Avainsana: kuviopaperit

DIY – Laminoitu sivusuoja

Postauksessa näkyvä kalenteri ostettu yhteistyössä Vihkokaupasta.

Tänään olisi tee-se-itse-nurkkauksessa tarjolla ohjeet sivusuojan tekemiseen laminoiden. Kyseessä on hyvinkin simppeli diy-askartelu, ja allekirjoittanutta oikeasti vähän harmittaa, ettei tälläistä ollut jo aiemmin tajunnut tehdä. Kyllä siis taas kannatti alkuvuodesta kysellä ideoita Facebook-ryhmän puolella, sieltä se tämäkin kuningasidea tuli. Sivusuoja – niin yksinkertaista, niin nerokasta! Käytännössä käyttämäsi kalenterin sivua halutun verran isompi, jämäkähkö alusta. Sivusuojaa voi käyttää koristeltavan sivun alla, kun esimerkiksi levittää mustetta sivulle. Sen sijaan että musteella värjäytyisivät suurella todennäköisyydellä seuraavienkin sivujen reunat, jäävätkin ylijäämätökötit sivusuojaan. Ja kun suojan laminoi, on se superhelppoa pyyhkiä puhtaaksi!

Tarvitsen oman sivusuojasi tekemiseen:

  • Laminointikoneen
  • Koneeseesi sopivan laminointikalvon
  • Kuviopaperin tai -kartongin
  • (Lyijy)kynän
  • Sakset
  • Halutessasi kirjaintarroja

Ensin mallaillaan haluttu koko. Itse halusin sivusuojasta melko siron, jotta se voi kulkea aina mukana kalenterin välissä, toimittaen samalla siis kirjanmerkin virkaa.

Piirsin lyijykynällä ääriviivat sivusuojalle, ja toiselle kapeammista sivuista hahmottelin myös pienen ulkonevan tabin. Tässä tarkempi käyttäisi jotain sapluunaa, mutta itse piirsin suoraan vapaalla kädellä. Hieman se on vino mutta niin on tekijänsäkin! Seuraavaksi leikkelin suojan ääriviivoja pitkin irti, ja lisäsin tabiin kirjaintarroilla haluamani sanan. Niin tabi, kuin tekstikin ovat täysin vapaavalintaiset lisät suojaan. Halutessaanhan tässä kohtaa voisi lisätä tekstin lisäksi tai sijaan vielä enemmänkin koristeita vaikka kartongin täydeltä.

Kun suoja on leikattu ja halutut krumeluurit tällätty siihen kiinni, on laminoinnin aika! Sivusuoja sujauttaen laminointikalvo-taskun sisään ja koko komea paketti koneesta läpi, sur rur rur. Muista noudattaa käyttämäsi laitteen omia ohjeita!

Itsen annan laminoitujen asioiden aina hetken jäähtyä koneesta tulon jälkeen, ja usein pienen painon alla. Välillä varsinkin isommat laminoidut arkit tuppaavat jäämään hieman kaareviksi, joten nytkin laitoin laminoidun sivusuojan toviksi kirjan alle suoristumaan. Kun se oli jäähtynyt ja suora, leikkasin ylijäämäkalvon pois. Noudatin noin muutaman millin ”turvaväliä” kartongin reunaan, jottei reuna alkaisi repsottaa. Ja ta-daa, valmis sivusuoja syntyi! Tämä kuvien yksilö on asunut nyt jo muutaman kuukauden kalenterini välissä, ja tehnyt työnsä vallan mainiosti. Estänyt sotkut seuraaville sivuille, ja usein toiminut myös jämäkkyytensä ansiosta myös washin katkaisussa apuna.

Laminoimisiin, Inka

Askel järjestykseen

Muutin yli vuosi sitten nykyiseen asuntooni. Siirtyminen tuplasti isompaan asuntoon vaikutti tietenkin budjettiin huomattavasti, sillä huonekalujen ja muiden asioiden tarve oli suuri, joten kalenteritavarat saivat asua rauhassa laatikoissa, joissa olin ne muuttanutkin. Totesin tyttöystävällekin purkavani laatikot vasta sitten, kun kaikille tarvikkeille on oikeasti kunnon paikat tässä asunnossa.

Kummasti kuukaudet vierivät, ja tällaista silmää, mieltä ja budjettia mukailevaa kalenteritarvikkeiden säilytysratkaisua ei ole vieläkään tullut oikein vastaan. Kynät, maalit ja siveltimet ovat löytäneet omat paikkansa jo kauan sitten, mutta washit ja tarrat tuntuvat pyörivän yhä sekavassa kaaoksessa. Niin tekivät paperitkin vielä hetki sitten.

Aloitin vihdoin selvittämään loputonta tuunaustarvikkeiden suota Kalenterimanian Facebook-ryhmän huoneen puolella, yhdessä livevideon kanssa ryhmäläisille höpisten. Muistin, että löysin sängynaluslaatikoista pari muovitaskuin varustettua, ohutta kansiota. Ne pääsivät heti käyttöön askartelupapereiden ja asetaattikalvojen säilyttämiseen. Aiemmin Planners Anonymousin pahvilaatikkoon tungetut paperit saivat nyt helpommin selattavan uuden sijainnin, ja tämä toivottavasti innostaa minua tulevaisuudessa jopa käyttämään niitä askarteluissani.

Tällainen asia on varmaan monelle itsestäänselvyys, mutta omakohtaisesti loputtomalta tuntuva kaaos on lamaannuttanut viimeisetkin kykyni tehdä asialle mitään vähän turhan usein. Olen erittäin onnellinen, etten joskus menneisyydessä ole heittänyt näitä muovitaskukansioita pois, sillä nämä osoittautuivat todella käteviksi. Seuraava tehtävä onkin keksiä tarroille omat tilat!

– Milja