Kategoria: DoubleTuesday

Kalenterimanian jäsenen kirjoitelma tiistaisin. Joskus jopa kaksi! Tuplatiistai!

Terkkuja kulissien takaa eli miten kalentereita oikein suunnitellaan ja valmistetaan?

Säkin olet varmasti vertaillut kalenteria jos toistakin ja pohtinut, että mitkä on ne yksityiskohdat, mitkä on just sulle tärkeitä. Mutta mitä kaikkea tapahtuu ennen kuin se kalenteri on siellä kaupassa sun hipelöitävänä ja mitä kaikkea siinä valmistusprosessissa oikein pohditaan?

Jos ei olla vielä tavattu niin hei vaan, mä oon Aino, Ainoa-paperituotekaupan Queen of Satellite Inferno, The Korttimuija ja mitä näitä titteleitä nyt on. Korttien lisäksi me ollaan Ainoassa jo vuodesta 2021 kustannettu ja valmistettu Annika Välimäen parhauskalenterinakin tunnettua kalenterimuistiota. Itse kalenteri on ollut olemassa jo vuodesta 2018 eli aikamoisesta klassikosta alkaa olla jo kyse! (Kalenterin ja Annikan muiden tuotteiden päätymisestä meille voit lukea lisää vaikkapa täältä ja muhun ja mun historiaan voit tutustua tarkemmin esimerkiksi täällä)

Kalenterivalmistajan vuosi toimii ihan omalla aikataulullaan. Johtuen isoista jälleenmyyjistä ja heidän sisäänostoaikatauluistaan, kalenterit suunnitellaan jopa n. vuosi etukäteen eli juuri nyt tätä kirjoittaessa ollaan viimeistelemässä vuoden 2025 kalenteria! (Siitä tulee muuten ihan sikahieno, en malta oottaa, että pääsen näyttämään sulle!)

Kannesta kanteen ja vähän värifilosofiaa

Kutkuttavin ja varmasti myös monelle asiakkaalle eli sinullekin tutuin osa suunnittelutyötä on kansi ja sen kalligrafia sekä väri. Olemme Annikan kanssa tehneet tätä yhdessä jo useamman vuoden ja suunnitteluyhteistyöhön on löytynyt ihana, meidän näköinen prosessi.

Kannen kalligrafia tulee Annikalta ja kannen väriä suunnittelemme aina yhdessä. Joinain vuosina on selkeästi oltu enemmän yhtä mieltä tulevasta väristä kuin toisina, mutta toki aina päästy yhteisymmärrykseen. Kannen värivalinta ohjaa oikeastaan koko kyseisen vuoden kalenterin markkinointia ja myyntiä. Se on selkein visuaalinen maamerkki, johon kalenteri ankkuroituu ja se on se, millä se tunnistetaan kaupasta, somesta, verkosta tai vaikka kaverin laukusta. 

Väreihin liittyy myös tosi paljon erilaisia mielleyhtymiä ja toisaalta myös käytännön seikkoja, jotka tulee huomioida. Meillä kalenterin vuosiluku on aina myös kuumaprässätty, aiemmin foliolla ja 2024 ensimmäistä kertaa mattavalkoisella. Myös tämän vuosiluvun sävyn (oli se sitten folio tai ei) pitää tietysti sopia yhteen varsinaisen kansivärin kanssa. 

Kansien pitää olla yhtä aikaa ajattoman kauniit ja elegantit mutta toisaalta myös ajassa kiinni. Me eletään yllättävän visuaalisessa maailmassa, jossa muotijätit (ja Pantone) sanelevat pitkälti tulossa olevat trendit jo useamman vuoden päähän. En tiedä oletko koskaan tullut ajatelleeksi millaista (tai miten vaikeaa!) on ennustaa reilusti yli vuoden päähän, että mikähän väri tuntuisi mahdollisimman kutsuvalta ja ihanalta tulevaisuudessa (muidenkin kuin mun itseni mielestä!).

