Avainsana: Voimavarat

Masennus ja kalenterimania

Masennus, tuo penteleen mörkö, on ollut mulla kaverina jo useamman vuoden. Välillä tuo mörkö jättää mut hetkeksi rauhaan ja välillä kulkee tiiviisti mukana mihin ikinä menenkin. Nyt on vuodesta 2015 asti masennus ollut osana elämää joka päivä. Ja tämä kaikki näkyy toki myös kalentereissa. Välillä on monta viikkoa ihan tyhjää, kun ei vain jaksa kuin pakolliset (jos niitäkään) merkitä. Ja toisinaan kalenterissa on monta viikkoa peräkkäin tuunailua. Kaikki on hyvin pitkälle kiinni omasta olosta. Sen vuoksi en koskaan suunnittele kalenteriaukeamia pitkälle eteenpäin, koska haluan koittaa tehdä jokaisen aukeaman vastaamaan sen hetkistä oloa. Sen mukaan mitä kulloinkin tarvitsen tai haluan tuoda esille. Ja toisinaan käy niin, että siellä kalenterissa ei tosiaan ole mitään. Tai jokin kalentereista jää kokonaan vaille huomiota.

Bujo toimii mulla lähinnä päiväkirjamaisena mielialan seurantalaitteena, johon tulee kirjoitettua myös ne synkimmät tunteet. Ne hetket, kun ei vaan yksinkertaisesti jaksa. Trackereita en ole tänne tehnyt, koska monesti ne päivän aikana olleet tuntemukset ovat niin moninaisia, että paljon helpompaa on kirjoittaa ne auki. Kevään ja alkukesän aikana ollut pahempi masennusjakso näkyy myös bujossa. Siellä ei nimittäin ole tänä aikana tapahtunut mitään. Nyt Kalenterimanian kesämiitin jälkeen jostain olen saanut energiaa myös jatkaa bujon tekemistä.

Recollectionsin rengasplanneri, jonka voitin Kalenterimanian arvonnassa, on muuntautunut olemassaolonsa aikana lopulta tsemppikalenteriksi, johon koitan kirjoittaa ja laittaa ylös pienimmätkin onnistumiset ja ne pienimmätkin asiat, joita olen jaksanut tehdä, esimerkiksi jos olen jaksanut tiskata tai viedä roskat. Tästä on tullut tärkeä tapa tässä kuukausien aikana, jotta näkee ettei ole ihan niin arvoton, kun mitä mieli välillä antaa ymmärtää.

Yksi kalenteri on vielä, joka tällä hetkellä etsii vähän tarkoitustaan, nimittäin nyt kesä-heinäkuun vaihteesta alkanut Happy Planner. Keväällä selailin nettkikauppoja ja lopulta päädyin ostamaan Happy Plannerin (Agate), kun ihastuin täysillä sen värimaailmaan. Toistaiseksi en ole tähän tuunaillut vielä kuin kaksi viikkoaukeamaa ja tämä kalenteri onkin nyt toiminut melkein pelkästään ihan perinteisenä kalenterina, johon kirjoitan kaikki menot ja muut tärkeät asiat, jotka pitää muistaa. Olen tähän myös muutamalla sanalla kirjoittanut, mitä ollaan tuon lapsosen kanssa tehty, koska lapsestani saan voimaa jaksaa tämän masennuksen keskellä.

Lopulta voisi ajatella, että tämä kalentereiden kanssa askartelu tuo itselle jonkinlaista rauhaa. Siinä kohtaa kun istuu kalenterin, tarrojen ja muiden härpäkkäiden kanssa alas ja alkaa hahmotella aukeamia, unohtaa yleensä edes pieneksi hetkeksi kaiken muun ja keskittyy vaan siihen tekemiseen. Ja jokainen hetki, jonka voi viettää ajattelematta omaa pahaa oloa, on hetki, jona voi olla ihan mitä vaan.

-Marjo

Inspiraatiota Korttipiiristä

Kun viime vuonna lähdin mukaan Se Hämeenpuiston Vihkokaupan Sandyn järjestämään korttipiiriin, en ollut ihan varma mikä se oikeastaan on. Eli ennakkoon en asettanut mitään suurempia odotuksia. Korttipiiri kuitenkin antoi minulle ihan valtavasti ja halusin nyt kirjoittaa siitä ja korttien merkityksestä ylipäätään elämässäni. Korttipiirin idea on simppeli, kurssi ostettiin Sandyn nettikaupasta ja maksun jälkeen pääsi liittymään salaiseen ryhmään. Sandy postasi kolme kertaa viikossa ryhmään kuvan kortista, jonka pohjalta ajatustyötä lähdettiin tekemään. Kokonaisuutena Korttipiiri kesti kaksi kuukautta. Monet myös esimerkiksi printtasivat kuvan kortista tekstien joukkoon. Jälkikäteen miettien kortit ja niiden nostattamat tunteet olisi hyvin voinut käsitellä esimerkiksi piirtäen tai maalaten.

”Kysymys kuuluu: Millä tavalla julkaistu kuva kuvaa elämääsi tai sinua itseäsi juuri nyt? Mitä tämä kuva tarkoittaa sinulle tällä hetkellä?”

Minulle kaikki tällaiset ovat aina kolahtaneet kovaa, rakastan ajatusta siitä että voin istahtaa kaiken kaaoksen keskellä alas ja pohtia tunnetiloja ja käsitellä asioita jonkin tietyn katsontakannan kautta. Läpi tämän korttipiirin jaksoin myös hämmästellä miten juuri oikea kortti nousi uudestaan ja uudestaan pakasta. Toki mukana oli myös kortteja jotka eivät varsinaisesti merkinneet minulle mitään, mutta suurin osa korteista herätti kyllä suuria tunteita. Uskon että korttien kautta elämään voi löytää selkeyttä, niiden kautta voi löytää voimaa käydä vaikeita asioita läpi ja ne voivat tuoda uusia katsontakantoja eteen.

Korttipiirin kautta käsittelin vaikeita menetyksiä, kuten isoveljeni kuolemaa, pelkotilojani ja vastaavia isoja tunteita joiden käsittely olisi minulle muuten hankalaa. Olen korttipiirin loppumisen myötä miettinyt myös, että pitäisiköhän itsellekin hankkia jokin korttipakka, voimaannuttava tai selkeyttävä. Aloitan nyt kuitenkin syksyni uudella Korttipiirillä ja toivotan teidät kaikki mukaan ja tervetulleiksi. Tiedän mihin minä tarvitsen selkeyttä ja vomaa. En tiedä onko Sandylla jokin kuudes aisti joka kertaa, että juuri nyt on oikea aika tälle. Tällä kertaa omistan yhden traveler`s notebookkini vihon tälle. Tarkoitus on tällä kertaa paitsi kirjoittaa, niin mahdollisesti myös kuvittaa tunteita ja ajatuksia. Ja toivon, että tämä tuo taas selkeyttä ja valopilkkuja pahan olon keskelle.

 

-Mirppu

Kuvat: Sandy Talarmo