Avainsana: personal kokoinen kalenteri

Ylläpidon Linksu esittäytyy

Moikka kaikille!

Sain kunnian liittyä Kalenterimanian ylläpitotiimiin ”mafiaan” vuoden alusta ja nyt on pienen esittelyn paikka. Ryhmässä minut tunnistaa nimellä Tia, mutta rakkaalla lapsella on monta nimeä ja kavereiden kesken Linksu.

Asun Turun kupeessa perheeni kanssa, johon kuuluu 4-vuotias tyttäreni, 6-vuotias poikani, kihlattuni, sekä 9-vuotias koiramme Alma.

Muutama fakta minusta:

– Olen käsityöihminen henkeen ja vereen, innostun kaikesta, teen kaikkea ja haaveilen kaikesta. Askartelu, piirtäminen, virkkaus, ompelu sekä joskus nikkarointi vievät kaiken oman aikani ja jos aika sekä rahat riittäisivät, käyttäisin loput remontointiin ja sisustamiseen.

– Rakastan ruuanlaittoa, leivontaa ja emännöintiä, vaikkei se mieheni silmissä siltä kuulemma aina näytäkään, heh. Olen parhaimmillani paineen alla.

– Livemusiikki on parasta. Rokki on lajini, mutta olen todella kaikkiruokainen.

– Nykyään viihdyn myös kotona. Kaiken kiireen keskellä on ihana vaan olla ja harrastaa omia juttuja, sekä olla perheen parissa.

– Pidän mustasta, lilasta, turkoosista, kiiltävästä, yksisarvisista, Disneystä, peuroista, maagisista asioista kuten luonto ja noituus, pääkalloista, kosmisista tähtisumuista ja vesivärityylistä. ”Muutaman” asian mainitakseni.

Kalenteriharrastus on jollain tasolla ollut läsnä yläasteelta lähtien. Silloin piirtäen ja tarroja keräillen, mutta vasta Kalenterimanian löytämisen jälkeen harrastus räjähti niin sanotusti käsiin. Satuin olemaan oikeassa paikassa oikeaan aikaa juuri kuopuksemme synnyttyä, kun Mirppu kyseli sosiaalisessa mediassa olisiko kalenteriryhmälle tarvetta. Ilmoitin heti että todellakin ja loppu onkin historiaa. Olen ollut alusta asti ryhmän jäsen ja voi vitsi mikä matka siitä alkoikaan. Nykyään someaikani kuluu täysin Kalenterimanian ympärillä.

Olen aiemmin kertonut tarinastani kalentereiden kanssa. Viime vuosi 2019 yllätti ja pitäydyin vain yhdessä kalenterissa, Burden Scribblessä, unohtaen rakkaan rengasplannerini. Rinnalla oli pieni Putinki-merkkinen Muumi -lukuvuosikalenteri, mutta se pääsi kunnolla käyttöön vasta nyt vuoden vaihteessa 2020. Kalenteri loppuu heinäkuussa ja olenkin nyt ottanut rinnalle opetteluun personal kokoisen Traveler’s Notebookin, jossa minulla on kaiken kattava sisältö koko vuoden kuukausinäkymästä viikkonäkymään heinäkuusta alkaen, tracker seurantaa sekä inspiraatiolle tilaa. Kannet ovat Webster’s Pagesin, jotka sain Mirpulta. Hyvä kiertämään <3

#maniaperhe! Kirjoitin sen Mirpun korttiin helmikuussa 2017 ja en olisi ikinä uskonut, että se jää niin vahvasti elämään. Mutta sitä tämä ryhmä on; perhe, ystäviä, yhteisö, jossa tuetaan sekä kannustetaan ja olen ylpeä, että saan olla osana sitä <3 Elämäni on rikastunut, olen löytänyt ystäviä ja saan hypettää saman henkisten ihmisten kanssa esimerkiksi kuinka ihania tarroja olen löytänyt kalenteriini.

Ylläpidon vastuualueisiini kuuluu ryhmässä muun muassa teemahaasteet, mutta oli asia mikä tahansa, toivon että lähestytte minua rohkeasti. Miiteissä olen se kovaääninen, jolla on huono huumori ja vielä huonompi nimimuisti, pahoittelen jo valmiiksi. Nimikyltit ovat siis tarpeen. On ilo olla mukana, inspiroidaan toisiamme ja nähdään ryhmässä.

Rakkain terveisin

-Linksu <3

Kalenterin kansien uusi elämä

Olen niitä ihmisiä jotka säästävät elokuva ja -keikkaliput. Kellarivarastosta löytyy laatikko, joka pitää sisällään elokuvalippuja 2000-luvun alusta lähtien. Ennen kaikki liput, kirjeet ja kortit olivat sullottuna samaan puiseen laatikkoon, jonka isäni on tehnyt peruskoulun puukäsityötunnilla. Laatikko on ollut jo vuosia niin täynnä, ettei kantta saa auki. Lopulta liput ja kortit päätyivät lojumaan vähän joka paikkaan.

Saatoin jo ehtiä Kalenterimanian Facebook-ryhmään harmittelemaan kuinka menin myymään standard kokoisen traveler’s notebookini, kun siitä olisin saanut kannet lippulappusille. Olin jo tilaamassa uutta netistä, kunnes muistin kärryssä tyhjillään seisovan personal kokoisen kikki.K zipper rengasplannerin. Lontoosta raahamastani zipperistä saisin varmasti rakennettua lipuille kodin.

Laatikoita penkomalla löysin plannerin mukana tulleet muovitaskut joihin sain sujautettua liput talteen ja pari isompaa lippua rei’itin suoraan renkaisiin kiinni.

Välilehtiä kyselin jo Kalenterimanian kirppis-ryhmässä ja etsin niitä myös netistä huonoin tuloksin. Onneksi posti toi viime viikolla Papergang kuukausiboksin. Paketissa tulleesta paperiarkista leikkasin oikean kokoiset välilehdet, länttäsin muutaman tarran ja laminoin. Muutamassa minuutissa syntyi silmää miellyttävät DIY-välilehdet ja rahaa säästyi.

Elokuvaliput olen jo pitkään säilyttänyt standard kokoisessa Traveler’s Notebookin muovitasku-insetissä, joka myöskin on lojunut laatikossa pöyrimässä. Rei’ittämällä muovitaskun sain sen sopimaan personal plannerin sisään. Hieman isohan se on ja vetoketjua kiinni lattaessa joutuu hieman ajatustyötä tekemään, mutta ajaa kuitenkin edelleen asiansa.

xoxo Nanna