Kannen alta paljastuu joka vuosi myös pieni väriyllätys. Sisäkansien ensilehdillä on oma värinsä, joka syventää ja tukee kansiväriä. Näihin sisältyy aina myös ripaus leikkimielisyyttä, sillä yleisestä luulosta huolimatta parhaiten kutakin väriä tukee sen vastaväri, ei samankaltainen sävy. Niinpä esimerkiksi vuoden 2022 sitruunamarengin väristen kansien alta paljastui upea violetti ja vuoden 2023 tumman laventelin alla lymyili heleä persikansävy. 

Nyt eletäänkin vuoden 2025 kalenterin ensilehtien osalta jännittäviä aikoja, sillä aiemmin käyttämäämme väripaperia ei enää valmisteta, joten joudumme hyppäämään ihan uuteen materiaaliin (tällaistakin tämä paperituotteiden valmistaminen välillä on). Onneksi sieltäkin löytyy ihania sävyjä!

Sivu sivulta valmiiksi yksityiskohtia hioen

Kun kalenterin kalligrafiat ovat valmiit ja kansiväri sekä ensilehdet valittu, alkaa varsinainen taittotyö. Jokainen sivu käydään läpi ja muutetaan vastaamaan aina kutakin vuotta. Jokaisessa vuodessa on omat ominaispiirteensä. Joinakin vuosina esimerkiksi vuodenvaihde osuu sellaiseen kohtaan, että alkuun tarvitaan useampi sivu edellisen vuoden joulukuuta varten. Toisina mukana saattaa olla esimerkiksi karkauspäivä, kuten vuonna 2024.

Toki kaikkea ei joka vuosi räjäytetä taivaan tuuliin. Annikan alunperin suunnittelema pohja on meillä edelleen käytössä, koska siitä tykätään ja se on tosi kaunis, toimiva ja selkeä. Vuosikausia hiottu pohja on edelleen ilolla käytössä ja sitä päivitetään aina vain tarpeellisilta osin. On sekä hauskaa että haastavaa tasapainoilla sen kanssa, että tarjotaan riittävän uutta ja innostavaa mutta ei hylätä tuttua, vanhaa ja tykättyä liikaa. 

Kun kalenteriaukeamaa suunnitellaan tai viilataan, täytyy ottaa huomioon todella monenlaisia asioita. Kuinka isolla ja millä fontilla tekstit kirjoitetaan (kauniilla!), kuinka paljon sivun reunoihin jää tyhjää tilaa eli marginaalia (sopivasti, jotta ilmavuus säilyy), missä sivunumerot sijaitsevat (ulkoreunassa, sisäreunassa juoksee vuosiluku). Mikä on muistiinpanotilan haaleiden viivojen väliin jäävän tilan korkeus (4,35mm), jotta siihen on mahdollisimman helppo ja ihana kirjoittaa? Kuinka paljon kukin viikonpäivä vie tilaa. Miten ratkaistaan lauantain ja sunnuntai asettelu. Entä miten merkitään pyhäpäivät viikkojuoksutussivuille (boldaamalla).

Kaikki Annikan kalenterin aukeamat on pyritty suunnittelemaan mahdollisimman ilmaviksi ja kauniiksi niin, että muistiinpanojen tekeminen olisi ilo ja sivut toimisivat monenlaiseen käyttöön. Erityisesti olemme halunneet pyhittää tuon oikeanpuolimmaisen sivun aina kokonaan muistiinpanoille viitteellisin muutamin otsikoin. (Lisää muistiinpanotilaa löytyy muuten kalenterin lopusta eli mukaan mahtuu ihan varmasti kaikki mitä tarvitset!)

Pari vuotta sitten lisäsimme kalenteriin myös kuukausiaukeamat ja nyt niistä on tullut jo todella tykätty osa koko kalenteria. Kuukausiaukeama on muiden sisäsivujen tavoin hyvin ilmava ja kaunis, joten voit käyttää sitä juuri sellaisella tavalla kuin haluat. Voit lisätä sinne trackerin tai vaikka kuukauden tärkeimmät tavoitteet tai ihanimmat unelmat. Kuukausiaukeamalla on aina myös ihana, lempeä voimalause alkavaan kuukauteen. 

