Avainsana: A6

Esittelyssä – Color A6, persikka 2022 (Ajasto)

Kalenteri saatu yhteistyössä Ajaston kanssa.

Helou helou helou! Tämänkertainen perjantaipostaus on katsaus Ajaston somaan, pieneen ja persikkaiseen kalenteriin. Color A6 on saanut tälle vuodelle kaksi kaunista väriä. Toinen niistä on tämä tämän viikon esittelyn persikka. Sävy on superkaunis, omaan silmääni juuri täydellisen vaalea ja sopivan vaaleanpunaiseen taittava! Yllä olevasta kuvasta näkeekin, että personoin kalenteria ulkopuoleltakin snadisti tuunaamalla kannen tarralla. Tätä pikkuista on tarkoitus pitää ”kaikkiallamukana” -kalenterina, joten aika saa näyttää kestääkö tarra menossa mukana.

Kalenterin kuukausiaukeamien näkymän ruudut ovat omaan silmääni lähes hellyttävän pienet – olenhan tottunut itse aiemmin pienimillään A5-kokoisiin kalentereihin. Aukeaman tila on kuitenkin käytetty mielestäni oikein hienosti hyödyksi, ja mahdun kyllä ruutuihin merkkaamaan tarvittavat merkinnät. Kiva yksityiskohta on muuten se, ettei kalenterin tehostevärinä toimi klassinen punainen, vaan esimerkiksi viikonpäivät ovat sinertävän vihreää väriä. Sen sävy on myös mukavan murrettu, eikä siten hyppää räikeästi silmille. Tai riitele kovin helposti erilaisten tuunauksienkaan kanssa. Tykkään!

Viikkoaukeamilta löytyy pystypäivät, viikonloppu allekkain pienemmälle tilalle jaettuna. Arkipäivistä löytyy kellonajat, ja kokonaisuudessaan kaikki päiväsarakkeet on viivoitettu. Kuukauden nimi ja viikkonumerointi juoksevat aukeamien yläosassa. Kokonaisuudessaan melkoisen perinteinen viikkoaukeama siis. Mutta eikös se sanonta kuulukin, että älä korjaa sitä mikä ei ole rikki!

Perinteistä, taattua Ajastoa on kalenterin muukin sisältö: kansien välistä löytyy totuttuun tapaan vuosinäkymät sekä kuluvalle että tulevalle vuodelle, nimipäivälistaus sekä liputuspäivät. Kirjanmerkkinauha auttaa löytämään nopeasti kuluvan viikon. Takakannesta löytyy myös kätevä tasku, ja kynälenkki samaa tummempaa sävyä kuin kannen sulkukuminauhakin. Kannen sulusta nostan vielä itselleni mieluisan ominaisuuden esiin, kuminauhaa varten on kannen ylä- ja alareunoissa pienet lovet, joihin se sujahtaa mutkattomasti ja napakasti!

Persikkaisin terkuin, Inka.

Kynä ja vesivärit

Tässä kevään aikana minulle tuli Instagramissa vastaan video, josta inspiroiduin ja halusin testata sitä kalenteriaskartelussa. Videolla oli useampi eläin tehty paperille niin, että kynällä oli tehty vain silmät sekä suu ja vesiväreillä syntyi itse hahmo. Krokotiililla oli hampaat sekä selän sahalaita ja vihreällä vesivärillä sivellin muodosti vartalon. Nallella oli silmät sekä nenä ja ruskealla vesivärillä hetkessä pyöreä pää pienillä korvilla. Oli pakko itsekin kokeilla onnistuisinko? Heti syvään päätyyn ja ilman harjoittelua suoraan kalenterin viikkoaukeamaa tekemään, apua!

Ajatus oli tehdä samanlaisia eläimiä, mutta koska olen tunnetusti huono seuraamaan ohjeita ja aina sovellan, tuli tästäkin hieman erilainen. Ensimmäiseksi piirsin kukille varret ja ajatus kauniista laventelinkukista siinsi mielessä. Se olikin vaikeaa. En ole koskaan aikuisiällä suuremmin maalannut, lapsuudessa kylläkin, eivätkä pensselit nyt tukeneet kokeiluani. En lannistunut vaan tuputtelin markettivesivärejä ja Gansai Tambin gem colors vesivärejä päällekkäin. Jälkimmäiset ovat ihanat metallihohtoiset.

Väriä vaihtaessa otin siveltimeen vähän lisää vettä ja ”puhdistin” pensselin aukeamalle pilviksi. Kalenterini on Putingin Muumi-lukuvuosikalenteri eikä sen sivut ole ehkä tehty vesiväreille, mutta kalenteri yllätti minut. Kyllä, paperi meni kuprulle, mutta värit eivät tulleet läpi. Kalenterin sivujen alareunoissa seikkailee Muumiaiheisia pikkukuvia ja tälle aukeamalle osui pieni kissa. Siitä se ajatus sitten lähti. Koitin matkia kuvan kissaa, mutta vesiväritekniikalla. Piirsin silmät, nenän, viikset ja hännän varjostukset kapealla kuitukärkisellä kynällä ja oranssilla vesivärillä tein kaksi palloa, kolmiot korviksi sekä hännän. Lisäsin varjostukseksi kultaista vesiväriä.

Kun maalaus oli melkein kuiva laitoin vielä suttupaperin aukeaman väliin ja kalenterin kiinni, jotta minimoin kuprut. Tämä oli kivaa vaihtelua kalenterituunailuun, vaikka Art Journalissa tuleekin maalattua. Muutenkin todella yksinkertaisesti muutamalla ääriviivalla ja vesivärillä saa kivoja juttuja aikaan. Itse jatkan vielä treenaamista. Ihan liian vähän tulee käytettyä vesivärejä vaikka rakastan niistä jäävää jälkeä.

Terkuin Linksu.