Avainsana: tee se itse kansi

Bind it all -kirjan sitominen

Heips Maniaperhe! Tänään olisi tarkoitus näyttää, miten minä (vieraileva tähti S) teen Bind it all- kirjoja. Olen ostanut tämän Zutterin laitteen vajaa kymmenen vuotta sitten jostakin suomalaisesta nettikaupasta (olen omistanut laitteen jo niin kauan, etten muista tarkalleen mistä.)

En ole nähnyt BIA-laitetta uutena myytävän enää missään, mutta käytettynä tulee välillä kyllä vastaan. Ja käytetynkin voi aivan hyvin ostaa, tuotteella on elinikäinen takuu (jonkin osan rikkoutuessa yhteyttä tosin täytyy ottaa suoraan valmistajaan.) Olen nähnyt konetta myös vuokrattavan ainakin Kuinoma-sivustolla. Kierteitä myy edelleen ainakin Klemmarikellari. Youtubesta löytyy aiheesta monta videota, mutta minä esittelen nyt kuvamuodossa, miten minä kirjat teen.

Aloitetaanpa siis! Esimerkkikirjan teen nyt kokoon A5. Ensin tarvitaan kansipahvit. Paksumpaa pahvia löytyy ainakin askarteluliikkeistä, jotka myyvät kirjansidontapahveja. Jos haluat päällystää sivut kuviopaperilla, tukipahvi ei saa olla liian paksu. Itse saan 1,5 mm paksuista pahvia mieheni työpaikalta kierrätystavarana.

Leikkaan oikean kokoiset kannet ihan vaan saksilla piirrettyäni ensin A5-paperin avulla ääriviivat pahviin.

Seuraavaksi valitsen paperit, joilla haluan kannet päällystää. Lisäksi tarvitaan kansien sisäpuolelle kartonkipala peittämään saumat. Valitsin etu- ja takakanteen erilaiset paperit sekä kansien sisäsivuille mustaa kartonkia.  Paperi, jolla haluat kannet päällystää, saa olla joka reunaltaan vähintään pari senttiä leveämpi kuin kansipahvi. Käytän usein A4-kokoisia papereita A5- kokoisten kansien päällystämiseen.

Kansipahvit teippaan kaksipuoleisella teipillä päällyspaperin keskelle. Kaksipuoleinen teippi on luottotuotteeni kirjojen tekemisessä, sillä se on siistiä, nopeaa ja suttuja tulee vähemmän kuin vaikka puikkoliimalla.

Tämän jälkeen kansipaperin pitkät sivut ja päädyt teipataan kansien sisäpuolelle reunoistaan kiinni. Pitkällä sivulla riittää, että kaksipuoleista teippiä laittaa pitkän pätkän paperin yläreunaan. Teippaan aina ensin pitkät sivut ja viimeiseksi päätysivut.

Taitan päätyjen kulmia hiukan sisäänpäin. Jos kulmista tulee kovin paksut, ohennan niitä leikkaamalla siivun paperia ensin pois. Päätyihin laitan kaksi riviä teippiä. Näin kulmista tulee nätit ja siistit.

En tietenkään halua harmaan kansipahvi näkyvän, kun avaan kirjan, joten kiinnitän kannen sisäpuolelle hieman kansia pienemmän palan kartonkia. Tässä kannattaa laittaa teippiä suht. tarkkaan joka reunaan ja kulmasta kulmaan, jotta sisäpuolen kartonki ei ala käytössä repsottamaan.

Tadaa! Kannet ovat valmiit ja heti jatkojalostusvalmiit kaksipuoleisen teipin ansiosta. Jos käyttäisin liimaa, pitäisi odottaa, että liima on varmasti kuivunut. Tämä siksi, ettei BIA-laitteeseen joudu lävistettäessä liimaa.

