Avainsana: mustavalkoinen

Esittelyssä – Piste (Ajasto)

Kaupallinen yhteistyö Ajaston kanssa

Helou helou helou! Tänään esittelyssä Ajastolta yhteistyössä saatu lukuvuosikalenteri, Piste. Piste on heti kannesta lähtien ulkonäöltään mukavan graafinen ja pallokuosi sointuu loistavasti kalenterin nimeen. Kangaspäällysteisissä kansissa on kuosin lisäksi oikeassa ylänurkassa kalenterin nimi, sekä vuosiluvut jotka kertovat mille lukukaudelle kalenteri on. Eli tässä tapauksessa 2019-2020. Piste on parikierresidottu, ja sen koko on 130 x 185 mm, eli noin A5.

Kun kannen avaa, saa heti käsityksen siitä mitkä ovat tämän kalenterin teemavärejä, hallitsevan mustavalkoisuuden lisäksi. Punaista, violettia, vaaleanpunaista, sinistä, vihreää.. kaikki murrettuina sävyinä. Ensimmäinen sivu pitää sisällään paikan nimikoinnille, ”Elämäni 2019-2020”-otsikon alla.

Kun käännetään sivua, seuraa kahdelle aukeamalle jaettuna vuosinäkymä. Vuosinäkymä kattaa ajanjakson heinäkuusta 2019 joulukuun 2020 loppuun, siihen on merkittynä sekä nimipäivät, että liputuspäivät ja pyhät. Tämä vuosinäkymä ei siis ole varsinaisille merkinnöille, vaan siitä voi kurkistaa yleiskatsauksen vuodesta.

Seuraavaksi alkavat itse kuukausi- ja viikkonäkymät. Jokaisella kuukaudella on oma värinsä, ja se näkyy jo heti joka kuukauden alussa olevalla koontiaukeamalla. Tällä aukeamalla on vasemmalla tyhjää tilaa omille muistiinpanoille, ja oikealla kuukausitaulukko. Kuukausitaulukkosivulla on merkittynä viikkonumerot, sunnuntait on eroteltu muista viikonpäivistä kussakin kuussa omalla teemavärillään. Tätä sivua voisi hyvin käyttää koulu- tai työpäivien merkitsemiseen, tai esimerkiksi kirjata siinä kuussa olevat syntymäpäivät ylös.

Viikkoaukeamat ovat pystysuuntaisilla päivillä, joissa juoksee päiväsarakkeen vasemmassa laidassa kellonajat aamuseitsemästä iltaseitsemään. Vasemmassa yläreunassa on merkittynä viikkonumero, ja päivittäin on viikkoaukeamilla myös nimipäivät ja pyhät merkittyinä. Viikkoaukeamat alkavat elokuun 2019 alusta, ja päättyvät vuoden 2020 elokuun ensimmäiseen viikkoon. Oikean sivun yläreunasta löytyy joka viikko kuukauden teemavärin värinen pallukka, jonka käyttämiseen on kalenterin ensimmäisellä sivulla annettu muutama vinkki: ”Jokaiselta viikolta löydät myös pisteen. Merkkaa siihen kaikkein tärkeimmät asiat, viikon kohokohta tai pisteytä viikkosi.” Näiden lisäksi tuohon pallukkaan voisi hyvin kirjata ylös vaikkapa kuluvalta viikolta jonkin lentävän lausahduksen, sen hetken lempibiisin tai viikon fiilikseen sopivan lainauksen.

Joka kuun alussa olevan kuukausikoonnin lisäksi viikkosivujen jälkeen löytyy kalenterin loppupuolelta myös isommat, vaakasuuntaiset kuukausinäkymät. Nämä sopisivat mainiosti jonkin asian kuukausitasoiseen träkkäämiseen eli seurantaan. Kalenteri pysyy melko hyvin pystyssä myös alla olevan kuvan mukaisesti, eli tätä näkymää voisi hyvin pitää näin esimerkiksi töissä työpisteellä näkösällä näppärästi. Nämä kuukausinäkymät ovat niinikään elokuusta 2019 heinäkuuhun 2020.

