Avainsana: valkoisen sivun kammo

Valkoisen paperin kammoa ja valmistautumista tulevaan

Project365 2024 saatu yhteistyössä Ajastolta.

Kuten otsikko kertoo, on omassa plannerissa ollut viime aikoina hiukan hiljaisempaa. Aloitin hiljan uudessa työpaikassa, se vaatii aina melko paljon totuttelua. Olettekin osin tätä jo päässeet ryhmässä mun kanssa myötäelämään.

Toisaalta se tarkoittaa, että vaihtelevat työvuorot vaatii tulla merkityksi planneriin, mutta koska energiaa menee valtavan paljon tällä hetkellä uuden opetteluun tuntuu ettei musta jää kalenterin sivuille tällä hetkellä juuri muuta kuin muistilappuihin merkityt työvuorot ja pikaisesti ylös kirjattu ostoslistan pätkä. Tai jos päädynkin kirjoittamaan viikon post-it lapuilta kalenteriin jää koristelu todella vähäiseksi – yleensä sekin tulee lisättyä vasta aivan viikon lopulla kynämerkintöjen sekaan.

Ajatukset alkavat kääntyä jo kovasti tulevaan vuoteen eikä vanha ja tuttu kalenteri ehkä senkään vuoksi meinaa innostaa. Ikäväkseni huomaan jälleen, että niin innoissani, kun uusista kalentereista olenkin, tuntuu niiden käyttöönotto todella vaikealta kuten aina. Niitä on odottanut niin pitkään, että ensimmäiset merkinnät tuntuvat melkein kalenterin pilaamiselta. Eihän kukaan oikeasti tule sormea heristämään siitä miten ja milloin minä kalentereitani käytän mutta ilmiö on ollut olemassa vuosi toisensa perään lähes niin kauan kuin muistan. 

Tällä kertaa koitan pehmittää uuteen planneriin liittyvää valkoisen paperin kauhua lähestymällä ensin sellaisia “ylimääräisiä” aukeamia kuten syntymäpäivät. Niiden ylös merkkaamista tuskin voi millään lailla pilata. Ja jos jotain nyt menisikin pieleen, koetan muistaa, että aina on korjauskynää ja teippiä joten peruuttamatonta “kamaluutta” en voi plannerilleni tehdä. Onnekseni Ajaston Project 365:ssä on runsaasti näitä ajatuksen tasolla helpommin lähestyttäviä aukeamia, joilla voin niin sanotusti lämmitellä suhdetta uusiin kalentereihin vielä ennen vuoden vaihtumista.

Onko teillä muilla valkoisen paperin kammoa liittyen uusiin kalentereihin vai hyökkäättekö heti täyttämään sivuja, kun menoja tulevalle vuodelle on tiedossa?

-Janita

Aina ei vaan jaksa

Facebook-ryhmässä puhutaan usein siitä kuinka tulee huono omatunto jos ei jaksa koristella kalenteria tai on monta viikkoa jäljessä. Myös siitä puhutaan kun oma luomus ei muka näytä kauniilta. Tämä kirjoitus kertoo minun ajatuksista siihen liittyen.

Ne, jotka eivät harrasta kalentereiden tuunailua tai käyttävät kännykän kalenteria, eivät aina ymmärrä tätä huonoa omaatuntoa. Miten mukamas koristelujen puuttuminen voi olla huono asia? No voi se olla jos on kalenterimaanikko tai muuten vaan luovasti hullu. Luovuus on asia, jota kaikilla on, mutta jokaisen luovuus näkyy eri tavalla. Itse käytän vain tarroja ja washeja. Eniten siinäkin ärsyttää se jos esim. washi on millin vinossa. Kukaan muu ei sitä kuitenkaan huomaa.

Haikeudella katselen postauksia, joita maniaperheen jäsenet laittavat Faceen ja Instagramiin. Ne ovat niin kauniita, taiteellisia ja oma kalenterini on vain tyhjä. Jotkut piirtävät, maalaavat ja tekevät jotain niin uskomattomia luomuksia, ettei niitä voi kuin tuijottaa lumoutuneena. En kehtaa edes laittaa kuvia kalenteristani, jos aukeamalla on vain muutama tarra, vaikka sillä ei mitään väliä ole, koska maniaperhe hyväksyy kaikki juuri sellaisena kuin on.

Kun kalenteria tarvitsee, jotta muistaa kaikki asiat, niin toki haluaisi sen myös olevan kauniisti koristeltu. Aina ei kuitenkaan jaksa kuin kirjoittaa menot, ja joskus vain tuntuu siltä, ettei mukamas ole mitään kivaa tarraa tai washia, vaikka niitä olisi monta laatikkoa. Joskus tuntuu, että vaikka mitä tekisi niin kaikki luomukset näyttävät kauheilta. Minun kalenterissani ei ole mitään kuukausittain vaihtuvaa teemaa tai vastaavaa. Olen aina koristellut fiiliksen mukaan enkä mitenkään viikkojärjestyksessä. Siltikin joskus on vain niin vaikeaa saada mitään aikaiseksi.

Pahinta on ”valkoisen sivun kammo”. Itse käytän traveler’s notebookia, joten aina loppuvuodesta edessä on monta tyhjää vihkoa seuraavaa vuotta varten. Päässä pyörii miljoona ihanaa ideaa, mutta kädet eivät vaan rupea tekemään mitään. Olen kuitenkin oppinut, ettei aina tarvitse tehdä kuin ”pohjat” valmiiksi. Monena vuotena olen jättänyt kesäloma-ajan koristelematta, koska silloin ei juurikaan tule kalenteria katseltua. Kesälomakuvia olen sitten saattanut tulostaa ja laittaa niitä talvikuukausille.

Kun ei ole varsinaista teemaa koristelussa, voi koristeluja tehdä pitkälle eteenpäin silloin kun on inspiraatiota. Jätän kuitenkin kaikki viikot hiukan vajaaksi, jos myöhemmin tulee olo että haluaa jotain pientä vielä lisätä. Joskus käy kuitenkin niin, että sitten tulee nypittyä niitä tarroja pois tai peitettyä niitä washilla kun vähän ajan päästä se aikaisemmin tehty ei näytä enää hyvältä.

Olen joskus miettinyt pitäisikö kalenteriin laittaa ihan aika milloin ottaisi tuunaustarvikkeet esille ja tekisi kalenteria. Toisaalta sekin saattaisi luoda lisää paineita tehdä jotain. Joku viisas on joskus sanonut, ettei luovuus katso aikaa tai paikkaa. Ehkä siis vain parempi ettei ottaisi paineita koristelemattomista aukeamista ja koristelee sitten kun tulee se tunne, että nyt haluan tehdä jotain luovaa ja kaunista.

Helpommin sanottu kuin tehty…

Otammeko siis tämän harrastuksen liian vakavasti ja meneekö se joskus vähän liian överiksi?

Ehkä joidenkin mielestä, mutta luova hulluus on vain niin ihana asia, vaikka välillä meneekin sekä hermot että rahat.

                               Sanna

P.S. Jokainen meistä osaa tehdä kauniita juttuja. Jokainen meistä on taitava omalla tavallaan.