Sitten valitsemaan sisäsivuja. Tässä voi sitten päästää mielikuvituksensa valloilleen, sillä sisäsivuiksi voi laittaa lähes tulkoon mitä vain! Tulostinpaperia, vesiväripaperia, kartonkia, teepaketin pahvipakkauksen, kierrätyspahvia, laminoituja sivuja, kirjekuoria, postikortteja, skräppipapereita… You name it! Teen paljon A5-kokoisia kirjoja valkoisilla sisäsivuilla, ja ainakin Suomalaisesta Kirjakaupasta saa A5-kokoisia vesivärilehtiöitä, jotka ovat suht. edullisia ja oikein passeleita tähän tarkoitukseen. Niistä on lisäksi helppo irrottaa sivut irrallisiksi ilman, että paperi repeytyy.

Kun ollaan valittu sivut, niin sitten alkaakin lävistyshommat ja päästään itse Bind it all -laitteen kimppuun. Sekä sivujen lävistäminen että kierteiden kiinnittäminen hoituu yhdellä laitteella. Helppoa ja kivaa!

Lävistäminen aloitetaan niin, että lävistettävän sivun yläreuna asetetaan vaakatasossa koneen keskellä olevan raon oikeaan reunaan ja kahva painetaan alas. Jos sivuja on liikaa tai lävistettävä kohde liian paksu, niin voimaa saa käyttää ihan kunnolla. Lävistän itse yleensä paperin paksuudesta riippuen maksimissaan 5 sivua kerrallaan ja välttelen liian paksuja kansia. On joskus käynyt niinkin, että hienot kannet ovat jääneet käyttämättä, kun eivät ole mahtuneet koneen lävistysrakoon. Olen merkannut itselleni muutaman vaalean apuviivan koneeseen, sillä teen usein samankokoisia kirjoja ja näin tiedän aina, mistä kohtaa lävistäminen kannattaa aloittaa kansia tai sisäsivuja lävistettäessä. Kannet pakkaavat usein olemaan hiukan sisäsivuja isommat, kun kansien päällystäminen lisää kansien kokoa. Välillä teen kansista tahallaan millin tai pari sisäsivuja isommat.

Kun eka lävistys on tehty, kiepautetaankin paperi niin päin, että lävistyskolot tulevat raon toiseen reunaan. Reunassa sijaitsee lävistystä helpottava pikkuinen apuri eli tuollainen musta väkänen, johon lävistetty paperi asetetaan. Näin lävistysrivistä tulee tasaisesti jatkuva jono. Hirveän vaikeaa selittää pelkästään kirjoittaen, mutta käytännössä homma on siis hyvin helppoa ja loogista. 

Lävistysvinkki tässä välissä: Kun lävistää esimerkiksi kirjekuoria tai postikortteja, lävistys kannattaa aloittaa asettamalla lävistettävä asia koneeseen niin, että yksi reuna on kahden lävistävän leikkuuterän välissä tai juuri lävistävän leikkuuterän kohdalla. Tällöin paperi, postikortti tai kirjekuori varmasti asettuu kierteisiin hyvin. Itse kun ainakin tykkään usein laittaa tällaisia muita sivuja pienempiä lisäyksiä juurikin kirjan keskelle enkä esim. yläreunaan. Aina voi myös hullutella ja laittaa erikokoisia sivuja ihan miten sattuu kirjan väliin.

Kun kaikki sivut ja kannet on lävistetty (muista pinota lävistetyt sivut aina samaan järjestykseen, esim. niin että yläreuna on varmasti kaikissa sivuissa samaan suuntaan), tasaa sivut reunoistaan nättiin pinoon. Alimmaksi pöydälle laitetaan takakansi, sitten etukansi (oikeat puolet vastakkain, olethan varmasti siis lävistänyt oikeat reunat? Tarkista!) ja sitten sivut niin, että sivujen oikea puoli on kohti etukantta. Eli sivut ovat nyt edessäsi niin kuin olisit taittanut kirjasta takakannen selkämyksensä yli etukantta vasten ja lukisit kirjaa lopusta alkuun päin.

