Kategoria: Maanantaimania

Ylläpidon terveiset

Lempeyskirja – Kun kaikki ei ole ihan niin vakavaa

Toukokuussa pidettiin miitti Helsingissä ihanan Ainoan tiloissa Lauttasaaressa. Siellä oli esillä muutama kappale uutta, kesäkuussa Ainoan valikoimiin ilmestyvää tehtäväkirjaa. Kirjan upea kansi ja valloittava värimaailma kiinnittivät huomioni, ja ihan kauhean kauan en pohtinut, kun olin jo päätynyt ostamaan sen omakseni. Nyt, kun tämä ihana opus löytyy Ainoan verkkokaupasta, ajattelin esitellä sitä teillekin hieman. Kyseessä on Tiina Arposen Muita Ihania – Lempeyskirja.

Minä olen aina ollut innostunut kaikenlaisista tehtäväkirjoista ja tykkään kokeilla uusia sellaisia aina mahdollisuuden tullen. Koskaan aiemmin en kuitenkaan ole törmännyt tehtäväkirjaan, joka resonoisi minulle näin paljon. Tuntuu kuin Lempeyskirja olisi tehty suoraan minulle, ja uskon, että saman tunteen jakaa varmasti moni muukin, joka siihen päätyy tutustumaan. Takakannessa tiivistetään kirjan perusajatus hyvin: ”Tämä täytettävä tehtäväkirja muistuttaa, että kaiken ei tarvitse olla ihan niin justiinsa, että kurjastakin kokemuksestakin kehkeytyy muutos ja että oman elämän haaveilubingo on pelaamisen arvoista.”

Tällaiselle ihmiselle, joka osaa yleensä nauttia elämän pienistä iloista, mutta joka myös valitettavan usein uppoaa tarpeettoman syvälle velvollisuuksien ja raskaan arjen täyttämään suohon, Lempeyskirjan kujeilevan lempeä tyyli ja värikkäät kuvitukset tarjoavat muistutuksen siitä, ettei kaikki ole aina ihan niin vakavaa. Kirjassa kehotetaan oivallisella tavalla haaveilemaan, hassuttelemaan ja irrottelemaan. Se tarttuu myös mainiosti niihin kaikkiin vaatimuksiin, joita monet meistä päivittäin itselleen asettavat ja auttaa laittamaan asiat oikeisiin mittasuhteisiin.

Kirjassa on pieniä tehtäviä, jotka koostuvat mm. erilaisista listoista. Kirjoitustilaa ei ole yleisesti ottaen paljon, mikä madaltaa ainakin itselleni huomattavasti kynnystä täyttää kirjaa. Tarkoitus ei selvästikään ole ottaa stressiä tai täyttää kirjaa orjallisesti alusta loppuun, vaan pysähtyä sen äärelle ja juuri siihen kohtaan kuin milloinkin parhaalta tuntuu. Minua itseäni Lempeyskirja herättelee miettimään sellaisia pieniä onnellisuuden hetkiä ja asioita, joita en välttämättä muuten syystä tai toisesta ehtisi ajatella. En esimerkiksi muista, koska olisin oikein asiakseni listannut ylös lempireseptejäni tai miettinyt, mitkä olisivat lempipaikkojani maailmassa. Kun arki vie mennessään unohtaa helposti pysähtyä itselleen tärkeiden asioiden äärelle, ja juuri siihen tämä kirja selvästi kannustaa.

Pelkkää onnellisuutta ja glitteriä Lempeyskirja ei kuitenkaan ole, vaan se tuo esille myös ne elämän puolet, kun asiat eivät vain suju ja kiukuttaa. Oikeastaan se on juuri sitä, mitä silloin kaipaan, kun soimaan itseäni omista negatiivisista tunteistani tai olen liian ankara itselleni, nimittäin muistutuksen siitä, etten minä silti ole ihan kamalan huono ihminen. Olen vain ihminen.

Lempeyskirjassa on sivu toisensa perään puhuttelevia lauseita ja oivalluksia, joista lähes jokaisesta voisin teettää itselleni huoneentaulun. Kirjan kuvitukset ovat myös todella esteettisiä, ja kauneus onkin varmasti yksi tekijä, joka sai minut alunperin tarttumaan tehtäväkirjaan. Voisin kuvitella, että jatkossa huonoina hetkinä nappaan tämän kirjan käteeni ja etsin sen sivuilta hieman kepeyttä, lohtua ja itseironiaa, joilla karkoittaa itsesyytökset ja pahan mielen. Nimittäin sitä selatessa ei voi kuin tulla parempi mieli.

Lempeyttä kaikkien viikkoon,
Carita

Lukupäiväkirja – reading journal käyttöön

Olen jo pitkän aikaa halunnut aloittaa erillisen muistikirjan lukemiselle. Varsinkin nyt kun bullet journalini on elänyt helmikuun jälkeen hiljaiseloa, enkä ole käyttänyt sitä kuin Helmet-lukuhaasteen seurantaan, oli tämä otollinen aika kaivaa esille kaapissa odottanut Lettu eli Leuchtturm1917 muistikirjani muoveistaan. Joten siinä se nyt on – voitteko uskoa – ensimmäinen lukupäiväkirjani, tuttavallisemmin lukulettu.