Oletko muuten koskaan ajatellut, että jos kuukausi päättyy keskellä viikkoa niin tuleeko kuukausiaukeama ennen vai jälkeen tuota kyseistä vaihtoviikkoa? No me olemme, sillä juuri tällaisia asioita kalenteria tehdessä ratkotaan.

Nimipäiviä ja juhlapyhiä, välillä myös samana päivänä

Vuoden 2024 kalenteriin otettiin mukaan vihdoin myös kovasti toivotut suomalaiset nimipäivät. Se tarkoitti muuten sitä, että koko taitto piti pohtia uudelleen niin, että nimet mahtuvat kauniisti mukaan ja erityisesti sellaisiin päiviin, joissa on jo esimerkiksi pyhä- tai liputuspäivä. Tiesitkö muuten, että 15.8. on peräti kahdentoista eri nimen nimipäivä! Siinä sitä olikin mahduttamista. 😀 

Tiesitkö muuten, että nimipäivät ovat Helsingin yliopiston omaisuutta ja sen takia myös maksullisia. Jos ne haluaa siis kalenteriinsa painattaa, pitää ostaa käyttöoikeus aina jokaiselle vuodelle erikseen (ja muistaa lähettää heille myös tietty määrä valmiita kalentereita).

Nimipäivien lisäksi kalenterissa on mukana myös kaikki suomalaiset juhlapyhät sekä liputuspäivät. Näitä on muuten oikeasti aika paljon! Aina välillä kysytään, että voisiko nämä merkinnät olla vähän isommalla mutta olemme halunneet pitää kalenterin yleisilmeen mahdollisimman ilmavana. 

Parhaimmillaan (tai pahimmillaan) saman päivän kohdalla on sekä useita juhlapyhiä ja liputuspäiviä että useampi nimipäivä. (Esim 19.5.2024 on sekä Helluntai ja kaatuneiden muistopäivä että Emman, Emilian, Millan, Emmin, Miljan, Milan, Milkan ja Amalian nimipäivä.)

Laadukkaat materiaalit kestävät aikaa ja elämää

Visuaalisen ilmeen ja taiton lisäksi kalenterissa on tosi tärkeää myös sen sidontatapa sekä materiaalit. Me ollaan haluttu pitää kiinni perinteisestä, lankasidotusta ilmiasusta, koska se on todella kestävä ja kaunis sidontatapa. 

Kovat kannet antavat kalenterille ryhtiä ja se kestää elämän kolhujakin hiukan paremmin. Kannen pinta on myös mattalaminoitu samasta syystä (ja vähän myös siksi, että se tuntuu aika ihanalta sormenpäissä). Me ajatellaan kalenteria aina niin, että se on käyttöesine, sen on tarkoituskin kulkea mukana, täyttyä, muokkautua, ehkä ottaa jossain kohtaa vähän osumaakin. Niinhän me ihmisetkin tehdään. 

Materiaalit ovat kannen lisäksi aivan yhtä tärkeitä myös sisäsivuilla. Niiden tulee olla riittävän paksut, jotta kynät eivät vuoda läpi mutta toisaalta riittävän ohuet, jotta koko kalenterille ei tule liikaa painoa tai kokoa. Paperin pinnan tulee olla tietyllä tavalla sileä. Senkin pitää kansien lisäksi tuntua ihanalta sormenpäissä kalenteria selatessa ja toimia monille erilaisille kynille. 

Merkintä- ja päänauhat kruunaavat kalenterin sidonnan ja ulkoasun. Kun kannen sekä ensilehtien värisävyt on valittu, alkaa näiden pienempien yksityiskohtien hionta. Molempia, siis merkintä- ja päänauhoja, on saatavilla useissa eri väreissä ja yleensä pyrimmekin valitsemaan näihin myös kauniisti kannen ja ensilehtien väreihin sointuvat sävyt. Toki saatavilla olevan värikartan puitteissa.