Sitten otetaan rivi kierteitä, mitataan oikean kokoinen pätkä (eli lasketaan niiden lävistysreikien määrä) ja napsaistaan pienillä sivuleikkureilla kierteet oikeasta kohtaa poikki.  Kierteitä on olemassa montaa eri kokoa, mutta Klemmarikellari ainakin myy tällä hetkellä vain 1 ¼ -, ½- ja ¾-tuuman kierteitä. Yhdessä paketissa on aina kuusi kierrepätkää ja yhdestä kierteestä pystyy tekemään ainakin kaksi kirjaa, useammankin jos et laita kirjan koko reunaan kierteitä, vaan esimerkiksi vain kaksi pienempää pätkää ylä- ja alareunaan.

Itse käytän eniten 1” ja ¾ ” kierteitä, joten olen niitä aina vähän hamstrannut varastoon, kun olen huomannut niitä jossain myynnissä.  

Aseta kirja pöydän reunalle niin, että lävistetty reuna on hiukan pöydänreunan ulkopuolella. Näin sinun ei tarvitse nostaa kirjaa ja saat pujotettua kierteet lävistetyistä koloista pitämällä tasaisesti kaksin käsin kierteistä kiinni. 

Varmista vielä riiputtamalla ja heiluttelemalla, että kaikki sivut ovat varmasti kierteissä. 

Sitten tarvitaan taas Bind it all -laitetta. Oikealla mittaläpyskällä mitataan kierteiden kokoa vastaava väli laitteen etuosaan.

Kirja asetetaan laitteeseen niin, että kierteet ovat tasaisesti avonaisesta reunastaan vasten laitteen pohjapintaa ja sitten painetaan kahva varovasti alas, jolloin kierteet sulkeutuvat. Samalla lailla käsitellään koko kierre, kunnes kirja on valmis. 

Kierteiden pitäisi olla päädystä katsottuna kauniin pyöreän muotoiset. Joskus käy vahinkoja ja kierteet menevät vinksin vonksin. En vielä ole keksinyt, miten mokatut kierteet saisi väännettyä aloitusasentoon niin, että ne voisi uudelleenkäyttää. Eli parit kierteet ovat minullakin päätyneet metallinkeräykseen.

Ja tässä syy, miksi etukansi laitettiin ladontavaiheessa takakannen alle. Kierteiden sauma jää tällöin kirjan viimeisen sivun ja takakannen väliin ja kirjaa on helpompi availla ja käsitellä. Uusi kirja on aluksi hiukan jäykkä avautumaan, mutta ajan myötä kirjan käyttömukavuus paranee.

Aika ihailla valmista kirjaa! 

Kannet voi toki koristella jo ennen lävistämistä, mutta itse jätän sen mielelläni viimeiseksi. Mitähän kivaa tällä kertaa keksisi tälle kirjalle?

No millaisia kaikenlaisia kirjoja voi sitten tehdä? Tässä vain oma mielikuvitus on rajana! Olen itse tehnyt kirjoja paljon lahjaksi, yksinkertaisimmillaan perus muistikirjoja. Olen myös tehnyt jonkin verran kummitytölle ja tuttavien lapsille värityskirjoja. Olen etsinyt netistä sopivia kuvia ja tulostanut kuvat mahdollisimman paksulle tulostuspaperille (suosin 160 grammaista mattapintaista tulostuspaperia, olen todennut sen olevan parasta sekä puuväreille että tusseille.) Seuraavaksi aion tulostaa reseptejä, joita olen koneelleni kerännyt, ja tehdä A5- kokoisen keittokirjan. 

Olen tehnyt myös albumin polaroid-kuville sekä muistokirjan, johon kerään reissuista pieniä muistoja, kuten postikortteja. Lisäksi kirjoitan muutaman sanan kulloisestakin reissusta. 

