Avainsana: websters pages

Oman kalenterityylin etsintää

Enpä olisi vielä pari vuotta sitten uskonut kutsuvani kalenterin täyttämistä harrastukseksi…

Kaikki lähti liikkeelle oikeastaan yläasteelta, jolloin minulla oli joka vuosi Demi-lehden vuosikalenteri. Pidin sitä enimmäkseen päiväkirjana. Jo ala-asteella kirjoitin päiväkirjaa, mutta ei puhettakaan, että olisin uskaltanut esitellä sitä kavereilleni. Vuodet vierivät, ja lukioon siirryttyäni lukuvuosikalenteri vaihtui oppikirjoihin. Lukioaikoina ihastuin kuitenkin Stabilon Point 88 (fineliner 0,4mm) -kyniin. Kirjoitin niillä kaikki muistiinpanoni, sillä koin värien auttavan minua oppimaan paremmin. Näin jatkui myöhemmin myös ammattikoulussa sekä ensimmäisessä työpaikassani. Ja vielä tänä päivänäkin kirjoitan kalentereihini näitä kyniä käyttäen.

Ensimmäinen ‘’virallinen’’ kalenterini harrastajana oli vaaleansininen Leuchtturm 1917, jonka ostin alkuvuodesta 2018. Tämän Letun kanssa aloitin bujoilun ja fiilis oli aivan ‘’tää on se mun juttu’’. Kuitenkin jokin hidasti menoani. Koin, ettei minulla ollut aikaa keskittyä piirtämään kaikkia yksityiskohtia ja että vertailin liikaa itseäni muihin. En ole koskaan ollut mikään hyvä piirtämään tai omannut kaunista käsialaa. Jälkeenpäin ajateltuna koin tuolloin ongelmaksi myös sen, etten ollut silloin vielä kuullut juurikaan kuinka käyttää esim. washeja ja die cutseja. Käytössäni oli tuolloin vain nuo mainitsemani Stabilot.

Kuukausi kului ja olin päivittänyt ‘’tyyliäni’’ hankkimalla muutamia Tombow-merkkisiä sivellintusseja. Aukeamat saivat suuren muodonmuutoksen, vaikka kirjaimellisesti vetelin vain viivoja. Samalla kävin päässäni syvällistä pohdintaa siitä, millainen kalenteri olisi minulle paras. Päädyin selailemaan Kalenterimanian Facebook-ryhmää ja ihastuin siellä oleviin MAMBI (Me and My Big Ideas) Happy Plannereihin. Tuolloin niitä oli ainoastaan koossa big, classic ja mini. Koska Happy Plannerit ovat aivan erilaisia monella tavalla kuin Leuchtturmit, ei todellakaan ollut itsestäänselvyys mihin kokoon päädyn. Tuolloin en vielä tuntenut ketään, jolla olisi kokemusta esitellä minulle omaa Happy Planneriaan, joten jouduin luottamaan omaan fiilikseeni. Ajauduin selaamaan Kalenterimanian Facebook-kirpputoria ja sitä kautta ostin vähän käytetyn Happy Planner Classicin. Päivätty kalenteri oli 18kk pituinen, päiväykset päättyivät joulukuuhun 2019 ja kalenterinäkymä oli vertikaalinen. Ensimmäinen tuunattu aukeama löytyy maaliskuulta 2019.

Vuosi 2019 läheni loppuaan ja seuraava pulma iski vasten kasvoja: jatkanko Happy Plannerilla seuraavan vuoden vai onko minulla tarvetta vaihtaa kalenteria. Kymmenen kuukauden aikana olin löytänyt niin suosikki- kuin inhokkiasiani tuosta kalenterivalinnasta, ja niiden puntaroimiseen menikin muutama viikko. Päädyin kuitenkin jatkamaan samalla kalenterilla,  layoutilla ja tyylillä. Tilasin Chic Companylta MAMBI Happy Planner Classic x Teresa Collins -kalenterin. Innostus oli heti huipussaan, ja vihdoinkin olen onnistunut toteuttamaan itseäni tuunaajana siten, miten olen aina ajatellutkin.