Kalligrafiayksityiskohdat kruunaavat rakkaudella kootun kokonaisuuden

Meidän kalenterin erikoisuutena ovat myös Annikan tekemät ihanat, elegantit kalligrafiayksityiskohdat. Ne suunnitellaan jokaiselle vuodelle erikseen ja niistä syntyy juuri tämän kalenterin ominaisihanuus. Kalligrafiayksityiskohtia on ripoteltu niin viikonpäivien lyhenteisiin kuin muihinkin sivuilla näkyviin teksteihin To do -listasta kuukausien nimiin.

Yksikään sivu, vuosiluku, nimi, kalligrafia tai teksti ei siis ole kalenterissa sattumalta vaan jokainen on harkittu ja hiottu osa kokonaisuutta. Toivon, että kaikki tämä pohdinta, rakkaus ja työ, mitä jokaiseen kalenteriin (tai meidän muuhun tuotteeseen) upotetaan, todella näkyy myös sinulle, kun käytät tätä tuotetta omassa arjessasi.

Ihanin ja innostunein kalenteritekoterkuin,
Ainoan Aino

(P.S. Ja kalenterihommathan eivät lopu siihen, kun kalenteri on valmis ja lähtee painoon vaan siitä kaikki vasta alkaa. Jälleenmyyjien kontaktoiminen, tuotteen luominen verkkokauppaan, tuotekuvien luominen, markkinointi, somejutut ja lopulta myös niiden painosta saapuneiden, valmiiden kalentereiden pakkaaminen ja postittaminen niin jälleenmyyjien hyllyyn kuin juuri sinullekin.)

Luovuus syntyy tylsyydestä, vaatii rohkeutta ja kesyttää demonit

Olin otettu, kun minua pyydettiin tekemään Kalenterimanialle jäsenpostaus. Olen ollut Kalenterimanian jäsen monen vuoden ajan, mutta vain harvemmin yhtä aktiivinen kuin viimeaikoina. Nyt kun elämäni on eräänlaisessa välivaiheessa, Facebook-ryhmä on antanut minulle olon yhteisöön kuulumisesta ja tuonut arkeeni paljon iloa ja inspiraatiota. Olen todella iloinen, jos jokin, mitä jaan voi tuottaa samaa jollekin muulle.

Minulle ehdotettiin jäsenpostauksen tekemistä Simple Stories -rengasplannerini välilehtiprojektista. Pilkulliset Carpe Diem -plannerikanteni ovat pyörineet laatikoissani varmaan vuodesta 2017 lähtien. En ole saanut otettua niitä oikeaan käyttöön, mutta en ole halunnut niistä luopuakaan. Kalenteri-innostuksen sytyttyä taas pitkästä aikaa alkuvuodesta 2024, päätin tilata vähän uusia tarvikkeita, muun muassa vihdoinkin sen kuuden reiän rei’ittimen, jota en ole aikaisemmin saanut hankituksi. Rei’ittimen lisäksi ostin upeita viidakkoteemaisia papereita, washiteippejä, die cutseja sekä liimattavia helmiä.

Ajattelin, että lähden kasaamaan ihaniin pilkkukansiini plannerin, päiväkirjan ja muistojen kokoelman kaunista sekamelskaa. Ajatuksenani oli, että tämä lähes mappikokoinen binderi keräisi sisäänsä ne asiat, jotka minua elämässäni inspiroivat: Sellaiset asiat, jotka eivät liity työ- tai julkiseen minääni vaan siihen yksityiseen minään, joka nauttii kuun vaiheiden seuraamisesta, tarotkorttien lukemisesta, joogafilosofiakursseista, runojen kirjoittamisesta tai melkein mistä tahansa, millä ei ole suoraa käytännön hyötymerkitystä. Keräisin vain niitä asioita, jotka elävöittävät omaa sieluani. Projektin aloittamiseksi päätin ensialkuun tehdä uusista papereistani kauniit välilehdet.

