Avainsana: välineet

Kun askartelutavaroita kertyy

Oletko törmännyt siihen meemiin, jossa, karkeasti suomennettuna, sanotaan askartelutavaroiden ostamisen ja askartelun olevan kaksi eri harrastusta. Välillä ihan oikeasti tuntuukin siltä, koska itselle on ainakin kertynyt hyvin paljon erilaisia askartelutarvikkeita. On niin paljon kaikkia erilaisia tekniikoita, joita haluaisi kokeilla, mutta niihin tarvitsee erilaisia välineitä. Sitten aina välillä ”sortuu” niitä ostamaan. Kyse ei kuitenkaan ole yli omien varojen ostelusta vaan aina on ollut varaa ostaa kyseiset tarvikkeet. Esim. alkoholimusteet ja niihin sopiva paperi, akryylimaalit ja akryylikaatoon sopiva ohennusaine, stanssauskone sekä kaikki eri paperit jne.

Ongelmaksi onkin ennemmin muodostunut, mihin kyseiset tavarat mahtuvat. Säilytystila on rajallista, mutta kaikkea haluaisi kokeilla ja tehdä. Yksi isoista haaveistani on ollut jonkinlainen leikkuri, jolla voisin leikata vinyyliä tai tarroja. En ole kuitenkaan voinut sitä ostaa tilan puutteen vuoksi. Tulostimen ostin, koska sitä tarvitsee monessakin asiassa, mutta se vie pöydästäni jo kolmasosan. Välillä kaikkien tavaroiden kanssa käy niin, että ne vain leviävät joka paikkaan.

En tee itselleni lupausta ostoslakosta, sillä tiedän että se ei toimi. Mutta teen itselleni lupauksen, että harkitsen ostoksia ja niiden tarpeellisuutta. Tai pystyisinkö toteuttamaan tekniikkaa, jollain muulla tavalla. Sen lupauksen teen, että käyn omia askartelutavaroitani läpi vuoden aikana ja katson, mistä kaikesta voisi luopua. Se on vaikeaa, tiedän sen, sillä olen sitä aikaisemminkin tehnyt. ”Jos tarvitsenkin tätä jossain” tai ”tämä voisi olla vielä käyttökelpoista.” Olisipa minulla aivan järjettömän iso huone, vain ja ainoastaan askartelutavaroille sekä muille harrastustavaroille!

~ Laura H.

Kaikki mahtuvat mukaan Maniaan!

Toisinaan Kalenterimanian Facebook-ryhmässä pahoitellaan, kuinka minulla ei nyt ole sitä tai tätä oikeaa ja virallista. Erityisen usein tällainen pahoitteleva alustus tuntuu liittyvän Kiinan halpakaupoista tilattuihin plannerkansiin tai ruutuvihkoon bujoilemiseen. Anteeksipyytelevä asenne ja häpeä on täysin tarpeetonta, sillä ei ole olemassa mitään oikeaa ja virallista. Ei virallista bujoa, ei yksiä oikeita plannerkansia. Tässä hommassa on se mukavuus, että tätä voi tehdä juuri niinkuin haluaa.

Toki on olemassa suositumpia merkkejä, aivan kuten missä tahansa muussakin asiassa. Ylläolevassa kuvassa on kirppisostokseni, Foxy Fixin valmistama Traveler’s Notebook. Foxy Fix on todella suosittu merkki ympäri maailman, mutta se ei tee muista Traveler’s Notebookeista yhtään huonompia. Merkitön TN on silti TN, aivan kuten merkittömät kalenterinkannet ovat silti kalenterinkannet. Ei ole mitään syytä kokea häpeää tai huonoa omaatuntoa siitä, ettei ole ”oikeanlaisia” tai tietyn merkkisiä välineitä.

Esimerkiksi Nuuna ja Leuchtturm ovat bujoilijoiden keskuudessa suosittuja muistikirjoja. Ainakin osasyynä suosioon on pistesivujen saatavuus ja laadukas sidonta. Kun laatu on kohdallaan, bujo kestää aikaa ja käyttöä. Se on monille tärkeää ja ja mahdollisesti määräävin tekijä muistikirjaa valitessa. Toisille merkitsee paperilaatu, toisille hinta ja kolmansille saatavana olevat värit. Ja rehellisesti sanottuna: Joskus tulee hankittua jotain vain siksi, kun kaverillakin on! Kaikki tämä on ihan okei ja yhtä oikeaa bujoilua, oli valintasi mikä hyvänsä ja syyt valinnalle mitkä tahansa. Kalenterimaniassa on tilaa kaikenlaiselle koristelulle ja kaikenlaisille kansille. Joko olette kuulleet, että tämän ylläpitäjän hääplannerina toimi 80 senttiä maksanut Pirkka-ruutuvihko?

Tietenkin tätä varten voi hankkia kaikenlaisia välineitä, mutta välttämättömiä ne eivät ole. Itse hankin paperileikkurin, vaikka pärjäisin pelkillä saksilla. En kuitenkaan osaa leikata suoraan ja saksilla leikkaaminen on kurjinta puuhaa mitä keksin. Minulle paperileikkuri tuo lisää intoa askarteluun, joten investoin siihen. En siksi, että olisi pakko olla kaikenlaista materiaa ja välineistöä, vaan koska ilman sitä askartelisin paljon vähemmän.

Kalenteriaskartelun aloittamiseksi tarvitset vain kynän ja paperia. Jopa vihon voi tehdä helposti itse, jos et halua hankkia valmista. Tähän touhuun saa uppoamaan rahaa aivan niin paljon kuin tahtoo laittaa, mutta oikeasti tämä homma ei maksa juuri mitään. Vaatii vain hieman mielikuvitusta ottaa käyttöön mainokset, vanhojen kirjojen kuvitukset ja muut ympäristöstä ilmaiseksi löytyvät materiaalit. Tähän porukkaan voi kuulua millaisessa taloudellisessa tilanteessa vain, ihan ilman häpeää.

Kuva: Anna-Johanna Makkonen

Nähdään ryhmässä <3

-Tiia