Voi tätä sormien syyhyämistä, kun selailen tässä bloggailun lomassa tuota ensimmäistä Happy Planneriani! Niin paljon täysin tyhjiä aukeamia. Tuolloin, eli vuosi sitten, minulla ei oikein ollut vielä yhtä suurta paloa tähän touhuun kuin mitä tällä hetkellä. Ennen täytin kalenteriini vain menot ja työvuorot. Nykyään kirjaan kalenteriini noiden lisäksi kauppa-, lahja- ja to do -listoja, päiväkirjamerkintöjä sekä sekalaisia muistettavia asioita. 

Entäpä tulevaisuuteni tämän harrastuksen parissa? Aika toki näyttää, mutta voisin paljastaa jo nyt muutamia uusia ulottuvuuksia, joita olen viimeisen kuukauden aikana kohdannut. 

Siitä asti, kun aloin mieltämään tuunailuin harrastukseksi, olen ollut varma, että minulla on kalenterirauha. Historia sen on jo todennut, ettei luuloni todellakaan pidä paikkansa. Jos pitäisi, miksi pohdin onko keskeneräinen kalenterini minulle se ainoa oikea? Uusimpana ihastuksenani on Traveler’s Notebook eli TN koossa standard. TN:ssä minua viehättävät kannet, minulle pienempi kynnys hyödyntää kierrätystä tuunailussa sekä se, ettei ole yhtäkään samanlaista kokonaisuutta. Toki kannet ovat pitkälti massatuotantoa, mutta TN kannet voi tehdä myös itse. Monet näiden käyttäjät tekevät vihkonsa itse. Omalta osaltani voin aloittelijana sanoa, että tyydyn valmiisiin kansiin ja vihkoihin ainakin näin aluksi. Aloitusta vailla minulla on siis Webster’s Pagesin standard-kokoiset, glitterpäällysteiset kannet. Kuminauhoja kansien sisällä on neljä ja olen suunnitellut asettavani sinne vihot päiväkirjaa, raha-asioita, reseptejä sekä muistiinpanoja varten. Haaveissa olisi vielä mahduttaa mukaan art journal, mutta saa nähdä onko sen aika vielä.

Näin postaukseni päätteeksi haluaisin toivottaa kaikille Kalenterimanian blogin lukijoille oikein mukavaa kevättä ja inspiraation tuulahduksia tuunailuhetkiinne!

-Essi
@plansofmine

Ja kirjan kannet kiinni – AJ

Aloitetaas tämän luvun alusta. Löysin kalenterituunauksen 2017 helmikuussa kun olin äitiyslomani alkumetreillä. Olen aina kirjoittanut ja pitänyt päiväkirjoja, vaikka se jäikin tauolle pitkäksi, pitkäksi aikaa jossain vaiheessa. Niinä aikoina muistan kovasti kärsineeni siitä, ettei minulla tuntunut olevan tapaa toteuttaa itseäni tai keinoja saada päässäni pyöriviä ajatuksia ulos. Kun löysin Kalenterimanian, oli kuin olisin tullut kotiin. Harrastus itsessään kolahti ja kovaa, sekä lämmin ja aktiivinen ryhmä harrastajia sen ympärillä oli kuin iso joukko uusia hyviä ystäviä. Ryhmässä oli hyvä olla, opetella ja saada uusia vinkkejä ja inspiraatiota omille ideoilleen!

Lähes koko sen ajan kun olen kuulunut ryhmään, olen ollut myös yksi Kalenterimanian ylläpitäjä. Ylläpitohommat ovat tuoneet uudenlaista kokemusta ryhmässä toimimiseen ja toki myös mahdollistaneet ihan uusia juttuja, kuten tämän blogiin kirjoittamisen. Vaikka me ylläpitäjät asumme eri puolella Suomea ja näemme todella harvoin, on porukasta tullut tiivis ja töitä tehdään paljon yhteisen tavoitteen eteen. Se tavoite on säilyttää Kalenterimania innostavana hyvänmielen ryhmänä ja sellaisena juttuna, joka innostaa ja ihastuttaa niitäkin jotka eivät vielä tiedä kyseisestä harrastuksesta mitään! On ollut hienoa kuulua porukkaan, joka vie tätä juttua eteenpäin!

