Avainsana: tapaseuranta

Arjen hahmotelmaa – Ajankäytön seuranta

Aika ajoin tulee pohdittua mihin kaikkeen sitä päivien, viikkojen ja kuukausien aikana tuleekaan käytettyä aikaa. Jäin myös miettimään tuleeko sitä oikeasti koskaan konkreettisesti havainnollistettua itselle kuinka paljon päivän aikana aikaa kuluu esimerkiksi töissä, opiskeluissa, harrastuksissa, älylaitteiden ääressä tai unten mailla. Tähän hahmotushaasteeseen päätin tarttua kesäkuun Arjen hahmotelmaa -postauksessani toteuttamalla yksinkertaisen diagrammin.

Aluksi hahmottelin lyijykynän ja viivoittimen avulla aukeamalle pysty- ja vaakaviivat, joille kirjoitin numerot. Pystyviivan viereen 1-24, kuten vuorokaudessa tunteja, ja vaakaviivalle 1-31 eli kuukauden jokaiselle päivälle omansa.

Seuraavaksi jo vahvistinkin pysty- ja vaakaviivat kahdella vaaleansinisellä tussilla. Vahvistin vielä sinisellä tussilla aukeaman vasemmassa reunassa olevat tunnit ja vaakaviivan alapuolella sijaitsevat päivänumerot. Aukeaman alareunaan jäikin reilusti tyhjää tilaa ajankäytön seuraamiseen liittyville ylimääräisille muistiinpanoille ja/ tai mahdollisesti seurattavien asioiden selvennyksille.

Aukeamasta tuli hyvin pelkistetty, mutta mielestäni selkeä kokonaisuus. Vielä pohdittavaksi jäi miten seurattavat asiat tulen tähän taulukkoon merkitsemään. Erilaisilla palkeilla vai käyrillä? Seuraatko ja tallennatko ajankäyttöäsi kalenteriisi tai muistikirjaasi? Olisi kiva nähdä ja keskustella erilaisista toteutustavoista ryhmän puolella.

”Arjen hahmotelmaa” on vuonna 2023 kerran kuukaudessa keskiviikkoisin ilmestyvä postaussarja 101-vinkkipalstalla. Niissä hyvin helpoilla ja yksinkertaisilla välineillä sekä materiaaleilla pääasiassa kirjoittaen ja piirtäen pyrin tekemään tuiki tavallista arkea helpottavaa elämän kokonaisuutta hahmottavia asioita. Aiemmat postaukset pääset lukemaan täältä. Lähde mukaan tekemään kalenteristasi ja/tai muistikirjastasi sinun tarpeitasi ja toiveitasi täyttävää ajankäyttövälinettä.

Terveisin Aliisa

Lukemisen aloittamisen vaikeudesta

En ole oikeastaan koskaan pitänyt lukemisesta, vaikka kirjoja hyllystäni löytyykin. Osa syy varmasti on lukihäiriössäni, jota ei kuitenkaan koskaan ole sen tarkemmin todettu. Jo ensimmäiseltä luokalta muistan Aapisen, johon opettaja oli kynällään tehnyt merkintöjä ’Janita lukee vain tämän’, kun muut luokkalaiset lukivat sujuvasti koko kappaleen. Muistan monet kirja-arvostelut, jotka sain tehdyksi vain, koska lopulta äiti joutui lukemaan kirjan minulle. Takakannen perusteella tehty arvostelu tai esitelmä kirjasta kun ei mennyt opettajalle läpi kuin sen kerran.

Tammikuun alussa olin iloinen saadessani ensimmäisen äänikirjan kuunneltua ja sen myötä merkinnän kalenterin takana olevaan seurantaan. Ilokseni kirja sopi myös ystäväporukan lukuhaasteeseen. Tunsin valtavaa ylpeyttä, joka kuitenkin katosi yhtä nopeasti kuin oli tullutkin. Jo heti seuraava äänikirja jäi kesken, kun mahdollisuutta sen loppuun kuuntelemiseen heti kerralla ei ollut. Samoin seuraava ja sitä seuraava. Syntyi jumi, joka on jatkunut yli kuukauden. Äänikirjapalvelussa vaihtoehtoja tuntui olevan liikaa mistä valita, enkä osannut tarttua mihinkään. Tein lopulta radikaalin ratkaisun ja peruin koko palvelun tilaamisen.

Olen ihminen, joka innostuu asioista täysillä, mutta samaan aikaan innostus myös katoaa yhtä nopeasti. Näin tapahtuu lukemisen kanssa. Aloitan uuden kirjan lukemisen ahmien ja sillä ajatuksella, että se on luettava heti loppuun. Jos kirja jää kesken, saan hyvin harvoin aikaiseksi palata siihen takaisin. Kirjahyllystäni löytyy lukuisia kesken jääneitä tarinoita, jotka olen lukenut puoliväliin ja unohtanut. Ne harvat kerrat, kun luen jotain, palaan tuttuihin tarinoihin, jotka olen jo kerran saanut loppuun.

Uskon, että ryhmästä löytyy myös muita erilaisten lukuvaikeuksien kanssa kamppailevia. Vertaistuella minkä tahansa ongelman tullessa eteen on usein helpompi saada se ratkaistua. Haluankin siis kysyä, miten sinä olet päässyt yli lukujumista tai aloittamisen vaikeudesta?

Bisous Janita V.