Avainsana: luontoteema

Inspiroidu kulttuurista – Carita

Postauksessa näkyvä Tinne + Mia -kalenteri on saatu yhteistyössä Chic Companylta.

Tällä kertaa ylläpidon torstaihaaste-postaussarjassa oli teemana inspiroitua kulttuurista. Mietin pitkään miten lähtisin haastetta toteuttamaan, mutta lopulta ratkaisu löytyi lähempää kuin kuvittelinkaan. Luin nimittäin juuri vähän aikaa sitten Rachel Griffinin kirjan The Nature of Witches ja kirja puhutteli minua monella tapaa. Kirja oli kirjoitettu maagisen kauniisti ja sitä lukiessa tuli rauhallinen olo sekä hyvä mieli. Niinpä päätin toteuttaa postauksen inspiroitumalla kyseisestä kirjasta.

Päätin toteuttaa haasteen Chic Companylta saamaani Tinne + Mia -kalenteriin, johon olen näin muutaman kuukauden käytön jälkeen edelleen palavasti rakastunut. Sen aukeamien koristeleminen tuottaa minulle aina suurta iloa, joten se oli senkin takia erittäin luonnollinen valinta. Olen aiemmin kirjoittanut postauksen kyseisestä kalenterista.

The Nature of Witches -kirjassa luonto ja vuodenajat ovat suuressa osassa, voisi oikeastaan sanoa, että pääosassa. Kirjassa kuvataan tarkasti eri vuodenaikojen väliset siirtymät sekä niiden vaikutukset luontoon ja ihmisiin. Niinpä päätin lähestyä kalenteriaukeamaa samasta näkökulmasta. Halusin kuvata talven ja kevään välistä siirtymää viikkoaukeamallani. Se tuntui sopivalta myös sen takia, että nyt juuri eletään kyseistä välivaihetta. Pitkältä tuntunut talvi on vihdoin jäämässä taakse ja odotettu kevät alkaa näkymään kaikkialla.

Ongelmaksi meinasin heti alkujaan muodostua se tosiasia, että minulta löytyy hyvin vähän talviaiheisia juttuja varastoistani. En myöskään halunnut tuoda talvea esiin liian ilmeisesti, vaan pienillä vihjeillä. Päädyin aloittamaan erilaisista washeista, koska niitä minulta löytyy niin rullina kuin sampleinakin. Kuten yleensä, nytkin jätin oikeastaan kaiken turhan miettimisen taka-alalle ja aloin vain teippailla eri teippejä aukeamalle. Teippailin niitä tarkoituksella vähän sekaisin kuvatakseni vuodenaikojen siirtymää.

Teippien jälkeen oli muiden koristeluiden vuoro. Olen tämän kyseisen kalenterin kanssa tykännyt käyttää paljon erilaisia netistä tulostettuja kuvia, joten niin tein nytkin. Valitsin pari keväistä kuvaa, jotka liimasin aukeamalle. Tämän jälkeen aloin lisätä aukeamalle paljon erilaisia tarroja, niin talvisia kuin keväisiäkin.

Koitin pitää jonkinlaisen kahtiajaon siinä mielessä, että vasen sivu kuvastaisi edelleen enemmän talvea ja oikea sivu kevättä, mutta poikkesin tästä tarkoituksella jonkin verran. Mielestäni ei luonnossa oikeastikaan ole nähtävissä yhtä selkeää hetkeä, jossa talvi loppuu ja kevät alkaa. Talvi jossain kohtaa ikään kuin hajaantuu ja sulautuu kevääseen ja lopulta kevät on täydessä kukoistuksessaan.

Aukeama täyttyi kuin itsestään, koska saatoin hieman innostua erilaisten tarrojen kanssa. Minulle käy kovin usein niin, että voisin päättää olevani jo valmis, mutta en malta lopettaa vaan lisäilen edelleen jotain pientä sinne tänne. Lopputuloksesta tuli siis melkoisen runsas. Lisäksi totesin, että kimaltavat ja värikkäät perhoset saattoivat olla pikkuisen liikaa, mutta haitanneeko tuo nyt sitten kuitenkaan.

Lopputulos on iloinen talven ja kevään sekamelska ja joku järjestelmällisempi henkilö saattaa katsoa sitä kauhuissaan, mutta ainakin se on hyvin minun näköiseni.