Olen tehnyt lisäksi pari taidekirjaa, jotka odottavat vielä oikeaa käyttökohdetta (ovat odottaneet jo hyvän tovin, kierteet ovat saaneet vähän osumaa ja vääntyneetkin jo varastossa, hups!)

Kierteistä pakkaa jäämään yli pieniä pätkiä, mutta pienetkin kierteet voi käyttää kirjan sitomiseen.

Suosikkini on kuitenkin (kuka yllättyy) oman kalenterin tekeminen alusta loppuun. Ensimmäistä tekemääni BIA-kalenteria en nyt tähän hätään löytänyt, mutta tässä vuoden 2018 kalenterit. Toiseen kokeilin tehdä laminoidut kannet (toimii!) ja toisessa on tavallisella tyylilläni tehdyt kannet. Näihin olen rakkaudella tehnyt jokaiselle kuukaudelle omat kansilehdet ja kuukausiaukeamat. Kuukausien väliset sivut ovat blankot eli olen tuunannut kalentereita samalla tyylillä eteenpäin kuin bujoakin tuunataan. 

Tässäpä tämä Bind it all -postaus! Homma hoituu itseltäni jo niin rutiinilla, että luultavasti moni asia jäi epähuomiossa kertomatta. Eli kyselkää ihmeessä, kerron mielelläni lisää ja vastailen kommenteissa.

Hauskoja askarteluhetkiä kaikille!
-S-

DIY Traveler’s Notebook

Hei vaan kaikki manialaiset! Oon siis Teija ja kirjotan teille mun TN-projektista. Nyt on pakko pohjustaa hiukan, että miten päädyttiin tähän hetkeen ja tämän postauksen aiheeseen eli DIY traveler’s notebookiin.

Vielä lokakuun alussa TN eli traveler’s notebook oli mulle aika vieras käsite, ja aloin kyselemään Kalenterimanian Facebook-ryhmässä pikkuisen tarkemmin asiasta. Sieltä sitten Laura ja Mira olivat ihania ja tekivät hyvät videot siitä, että mitä se TN syö, miten ne insertit laitetaan, mitä muuta sinne voi laittaa ja mitä kaikki eri härpäkkeet on nimeltään. Sittenpä aloin miettimään, että mä tarviin oman TN:än, nyt just heti. Oon siis budjettibujoilija, joka on aloittanut ruutuvihoista ja sitten siirtynyt itse sitomiinsa kirjasiin. Nyt on ollut Burden pistemuistio käytössä. Oon myös diy-ihminen, joka käyttää kaikki roskat ja roinat mitä ihmeellisimpiin projekteihin eli tämä mentaliteetti piti saada myös tähän TN:ään. En löytäny mieluisaa mistään tai en ehkä uskaltanu hypistelemättä tilata, joten *BING* lamppu syttyi pään päällä ja päätin tehdä ite.

Halusin ehdottomasti nahkaiset kannet, aitoa tai keinoa. Pinkaisin siltä istumalta kirpparille ettimään nahkatakkeja ja laukkuja. Löysin vaaleanpunasen, röyhelöisen keinonahkalaukun.

Suuntasin Halpa-Halliin hakemaan projektiin muita tarpeellisia juttuja. Kuminauhaa piti saada, mutta oli vähän turhan kapeaa tarjolla. Sen voi onneksi vaihtaa myöhemmin.

Samalla reissulla löytyi Kapelin nahkapaperia, ja valitsin tähän projektiin mustan värin sisuksiin. Samalla se sai toimia kansien vahvikkeena.

Samalla löysin myös kivoja Karton pistevihkoja, jotka ajattelin laittaa TN:n väliin.

