Avainsana: ostomania

Tekemisen vuosi – Mira

** kuvassa näkyvä standard traveler`s notebook saatu yhteistyössä Urban Kit Supply

Kalenterimania on ollut jo useamman vuoden pystyssä ja painopisteet ovat vaihdelleet trendien ja ihmisten mukana. On luonnollista, että ryhmä elää sen hetken aktiivien mukana. Toki ylläpito omalta osaltaan ohjailee ja nostaa omia kiinnostuksen kohteitaan esiin, myös samalla luoden trendejä.

Pitkään esillä oli ihan älytön materialismi. Kaikkien piti saada kaikkea. Kittejä, kuukausiboxeja, kymmeniä kalentereita, sitä merkkiä ja tuota merkkiä. Se ei kuitenkaan ole harrastuksen ydin, vaikka osasta siltä varmasti tuntuukin. En ikinä halunnut, että Kalenterimania on materialismionnen kehto, se missä ihmisiä arvotetaan sen perusteella kuinka paljon rahaa laitat harrastukseen. Ei, en pidä sinusta yhtään sen enempää, vaikka sinulla olisi Foxy Fixin uusin traveler`s notebook. Se ei tee sinusta arvokkaampaa ihmistä, ei parempaa ystävää, eikä se oikeasti täytä tyhjiötä sisälläsi, jos se tyhjiö johtuu jostain isommista ongelmista.

Ja siksi julistin meille vuoden 2022 olevan TEKEMISEN VUOSI. Ei enää pelkkää ostosten ja uusien tuotteiden esittelyä, ei pelkkiä myymälöiden tuotteiden nostoja, vaan sitä että jokainen ihan oikeasti pysähtyvät tekemään. Tekemään jotain käsillään, pysähtyy miettimään sitä omaa tavaravuorta ja syitä niiden takana.

Tämän vuoden aikana olen käynyt useita keskusteluja ostomaniasta ystävieni kanssa. Olen pakottanut useamman pohtimaan, miksi pitää ostaa, miksi aina pitää saada uutta. Ja olen itse ostanut hyvin vähän. Ei ole oikeastaan ollut edes syytä ostaa, koska minulle haaliminen liittyi selkeästi omaan sisäiseen tyhjiööni. Siihen, etten ollut työelämässä vaan olin kotiäiti. Enkä ikinä halunnut olla vain äiti. Vaikka äitiys on aina ollut maailman tärkein työ, olen aina ollut hyvin tavoitteellinen ihminen. Tavoitteellisuus ei kuitenkaan sovi äitiyteen, koska en halua, että lapseni joutuu kasvamaan hirvittävien paineiden alla. Ja siksi minulle oli todella tärkeää löytää merkityksellinen työ.

Kun työelämä vei minut mukanaan, täyttyi myös tyhjiö. En ehtinyt enää selailla tarravalikoimia, uusia kalentereita, kadehtia muita. Sen sijaan olen pohtinut mistä saisin lisätunteja päiviini, jotta ehtisin vuoden teeman mukaisesti tekemään jotain. Toki olen tehnyt asioita tämän vuoden aikana. Olen aloittanut ja lopettanut kalenterin pitämisen, olen kirjoittanut sivukaupalla muistiinpanoja muistikirjoihin (en muuten omista enää YHTÄÄN tyhjää!) ja aloittanut lukupäiväkirjan, josta tykkään tosi paljon. Olen pohtinut paljonkin ensi vuoden kalenteria ja sitä, millaisen tarvitsen, jotta pysyn kartalla kaikesta. Mitään pakottavaa tarvetta ostoksille ei ole ollut.

Kaiken kaikkiaan koen, että vuosi on ollut hyvä. Se on ollut juurikin sitä mitä piti, tekemisen vuosi. Vähemmän ostamista, enemmän vanhojen juttujen käyttöä. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

-Mira

Harrastuksen Haasteet – Nanna

Nettishoppailu on tehnyt kaiken aivan liian helpoksi. Yritykset tarjoavat suoraveloituksen lisäksi laskun tai osamaksuvaihtoehdon joka minunlaiselleni himoshoppaajalle on painajainen. Muutamalla klikkauksella tavara ostoskoriin ja seuraavalla kassalle. Parissa minuutissa tililtä on kadonnut rahaa ja kuitti ostoksesta saapunut sähköpostiin. Piinaavan odottelun jälkeen tarava saapuu kotiovelle ja minä olen onnellinen. Pankkitilini ei niinkään.

Riittääkö no spend -tarra hillitsemään ostomaniaa? Siinä kysymys johon varmasti moni haluaisi tietää vastauksen. Kun kolme vuotta sitten löysin kalenteriharrastuksen ei minulla silloin käynyt mielessäkään kuinka paljon ihminen voi saada rahaa kulumaan tarroja ostamalla. Vuosien varrella olen perustellut asiaa itselleni eri näkökulmista. Minulla ei ole mitään muuta rahaa vievää säännöllistä harrastusta, eikä lapsia joiden harrastuksia maksella, joten miksi en voisi panostaa tähän.

Onneksi on olemassa Kalenterimanian kirppis jossa myydä ne heräteostokset, jotka eivät koskaan päätyneet käyttöön saakka. Washeja on laatikollinen, vaikka käytän niistä vain kourallista. Vihkoja löytyy useita enkä käytä niistä yhtäkään. Päätös ostolakosta murtuu sillä sekunnilla, kun huomaan kaupassa jotain uutta ja ihanaa. Ostotavasta pois pääsemiseen menee aikaa ja mielihyvä jonka ostamisesta saa on kuitenkin vain hetkellinen. Se tulisi muistaa aina ennen ostopäätöstä.

Olen yrittänyt opetella olemaan harkitsevaisempi ja miettimään onko tuunaustarvikkeille oikeasti käyttöä ennen ostoaikeita. Olen sopinut itseni kanssa, että ostaa saa vasta silloin, kun tiedän sen todella tulevan käyttöön.

Omista harrastuksen haasteitaan aiemmin ovat kertoneet Piia, AJ, Milja, Inka ja Mira.

xoxo Nanna