Lukeminen on aina, ihan pienestä pitäen, kuulunut isoksi osaksi elämääni. Toki minullakin on kausia, jolloin kuukaudessa ei vain tunnu riittävän joko tunnit tai jaksaminen, mutta varsinkin muutaman viime vuoden aikana olen yrittänyt palauttaa lukemista osaksi päivärytmiäni edes lukemalla yhden luvun illalla ennen nukkumaanmenoa.

Muutamia lisäpotkuja tämän lukuletun aloittamiseen tuli ryhmästä, kun Mira jakoi TikTok-videon, missä oli toinen toistaan hienompia seurantoja lukemiseen. Tiedän itse kuitenkin, ettei minusta ole seuraamaan päivittäistä sivujen määrää, varsinkin kun luen nykyään myös paljon e-kirjoja BookBeatista ja kuuntelen kotitöitä tehdessäni äänikirjoja. (Ei silti ole fyysisen kirjan voittanutta, mutta nykyään siihen tarttuminen on huomattavasti hankalampaa huomiota vaativan vauvan kanssa.)

Niinpä toistaiseksi ainoa kunnon tracker lukupäiväkirjassani on päivittäisen lukemisen seuranta. Koska aloitin muistikirjan kesken vuotta, halusin sisällyttää tähän myös ensi vuoden kokonaisuudessaan. Olen nähnyt tällaisia seurantoja juurikin sivumäärien seurantaan, mutta uskon tämän toimivan itselläni kaikista parhaiten. Eri värit olen laittanut ainoastaan kirjatyypille: fyysinen kirja, e-kirja tai äänikirja. Lisäksi merkkaan, mikäli en ole lukenut lainkaan ja pisteellä sitten, mikäli kirja on sen päivän aikana saatu luettua loppuun. Toivon, että tämä toimii.

Viereisellä sivulla olen tehnyt taulukon, jossa kuukauden lempparikirjani kamppailee aina toisen kuukauden lempparia vastaan. Vuoden lopussa sitten valitsen top3-kirjoista vuoden parhaan luetun teoksen. Tämä idea tuli Instagramista kirjagrammaajalta @merisreads, joskin uskon tämän olevan varsin yleinen seurantataulukko.

Luonnollisesti tarvitsin myös TBR-listan (to be read, mitä haluan lukea), jotta saan siirrettyä miljoonat puhelimeni screenshotit yhteen paikkaan. On huomattavasti helpompi varata kirjoja kirjastosta, kun ei tarvitse käydä koko kuva-albumia läpi löytääkseen teokset, jotka kiinnostivat. Tänä vuonna halusin myös vihdoin aloittaa hyllynlämmittäjä -projektin. Uskon, että jokainen kirjahyllyn omistava on jossain kohtaan törmännyt samaan ongelmaan: uusia kirjoja kannetaan sisään nopeampaa tahtia kuin ehtii lukea ja silti seuraava lukuprojekti on kirjaston kirja tms.

Tein myös muutaman kollaasin jo tänä vuonna luetuista kirjoista. Allekirjoittaneella kävi pieni moka kuvia tulostaessa, sillä pystykokoinen A4 ei mahdukaan aukeamalle, koska kirjojen kansikuvat olisi pitäneet laittaa vaakatasoon, jotta olisi ollut edes pieni mahdollisuus. No ainakin tuli lisäiltyä enemmän tarroja aukeamille: sopii hyvin tämän vuoden teemaani, eli varastojen konkreettiseen käyttöön uuden ostamisen sijasta.

Hauskana lisänä tälle vuodelle päätin ottaa A to Z challengen, eli luetaan jokaisella kirjaimella alkava kirja. Lisäsin vielä extrana ä ja ö kirjaimet, jos sattuisi osumaan omalle listalle jompikumpi. Tämä on tarkoitus olla varsin leikkimielinen haaste, josta en ota mitään stressiä ja en aio etsimällä etsiä kirjoja.

Myös ryhmän puolella joku linkkasi artikkelin, missä oli useampi haastekohta (olikohan 52?) ja niihin sopivia naisten kirjoittamia kirjoja sitten useampikin. Päätin kirjata kaikki 101 kirjaa tälle aukeamalle ja merkkasin, mitkä olin jo lukenut (vaivaiset 7 kirjaa löytyi listalta). Tästä saa varmasti tulevaisuudelle kirjavinkkejä napsittua.

Seuraavaksi olisikin työn alla loput toukokuun loppuun mennessä luettujen kirjojen kollaasin tekeminen. Tällä kertaa virheistä opittiin ja tulostin kuvat suoraan koossa A5. Olen hieman kahden vaiheilla, aionko siirtää Helmet-haasteen näiden kansien väliin, vai annanko sen olla vielä tämän vuoden bujossani. Jatkossa olisi myös tarkoitus kirjoitella mietteitä luetuista kirjoista ja kenties inspiroitua kirjagrammaajien lukuhaasteista ja -bingoista.

Mitä kaikkea sulta löytyy lukupäiväkirjasta? Itse en halua suoraan lähteä liian monimutkaiseen, jotta ei jää seurannat yms. täyttämättä, mutta otan mielelläni vinkkejä ja ideoita vastaan! Lukemistani seuraan myös Goodreadsissa, mutta katson, ettei paperinen versio poissulje sen käyttämistä, koska askarteleminen on myös omanlaistaan terapiaa.

Ihanaa alkanutta kesäkuuta kaikille! – Laura S.