Ekan junk journalin kasaaminen

Minulla on ollut pitkään mielessä luonto/retki aiheinen kirjanen. Liikun paljon luonnossa, ihan kotimetsistä lapin tuntureille. Tykkään myös vaan hypätä bussin tai junan vietäväksi ihan vaikka vaan päiväreissulle toiselle paikkakunnalle. Keräilen aina pieniä muistoja mukaan, kuten varmasti moni muukin manialainen. Lehtiä ja kukkia mukaan metsistä, kuitteja ja lippuja mukaan kaupungeista. Valokuvia ja muistiinpanoja. Siitä tämä ajatus sitten lähti kehittymään.

En halunnut tylsää vihkoa, koska tiedä että kyllästyisin siihen ja haluaisin vaihtaa sen muutaman reissun jälkeen. Lisäksi, koska olen vuosien varrella jemmaillut kaikenlaisia ihania luontoaiheisia papereita. Niin mietin että ehkä jonkinlainen junk journal voisi olla omiaan tähän. Minulla ei ole sen kummempaa tietoa tai kokemusta ”junkkiksista”. Käsittääkseni sen kummempaa sääntöä tähän ei olekaan. Jonkin verran olen ryhmässä nähnyt upeita koristeellisia ratkaisuja. Se ei ole ihan sitä mitä minä olen, joten omani ei tule näyttämään sellaiselta. Miksei oma junk journal voisikin olla käyttäjänsä näköinen.

Haluan omani olevan ennenkaikkea käytännöllinen, helposti mukana kuljetettava ja jemmailuja varten tarvitsen paljon taskuja. Ensimmäisenä valikoitui kannet. Päätin heti alkuun, että haluan käyttää kierrätettyjä kansia jostain kirjasta ja nämä kaksi löytyikin kirjaston kierrätyspisteeltä. Koon puolesta valitsin pienemmät, vaikka nuo toiset olisikin olleet tähän täydelliset. Ehkä niistä tuleekin sitten retkijunkkis nro kaksi.

Päädyin kasaamaan omaani vihkoja erilaisista papereista, kirjekuorista ja sen lisäksi kartoista jotka sain meidän ihanalta Supersaleniukselta, jotka on sitten helppo sitoa kiinni kanteen. Olin ensin ajatellut avoselkaistä sidontaa, niin että vihkot olisivat kiinni toisissaan. Mutta ajattelin näin tämän olevan helpommin muokattavissa, voinhan aina ottaa yhden vihko-osion irti. Puhkoin kanteen reijät ja pujotin langan samalla vihkon keskiosan ja kannen läpi. Lisäsin myös kuminauhan sitä varten että voin halutessani lisätä ylimääräisen vihkon mukaan.

Halusin myös muovitaskuja mahdollisia matkalla löytyviä muistoja varten. Ne on vanhasta kuvavihkosta, jonka löysin tavaroiden kätköistä. Muuten päädyin tekemään vain muutamia valmiita taskuja, ihan vain koska mistäpä voin ennalta tietää mitä juuri siihen aukeamalle on tulossa. Samoin kuin isommaksi avattavia papereita.

Tämä saattaa nyt kuulostaa vähän tylsältä. Erilaisia papereita vaan kasattuna kirjaksi, mutta takaan että sitä se ei enää ole seikkailujeni jäljiltä.

Katja

Pirittan ATC-kortteilu

Hurahdin ATC-korttien maailmaan viime syksynä. Olin jo pitkään ihastellut muiden ihania kortteja ja kivoja vaihtoja ennen kuin vihdoin uskaltauduin osallistumaan vaihtorinkiin. Korttien askartelu on rentouttavaa ja mukavaa puuhaa. Mahdollisuuksia on rajattomasti ja kun saa jonkun idean niin lopputulos syntyykin jo melkein kuin itsestään. Askartelun ja sen tuoman hyvän mielen lisäksi on kiva ilahduttaa vaihtopariaan kauniilla korteilla sekä saada niitä itse. Vaihdossa saamiani kortteja säilytän mapissa, keräilykorteille tarkoitetuissa muovitaskuissa.

Tällä kertaa dokumentoin hieman yhden ATC-korttisarjani tekovaiheita. Kun kotona on monta pientä, uteliasta ja kerkeäväistä lasta, niin askartelupaikkana toimii milloin lipaston päällinen, milloin kirjahylly tai jokin muu vastaava. Tällä kertaa paikaksi valikoitui pesukoneen päällinen. Aloitin korttien teon värjäämällä tavallista valkoista tulostuspaperia erään tämän blogin postauksen inspiroimana. Suihkutin sumutinpullolla paperin vedellä märäksi ja sen jälkeen kauttaaltaan sinisellä Lindy’s Starburst Spray -nimisellä suihkeella. Suihkeessa on mukana helmiäishohtoa. Tämän jälkeen ripottelin merisuolaa paperin päälle. Such a sweet little diamonds!

Kuivumista odotellessa valikoin korttien päätähdet eräästä lempileikekuvakirjastani.

Samalla mittasin ja leikkelin korttien pohjat valmiiksi. ATC-korteissa erityisen mukavaa on myös se, että pohjiin voi hyödyntää kaikkea jo kotoa löytyvää, nämä leikkelin muropaketista. Taakse liimasin vielä valkoista paperia, jotta kortteihin kirjoittamani tekstit näkyvät selvemmin.

Värjätyn paperin kuivuttua se pääsi korttien taustaksi. Enimmät irtonaiset merisuolat rapsuttelin pinnasta pois. Korttiin jäi kivan näköistä ja tuntuista tekstuuria. Suihkautin vielä hieman pinkkiä Starburst sprayta ja sen kuivuttua painelin liilalla akryylimaalilla ja juuttikankaan palalla efektiläiskiä sinne tänne. Mustat kehykset painoin Versafinen leimatyynyllä.

Mementon sinisellä leimavärillä ja ratasleimoilla tein lisää koristetta taustaan.

Lopuksi diecutsit, tekstitarrat ja helmiä. Ja valmis! Jätin kukat kuitenkin laittamatta, ne eivät mielestäni sopineet enää. Vähän erilaiset tuli mitä suunnitelmissani oli, mutta oikeastaan jopa paremmat! Olen oikein tyytyväinen. Tämä myöskin on ATC-askartelussa parasta, suunnittelet huolella kaiken päässäsi ja lopputulos on usein ihan erilainen mutta yleensä vain positiivisella tavalla.

Nämä kortit löysivät uuden kodin ATC-harrastukseen painottuvasta Facebook-ryhmästä.

Luovaa syksyä kaikille!
Terveisin: Piritta