Vielä ennen kalenterin aivan lopussa olevia muistiinpanosivuja löytyy Ajastolle tuttuun tapaan tästä välistä nimipäivälistaukset, naisten ja miesten nimet omilla aukeamillaan. Myös liputuspäiville löytyy oma sivunsa.

Loppuosan muistiinpanosivut ovat mukavan erilaiset verrattuna perinteisiin täysin tyhjiin sivuihin, Pisteestä löytyy nimittäin useampaa erinäköistä sivua muistiinpanoille! Sama pohjakuvio ja tummat sivun reunat jatkuvat myös näissä yhtenäisesti kuten muussakin kalenterissa, mutta valkoisen alueen muoto vaihtelee. Löytyy yksittäistä suorakaidetta, 6 suorakaiteeseen jaettuja aukeamia, ja vielä pallukoihin jaettuja sivujakin.

Kalenterituunausta ajatellen löytyy lopusta vielä kirsikkana kakun päälle 2 sivua tarroja. Sivujen reunojen merkitsemiseen tarkoitettuja suorakaide-tarroja sivullinen, ja toinen sivu ympyrätarroja tärkeisiin merkintöihin. Ympyrätarroista löytyy niin yksivärisiä, kuin tekstillisiäkin tarroja. Tekstilliset pitävät sisällään Juu, Ei, Muista, Ehkä, Kamala, Ihana ja Lol-sanoja.

Ja ostosteeveeltä kuulostaakseni: ei tässäkään vielä kaikki! Vihoviimeisenä mutta ei todellakaan vähäisimpänä löytyy ennen takakantta kalenterin välistä kirkas muovitasku. Tasku aukeaa yläreunasta, ja on siirrettävissä. Sen voi siis liikuttaa kuluvan kuukauden alkuun, tai juuri sen viikon väliin mitä milloinkin eletään.

Piste ihastutti itseäni selkeällä graafisella ilmeellään, sekä jämäkänoloisilla kansilla ja sidonnallaan. Tarrat ja tasku ovat oikein ilahduttava bonus myös! Mikäli haluat lisämakua tästä kalenterista, löytyy ryhmän puolelta tallennettuna live-ensiselaus video, jonka pääset kurkkaamaan *tästä*.

Muitakin Ajaston uutuus lukuvuosikalentereita on jo blogissa esitelty. Mikäli kiinnostuit, kurkkaa seuraavien linkkien takaa minkälaisia muita kalentereita esimerkiksi on tänä vuonna Ajastolla tarjolla;

Esittelyssä – Ajasto Studia

Esittelyssä – Forget Me Not (Pocket)

Esittelyssä – Ajasto Unika

Esittelyssä – Kamu

♥, Inka

Keltaisesta Letusta mustavalkoiseen Mont Marteen

Kaikki alkoi siitä, kun kuulin jostakin sanan bujo. Mikä ihmeen bujo? Eli siis bullet journal. WAU! Olisihan se pitänyt arvata! Jäin koukkuun välittömästi selattuani Pinterestiä huikeat 5 minuuttia. Törmäsin jatkuvalla syötöllä myös sanaan Leuchtturm 1917. Mistä sellaisen saa? Netistä, selvä.

Keltainen A5 -kokoinen Leuchtturm1917 kotiutui minulle yhdessä Pigma Micron -tussin kanssa juuri ennen joulua vuonna 2017. Joulun pyhät suunnittelin ja selasin ideoita. Lopulta 30.12.17 korkkasin Leuchtturmin. Ennen kuin vuosi oli vaihtunut, olin heittänyt sen jo kaapin perälle. Se oli pilalla. Se kuulsi läpi. Sivut menivät rikki, kun pyyhki lyijykynän jäljet. Sivut eivät olleet valkoiset, ne olivat kellertävät ja huokoiset. En tykännyt. Pisteitäkin täynnä, plääh. Aloin etsiä uutta vihkoa tai muistikirjaa. Toivoin paksumpia sivuja, jotka eivät kuulla läpi, jotka sietävät vähän vettä eivätkä mene rikki, kun pyyhkii lyijykynän jäljet. Halusin mös, että sivut sietävät Distress Ink -musteita, joiden väri on se mikä kuuluu. Leuchtturmin kellertäviin sivuihin ei sininen ollut sininen vaan vihertävän sininen.

