille kirjoitan tiivistetysti hyväksi havaittuja tekniikoita ja tapoja tuottaa asioita. Merkkaan sivun yläreunaan myös sen, milloin olen kyseisen käsityön tehnyt, sillä lisään itselleni blogiini muistiin kuvia ja mietteitä työstä.

Saatan aina silloin tällöin myös piirtää ohjeen mallin sivulle. Esimerkiksi kuvassa olevan villasukan raidoitus selkenee piirroksesta helpommin kuin kirjoitetusta tekstistä. Yritän kuitenkin myös piirrokset pitämään mahdollisimman minimalistisina, jotta kuva olisi selkeä ja nopea ymmärtää.

Jokaisen kuukauden loppuun aion tästä eteen päin myös kirjoittaa mietteitä käsitöihin liittyen. Mikä oli mielestäni mielenkiintoista, opinko jotain uutta ja mitä voisin jatkossa haluta opetella, mitä en nyt tässä kuussa kerennyt tai voinut. Olen persoonana sellainen, että haluan kehittyä koko ajan. Nyt kun enää opettaja ei painosta opiskeluun ajattelin, että tällainen oma-aloitteinen itsensä arviointi positiivisesta näkökulmasta puskisi minua kehittämään itseäni.

Perinteiseen tapaan luon tähänkin bujoon kuukausi-sivun. Minulla on tavoitteena laittaa vähintään kerran viikossa uusi käsityöni blogiin kuvineen muistiin. Tälle sivulle kirjaan ylös, että mitä milloinkin julkaisen. Lisäksi sivun laidassa on juokseva lista niistä asioista, joita minun tarvitsee tehdä tämän harrastukseni eteen kuukausi-tasolla.

Joku voisi kutsua tätä vihkoa enemmän pelkästään journaliksi. Kuitenkin teen myös tehtävä-listoja sivujen sekaan, joten omassa päässäni vihko kallistuu kuitenkin bullet journalin puolelle. Toivottavasti saitte vinkkejä ”teema-bujon” pitämiseen. Tätä voi soveltaa periaatteessa mihin vain. Jos esimerkiksi harrastatte urheilua, lukemista, kokkaamista tai haluatte pitää työstä tai koulusta omaa erillistä bujoa, se onnistuu kyllä!

Lisää kässäilyäni sekä bujoiluani löytyy Instaramista nimimerkillä: @lyyranommel

Mahtavaa päivää teille kaikille 🙂

Janetta

 

Vihkomaniasta Kalenterimaniaan

Siitä asti, kun kynä on pysynyt kädessä, olen kirjoittanut. Päiväkirjoja, runoja ja tarinoita. Jo alakoulussa rakastin äidinkielen tunteja, kun näki, miten viivoista muodostui kirjaimia, kirjaimista sanoja ja sanoista lauseita, tarinoita, kokonaisia maailmoja. Vihkomaniasta tämä kaikki alkoi. Minulla oli ja on edelleen laittoman paljon vihkoja. Mikään ei voita uuden vihon karhean suloista tunnetta.

Varsinaiset kalenterit astuivat mukaan yläasteella. Muistan hyvin teinivuosieni suositun Ajaston Sooda lukuvuosikalenterin. Kalenteri oli värikäs, sisälsi hauskoja sitaatteja ja knoppitietoa vähän kaikesta. Tuolloin en oikeastaan vielä tarvinnut kalenteria, koska lukujärjestys oli pysyvä. Oikeastaan vasta yliopistoon mennessä aloin käyttää kalenteria kunnolla. Epäsäännöllinen rytmi ja vaihtuvat aikataulut pakottivat järjestelemään asiat johonkin. Vielä tuolloin kalenterit olivat kovin pelkistettyjä, pelkkiä aikataulutuksen apureita. Olen kokeillut niin yliopiston omat kalenterit kuin markettikalenterit, seinäkalenterit ja sähköiset sovellukset. Aina kuitenkin olen päätynyt paperiversioon.

Varsinaiseen kalenterimaniaan hurahdin kunnolla syksyllä 2016, kun osallistuin Tampereen vauhtimarttojen arjenhallintailtaan. Hauskaa tässä on se, että marttoihin liityin uuden harrastuksen toivossa ja yllätyksekseni huomasin löytäneeni toisenkin uuden harrastuksen: kalenterimanian. Pakko todeta ällöpositiivisesti, että hyvä taitaa lisätä hyvää.

Maniaan hurahtaessani minulla oli käytössä Tampereen teknillisen yliopiston kalenteri, joka kieltämättä on aika teekkari näin humanistin näkökulmasta. Se oli sitten sitä myötä selvä. Hankin epäilyksen valtaamana ensimmäisen Lettuni (Leuchtturm1917) ja aloin suurella pieteetillä väsätä ihka ensimmäistä diy-kalenteriani. Ja hieno siitä tulikin!

Sitten rakastuin laadukkaaseen CarpeDiemiin. Ja olihan se saatava. Tiedättehän, tämä on sairaus. Olen kuitenkin saanut maniani kuriin ja tällä hetkellä minulla on käytössä suuri rakkautteni Wishiltä hankittu fauxdori (feikki traveller’s notebook) tai toisin sanoen vihkojen koti kuten, joku viisas manialainen ilmaisi. Planner peace on saavutettu… kunnes vaihtuu vuosi.

Minulle kalenterimania on ennen kaikkea tärkeä yhteisö, jossa voin toteuttaa itseäni ja luovuuttani. Olen saanut kalenterimanian kautta uusia tuttavuuksia, oppinut sietämään virheitäni ja opetellut armollisuutta itseäni kohtaan.

Hyvää kesää kaikille manialaisille!

-Ruut-