Vuosien aikana olen ehtinyt kokeilla kaikenlaista harrastukseen liittyvää! Toisaalta tiedän, että vähintäänkin yhtä paljon on vielä löydettävää ja ihasteltavaa. Ylläpidossa olen myös saanut – ja joskus vähän joutunutkin! – menemään sinne oman mukavuusalueen ulkopuolelle osoittaakseni muille, että hei: kannattaa kokeilla vaikkei osaisi vielä ollenkaan. On ollut huippua huomata, että on onnistunut esimerkillään rohkaisemaan muita saman epävarmuuden voittamisessa, jota itse tuntee. Sen lisäksi samalla on löytänyt itsestään ihan uusia puolia kuin vahingossa. Sen siitä saa kun on suuna päänä kaikessa mukana!

Tämä harrastus on tullut minulle todella isoksi osaksi elämää ja antaa minulle paljon. Se näkyy kaikilla elämäni osa-alueilla: töissä, lapsen muistojen keräämisessä, päiväkirjoina, kalentereina, korttiaskarteluna ja lukemattomina laatikoina kaikenlaista sekalaista sälää, jota aina pengon innostuksissani kun saan jonkun idean. Jopa mies joutui osalliseksi tästä kerran… tai pari.. Tämän on mahdollistanut mahtava ryhmä sekä kanssamaanikoiden tuki ja innostus, mutta myös ihanat yhteistyökumppanimme. Se mahtava palvelu ja laaja tuotevalikoima on murtanut minulta monta ostolakkoa, repinyt monet ostohousut ja rutistanut kassavarani rusinaksi, mutta mitään en kadu. Niistä kaikista aarteista on syntynyt jotain ihanaa ja muisteltavaa, ja niitä ei voi rahassa mitata sen jälkeen enää koskaan. Eli: Se Hämeenpuiston vihkokauppa, Chic Company, Heidin Korttipaja, Teippitarha, Klemmarikellari, Käsitellen, Ajasto ja Pikkuleppis, iso kiitos: ihan aina löytyy uusia lempituotteita!

Kalenterimania on tuonut minulle tavan toteuttaa itseäni, tavan purkaa tunteitani ja ajatuksiani rakentavasti ja tehdä niistä jotain kaunista. Se on tuonut minulle ystäviä, vienyt minut ulkomaille ja tuonut jopa takaisin. Huh, paljon mahtuu kolmeen vuoteen harrastamisen saralla! Sepä se, kun kyse on olevinaan ”vain” harrastuksesta. Omalla kohdallani, ja tiedän monen muunkin niin sanoneen, puhuisin jo elämäntavasta. Ja aion pysyä valitsemallani tiellä – on tää huippuhommaa!

Yhden valinnan olen tehnyt toisin viime viikon aikana. Valitsen olla jatkamatta Kalenterimanian ylläpitäjänä. Minulla on ollut paljon elämänmuutoksia viime vuosien aikana. Toisaalta ylläpitäjänä olo on antanut paljon enkä ole halunnut siitä luopua. Nyt muutoksille ei näy loppua ja omat resurssini eivät enää riitä vastaavaan panostukseen, jota muut ylläpitäjät pystyvät antamaan. Kyse on myös priorisoinnista ja tällä hetkellä koen, että se vähä arjen liikenevä aika on menossa muualle kuin vaativaan ylläpitotyöhön, jota meidän kokoisen ryhmän pyörittäminen vaatii. Yllättävää on, että en koe suurta luopumisen surua. Keksin kuitenkin mistä se johtuu. Se johtuu siitä, että tiedän saavani pitää harrastuksen tuomat ystäväni ja harrastus jatkuu kaikesta huolimatta, ehkä enemmänkin voimissaan kun nyt. Koen tehneeni oikean ratkaisun ja uskon sen tuovan itselleni aikaa keskittyä muihin itselleni tärkeisiin juttuihin enemmän kuin pitkään aikaan.

Tämä on viimeinen blogipostaukseni ylläpitäjänä ja tämä päättää yhden niin hienon luvun näiden vuosien ajalta. Ylläpitäjä-AJ kiittää ja kumartaa näistä kolmesta vuodesta, mutta ryhmäläinen-AJ sanoo, että plan on!

Nähdään ryhmässä <3

-AJ