Kuten moni varmasti allekirjoittaa, tuunailussa joutuu väistämättä opettelemaan epätäydellisyyden sietämistä. Minulle vaikein vaihe on se, kun minun pitäisi aloittaa täydellisen puhtaan pöydän “pilaaminen” omilla tuotoksillani. On niin paljon mistä valita, mitä jos valitsen väärin? Mitä jos kyllästyn? Mitä jos lopputulos on mielestäni sotkuinen? Tai mitä jos en saakaan vietyä projektiani loppuun? Ensimmäinen välilehti kuvastaa hyvin tätä epätäydellisyyden pelkoa lainauksella Etan biisistä Demoneista ystävii. 

Minusta tuntuu, että kalenteriharrastuksessa on jotakin syvästi intuitiivista ja elämän virrassa soljuvaa. On aikoja, kun kalenterituunaus on elämässä mukana vain satunnaisina tarvikevarastojen silmäilyinä ja hivelyinä, ja etäisenä tarpeena säästää kaikki tarvikkeet jotain ehkä tulevaa ajankohtaa varten. Sitten taas toisinaan innostus kalentereihin syttyy kuin yllättäen ja tekeminen sujuu. Omalla kohdallani kalenteriharrastus vaatii sen, että elämäni on oikealla tavalla tylsää ja tasaista. Luovuus alkaa pitkästymisestä ja luova tekeminen vaatii sen, että elämässä on rauha maassa, jotta uppoutuminen ja flow-tila on mahdollista saavuttaa. Olen itse oppinut hyväksymään sen, että pakottamalla ei synny hyvää jälkeä. Silloin kannattaa takoa, kun tekeminen sujuu helposti ja pakottamatta. Jos inspiraatiota ei ole tai projektiin tarttuminen jopa ahdistaa, kannattaa kärsivällisesti odottaa parempia aikoja.

En päässyt välilehtiprojektissanikaan vielä maaliin asti, sillä sain vasta ensimmäisen valmiiksi. Päätin noudattaa omaa neuvoani, enkä lähtenyt tekemään seuraavia sivuja väkisin. Ajatuksenani on koota kullekin välilehdelle lainauksia, jotka sykähdyttävät jotakin minussa. En voi tehdä tällaista projektia, jos sisälläni ei juuri sillä hetkellä soi.

Loppuun voisin antaa muutaman käytännön vinkin itsetehtyjä välilehtiä suunnitteleville:

  1. Päätä montako välilehteä aiot tehdä ja laske jaottelua sivukokosi mukaan: kuinka monta senttimetriä kustakin välilehdestä jää näkyvää osaa?
  2. Välilehtien määrää tai järjestystä ei voi myöhemmin enää muuttaa, koska ne on leikattu kukin omalle paikalleen
  3. Kunkin välilehden “läpän” kannattaa olla hieman korkeampi kuin näkyvä osa, jotta se jää nätisti edellisen alle. Päädyin tekemään omani niin, että jokainen läppäosa alkaa aivan sivun yläreunasta ja jatkuu aina edellistä pidemmälle näkyviin jäävän osan verran.
  4. Leikkaa välilehdistä hieman isommat kuin niiden alle jäävät sivut, jotta ne peittävät sivut kauniisti. Tee läppäosista tarpeeksi leveät: itse tein 1,5 cm leveät läpät
  5. Muista, että sivukoon ollessa vähän isompi, rei’ittimessä kannatta katsoa keskikohta huolella… Nimimerkillä melkein mokasin!
  6. Kokeile rohkeasti! Se on vain paperia. Voit tehdä myöhemmin uudet paremmalla kokemuksella.

En toistaiseksi vielä tiedä, miten planneriprojektini tulee jatkumaan, mutta yritän taltuttaa tyhjän sivun kammoa ja opetella epätäydellisyyden sietämistä. Loppujen lopuksihan parasta tässä kaikessa on käsillä tekeminen ja oman luovan energian vapauttaminen!

Mukavia talvisia tuunaushetkiä kaikille!