Yhessä diy-videossa käytettiin eyelettejä eli rengasniittejä, joiden läpi kuminauha pujotetaan, jotta kuminauha ei kulu ja rispaannu heti. Kävin läpi kaikki kylän rautakaupat sun muut, ja lopulta paikallisesta IKH:sta löytyi niitä tilattavaksi 4mm halkasijalla. Pakkaus sisälsi myös sen työkalun, jolla ne saa litistettyä materiaaliin kiinni.

En voi antaa mitään tarkkoja mittoja tai oikeen kunnollisia ohjeitakaan, koska tämä oli täysin kokeilumielessä tehty, ja kannet muuntautu pikkuhiljaa. Virheitäkin tuli tehtyä… monta. Tämän TN:än sisään mahtuu A5-kokoiset vihot.

Purin laukun pala palalta. Ensin leikkasin hihnat, käänsin laukun nurinpäin ja leikkasin vuorikankaan yläreunaa pitkin irti. Purin laukun saumoista auki ja aloin mittailemaan mitkä kohdat laukusta käytän. Mittailin niitä vihkolla ja vihkopinolla, että saisin selän paksuuden sopivaksi. Laitoin myös hieman varaa, että mahtuu enemmän juttuja sisälle. Laitoin myös kääntövarat reunoille. Leikkelin palat ja liimasin kuumaliimalla ne yhteen, koska uskon, että ompelukoneeni ei olisi kestänyt. Röyhelöiden piti tulla eteen, mutta mittasin palat väärin ja lopulta siitä tuli takapuoli. Siksi myös käytin remminpätkää peittämään ruman saumakohdan, joka näkyi etupuolella. Ei haittaa, vaikka röyhelöt jäi taakse.

Remmin jouduin ottamaan myöhemmin pois rengasniittien takia. Virheitä ei kannata pelätä. Jos et voi peittää sitä, korosta sitä. Ja näistähän oppii.

Sen jälkeen mallasin mustaa nahkapaperia sisuksiin ja liimasin kiinni. Ennen liimaamista on hyvä ommella nahkapaperiin taskuja, jos haluaa. Sen jälkeen käänsin keinonahan reunat nahkapaperin päälle, vihkolla mittasin oikeaan kokoon.

Tässäkin tuli pieniä virheitä eli reunat jäi rumiksi. Niinpä yhden kulman peitin palalla keinonahkaa ja maalasin kultaisella akryylimaalilla. Röyhelöitä jäi aika lailla yli, joten letitin kolmella palalla pienen koristeen peittämään huolimatonta reunaa. Omasta mielestä tuli aika kiva. Eli älä heitä mitään pois, voit tarvita sitä virheiden peittämiseen.

Kun sain vihdoin ja viimein rengasniitit haettua, niin alkoikin hermoja raastava osuus. Tekstin lopussa on linkki josta pääsee videoon, koska tuota omaa räpellystä ei olis kukaan kattonu. Mutta huomasin tosiaan, että materiaalit olivat vähän liian paksut, ja videon kaltaisesti niitillä ei saanut tehtyä siistiä reikää materiaalien läpi. Eli suosittelen tekemään ohuemman kannen ja tekemään jollain rei’ittimellä tms. reiän. Ite käytin mm. mattopuukkoa, saksia ja naulaa… Tätä en suosittele kenellekkään!

Laitoin alas ja ylös kannen selkään kolme kpl niittejä ja yhden keskelle. Pujottelin kuminauhat ja tein sulkemiskuminauhan, johon lisäsin ylijäämänahasta palan. Laitoin siihenkin pari niittiä, samalla lailla kuin videossakin. Vielä vihkot paikalleen ja valmis.

Tämä oli itellekkin oppimisprosessi, ja varmasti teen jossain vaiheessa toisen, nyt kun tiiän kompastuskivet. Toivottavasti postauksesta oli iloa!

-Teija-

Videon, josta sain inspiraation ja neuvot niitteihin, kuminauhan pujotteluun, sekä sulkemiskuminauhan suojaläpän ohjeen, voi katsoa täältä.