Avainsana: Otavan muistikirjat

Esittelyssä – Bujo-muistikirjat (Otava)

Postauksen Bujo-muistikirjat on saatu Otavalta.

Jokunen kuukausi sitten päästiin blogissa lukemaan, kuinka ylläpidosta osa pääsi mukaan ihan super upeaan yhteistyöhön Otavan kanssa: suunnittelemaan muistikirjoja Kalenterimanian hengessä. Nyt nämä kyseiset muistikirjat ovat vihdoin löytäneet tiensä kaupan hyllyille ja myös tipahdelleet meidän postiluukuista. Ja ne ovat niin kauniit! Voit kurkata ryhmässä tekemäni avausliven ja ensimmäiset reaktioni täältä.

Muistikirjoja tehtiin kahdella eri kuosilla. Toinen oli kaunis punainen marmori kultaisella foilauksella ja toinen rauhallinen turkoosi kolibri hopealla foilauksella. Kummassakin muistikirjassa on yksi foilauksen väriä vastaava kirjanmerkkinauha. Niin ikään kansien sisältä löytyy samaa värimaailmaa hakevat värit ennen kuin muistikirjan ensimmäinen sivu aukeaa ja paljastaa tilan kirjoittaa esimerkiksi omat yhteystietonsa.

Muistikirjojen paperi on päällystämätöntä 90 g paksua paperia, kuten aiemmissakin Otavan bujo-muistikirjoissa on ollut. Nopealla kynätestillä sivuista ei pahemmin edes ghostaa mikään kynä ja läpi vuosi luonnollisesti ainoastaan permanenttitussi. Vettä paperi ei kuitenkaan näyttänyt kestävän kauheammin: onnistuin vahingossa jättämään kostean liinan sivulle ja kirjoitin mustekynällä tämän päälle ja läpihän se tuli. Kokeilin vielä vesivärit tämän huomion myötä testisivulleni, ja tämä aiheuttikin kupruilua ja myös muutamalle muullekin sivulle sama efekti jatkui. Vesivärit myös kuulsivat vahvasti läpi, eikä näyttänyt olevan isosta kiinni, että väri olisi vuotanut paperin läpi. Eli jos aikeissa on käyttää paljon vesivärejä, ainakaan tällä nopealla kokeilulla en ensimmäisenä valitsisi tätä muistikirjaa. Muuhun käyttöön tämä puolestaan sopii loistavasti!

Sivuja kummastakin muistikirjasta löytyy 192 ja ne on numeroitu. Sivunumerot ovat kuitenkin todella pienet ja huomaamattomat, eivätkä näin ollen haittaa käyttöä, mikäli et niistä niin perusta. Myös sivujen pisteet ovat todella huomaamattomat ja pimeämmällä (ainakin minun silmilläni) ne lähes katosivat näkyvistä. Pisteväli on 5 mm. Muistikirjan alusta löytyy kaksi aukeamaa viivoitettuja sivuja, joita voi käyttää mainiosti sisällysluettelon tai muun listauksen tekemiseen. Muistikirja aukeaa lopulta aika nätisti auki (lay flat ominaisuus löytyy siis), mutta vaatii muutaman kunnon avauskerran keskeltä, että muistikirjan selkä tottuu.

Marmorikuvioitu muistikirja pääsi minulla suoraan päiväkirjakäyttöön ja olin positiivisesti yllättynyt, miten hyvin Kawecon mustekynä M-koon terällä liukui tällä paperilla, eikä ainakaan Kawecon oma ruskea muste edes pahemmin kuultanut toiselle puolelle. Otin myös leimasimeni käyttöön päivämäärien kanssa ja varsinkin vaaleammilla sävyillä sai surutta leimailla, tummemmilla muste aavistuksen kuulsi, mutta ei missään nimessä haittaa käyttöä! Toisen muistikirjan käyttökohde on vielä aavistuksen auki: olen hieman makustellut ideaa kollaasimaisemmasta art journalista, joten se on todennäköisesti edessä oleva projekti.

Kumpi näistä ihanista muistikirjoista oli enemmän sun mieleen? Mihin käyttöön ottaisit omasi?

Iso kiitos tästä mahdollisuudesta Otavalle ja ihanan aurinkoisia päiviä sinne ruudun toiselle puolelle!
– Laura S.

Kun kalenteri tyhjeni

Moikkamoi kaikille! Täällä sitä kirjoitellaan sohvannurkassa postausta, keskellä kirkasta työpäivää. Nyt pääsi nimittäin käymään niin, että työpäivät loppuivat tältä vuodelta. Kuten osa varmaan tietääkin, meidän perheen kuopuksen laskettu aika on maaliskuun lopulla. Tarkoitus oli sinnitellä työelämässä helmikuun puoleenväliin, mutta ikävät oireet veivät kesken työpäivän päivystyksen kautta kotilepoon. Vaikka kyseessä oli enää parin viikon rutistus, minua harmittaa ihan vietävästi. Joululoman jäljiltä oli tosi hyvä draivi päällä ja tykkäsin ihan tosissaan myös meidän päiväkoti- ja työarjesta esikoisen kanssa. Fakta on totta kai se, että terveys, varsinkin pienen vauvan ja vissiin myös häntä odottavan äidin, menee tietenkin kaiken edelle. Siispä, terveisiä täältä loppuraskauden hikikylvystä sohvankulmalta!

Fyysinen toimintakyky on niin-ja-näin, joten rauhassa tässä on otettava. Vielä en ole kyennyt täysin siirtymään elämänvaiheesta toiseen, vaan mielessäni käyn vielä työasioita läpi ja mietin hoitolapsiani. Nyt olisi kuitenkin otollinen aika askarrella ja puuhastella paikoillaan, sen verran, mitä esikoisen touhuilta kerkeää. Paperiaskartelun rinnalla toinen rakkaista harrastuksistani on neulominen. Siihenkin liittyen haluaisin tehdä jotain kirjoihin ja kansiin, mutta aloitus tökkii huolella.

Ostin pari viikkoa sitten Kalenterimanian yhteistyössä Otavan kanssa luoman pistesivuisen muistikirjan ja aloitinkin sen täyttelyn OmaVäylä-kuntoutuksessa fiiliskartan luomisella. Pitkästä aikaa minulla on siis muistikirja, johon voin luoda mitä vaan koska vaan. Ja juu, olisihan niitä muistikirjoja ollut lipaston laatikossa, mutta kaipasin juuri sellaista kipinää ja kihelmöintiä, jota tämä muistikirja minulle tuotti! Olen myös askarrellut arjen struktuuriin sun muuhun liittyvää materiaalia meille kotiin, ja niistä ja uudesta arjesta lupaan höpötellä lisää tulevassa perjantaipäiväkirjapostauksessani. Eiköhän tämä murrosvaihe ole siihen mennessä ohitettu ja uusi elämäntilanne otettu vastaan sen ansaitsemalla onnella.

Halauksin, Suvi