-Carita

Luontopäiväkirja

Taustani luontopäiväkirjan pitäjänä ulottuu 1980-luvun loppuun. Kirjasin yläastelaisena ja innokkaana luontokerholaisena kahden vuoden ajan lintuhavaintojani ruutuvihkoon, jonka kannessa komeili WWF:n pandatarra ja tussilla teksti ”Havis”, havaintovihko. Viime kesänä innostuin kasveista ja samalla aloitin uudestaan luontopäiväkirjan pitämisen. Tällä kertaa käytän mustakantista Fabrianon A5-kokoista luonnoskirjaa, jossa on tukevahko paperi.

Oman tyylin löytämisessä kesti hetkinen. Itse asiassa se on muotoutumassa edelleen. Niin kuin tykkäänkin tarroista ja washiteipeistä, luontopäiväkirjassani en niitä osaa käyttää. Koska valokuvaan paljon, keksin tulostaa maisemakuvia retkiltä ja kiinnittää niitä valokuvakulmien avulla päiväkirjan sivuille. En ole harjaantunut piirtämään realistisia kuvia, mutta yritän silloin tällöin riipustella jotakin Pigma Microneilla ja puuväreillä, sillä kaikenlaiset piirustukset elävöittävät tekstiä kivasti. Joitakin sopivia leikekuvia olen myös liimaillut kirjaan.

Luontopäiväkirjaa voi pitää ainakin parilla tapaa. Yksi tapa on kantaa sitä mukana aina ja varsinkin luontoretkillä, kirjoittaa havaintoja ja luonnostella kuvia jo välittömästi maastossa. Kömpelöstäkin piirroksesta voi olla apua vieraan lajin tunnistamisessa. Toinen tapa on täyttää luontopäiväkirjaa kotona retken jälkeen. Itse merkkaan havaittuja lajeja luonnossa ihan vain kännykän muistiinpanoihin ja kirjoitan varsinaisen retkiraportin luontopäiväkirjaan vasta kotona. En enää yritä olla muka tieteellinen, kuten biologin urasta haaveilevana teiniä taisin olla, vaan kirjoitan
varmaan yhtä paljon luonnonhavainnoista kuin retkien herättämistä tunnelmista ja mielialoistakin. Oikeaa tai väärää tapaa ei ole.

Vinkkejä:

– Aloita heti. Ei kannata jäädä odottamaan sitä tulevaisuuteen lykättyä kansallispuistoretkeä. Lähiluonnossakin on kaikenlaista kiinnostavaa. Retki voi olla esimerkiksi reissu lähimetsikköön tai -puistoon.
– Tai aloita talvella. Jos tarkoituksenasi on oppia tunnistamaan eri lajeja, talvi on mitä parasta aikaa aloittaa luontoharrastus ja luontopäiväkirjan pito. Lajeja ei ole liiaksi, joten niistä harvoista on helppo lähteä liikkeelle.
– Mieti luontopäiväkirjasi tarkoitus ja tapa pitää sitä. Haluatko siitä mukana kulkevan havaintovihon, johon kirjaat säntillisesti kaikki havaitsemasi eläimet, kasvit tai vaikkapa sienet vai ikuistatko mieluummin esimerkiksi säätä tai yleisiä luontotunnelmia? Ehkä leikkaat lehdistä rauhoittavia luontokuvia, kirjoitat luontorunoja, prässäät kasveja ja liität niitä kirjaan? (Poimithan vain tuntemiasi kasveja, jotka eivät ole rauhoitettuja!) On myös ihan ok vaihtaa tyyliä ja tapaa pitää luontopäiväkirjaa, jos vanha ei palvele ja tyydytä sinua enää.
– Hiljennä. Havainnoi luontoa kaikilla aisteilla. Tee moodtracker jokaisesta luontoretkestäsi. Havainnoi myös mitä sinussa tapahtuu, kun olet luonnossa.
– Hae inspiraatiota, mutta älä vertaile liiaksi muihin. Esimerkiksi #naturejournal ja #naturediary -hashtageilla löytyy somesta hengästyttävän upeaa taidetta ja luontopäiväkirjoja. Tee rohkeasti omaa juttuasi!

Bonusvinkkinä pari opaskirjaa luontopäiväkirjan pitämisestä:
John Muir Laws: The Laws Guide to Nature Drawning and Journaling
Clare Walker Leslie: Keeping a Nature Journal. Deepen Your Connection with the Natural World All Around You


Niistä suosittelen etenkin jälkimmäistä teosta. Jos olet tottunut ja halukas piirtämään, myös Lawsin kirjasta on varmasti iloa.

-Katja