Tammikuussa 2019 herätin kuitenkin vielä Leuchtturmin henkiin. Ompelin siihen farkusta uudet kannet ja tykästyin. Päätin repiä aiemmin ”pilalle” tekemäni sivut. Päätin myös unohtaa kaikki ohjeet siitä millainen bujon kuuluu olla. Se oivallus vapautti luovuuteni. En halua bullet journaliini englantia, en erilaisia trackereitä, to do -listoja, avaimia tai sivunumeroita. En mitään, mitä oppaissa sanotaan. Minä haluan mitä minä haluan ja juuri silloin kun haluan. Kokemuksen kautta sitä oppii kuinka ja mikä itsellä toimii ja mikä ei, valitettavasti.

Kun liityin Kalenterimanian Facebook-ryhmään, tämä mania vasta räjähti päin näköäni. Siis aivan mieletön foorumi. Paras ryhmä missä olen ollut. Mikä tietomäärä, mikä vertaistuki. Mielettömän ihana nähdä muiden ideoita, luovuutta ja taitoa. Ihana paikka jakaa ja kysyä “tyhmiäkin”. Huikeeta.

Huhtikuussa sanoin sitten viralliset heipat Leuchtturmille. Olin taas sortunut tekemään sivuja eteenpäin. Ne olivat mielestäni jälleen pilalla. Olin myös saanut tarpeekseni huokoisista sivuista. Halusin mustaa. Mustaa ja valkoista. Vai valkoista ja mustaa? Tovin mietin, ostanko oikeasti valkosivuisen bujon vaiko sittenkin mustasivuisen? Päädyin mustaan, sillä elämäni on mustavalkoista.

Hankin itselleni väliaikaisen Mont Marte -sketch-lehtiön kierrekansilla kokoa A4. Wau! Sivut ovat paksuja ja mikä ihaninta, eivät kuulla läpi. Nyt tuli silti pieni ongelma. Lyijykynän jälkiä pyyhittäessä sivuille jää valkoisia rantuja. Hmm, tarvitaanko myös musta kumi? En ole kokeillut. Nyt tulee tehtyä sivut suoraan valkoisella geelikynällä. Onnistuttava on samantien. Se toimii minulla. Bullet journalia tehdään vain, kun on inspiraatio eikä sorruta tekemään valmiiksi kuukausikaupalla aukemia ja viikkoja. Opin sen Leuchtturmin kanssa. Toki seuraava kuukausi pitää olla tehtynä, kun eletään vielä edellistä. (Tulevaisuusnäkymän toukokuu täyttyi yli äkkiä.)

Näin minä duunaan:

Mustassa bullet journalissa tykkään siitä, että siinä kaikki näyttää raikkaalta. Käytän sitä tehdessä mainoksia, aikakausilehtiä ja leimoja. Käyttämäni kynät ovat valkoinen ja hopea geelikynä, Hybrid Gel grip. Korjauksiin käytän mustaa tussia.

Ensiksi leikkaan numerot, jotka hyödynnän viikkoaukeamissa. Sitten alan selaamaan valmiiksi lehdestä leikattuja valokuvia ja muita kuvia. Hahmottelen niistä kollaasin tai mikä milloinkin näyttää hyvältä. Aloitan suunnittelemalla ja hahmottamalla kuukausinäkymän. Lopuksi alan liimaamaan osia paikoilleen. Etsin myös tekstejä, joita olen leikellyt valmiiksi tai leikkaan uusia, jos sopivia ei ole.

Seuraavaksi suunnittelen viikkonäkymät. Kesäkuuksi päätin kokeilla pystysuoraa layoutia vaihtelun vuoksi. Sitten liimaan numerot, kirjaan geelikynällä viikonpäivät ym. piirrettävät jutut.

Kun kaikki viikkonäkymät on tehty, alkaa se ihanin vaihe eli koristelu! Hyödynnän tässäkin vaiheessa lehtileikkeitä. Saatan leimata ja väritellä. Toistaiseksi olen ollut tyytyväinen lehtikuviin ja silppuun. En omista tarroja tai washiteippejä, ainuttakaan. Apua!

Lopuksi haluan sanoa kaikille tämän:

-Katja J-