Avainsana: heidi swapp


tammi
2018

Päiväkirjan kirjoittaminen rutiiniksi

categories: 101

Onko siellä muita, joilta löytyy lipaston laatikoista useita kesken jääneitä päiväkirjoja? Täältä nimittäin löytyy niitä päiväkirjoja – ainakin parisenkymmentä! Ihailen ihmisiä, jotka saavat pidettyä kirjoittamisensa rutiinina. Ja nimenomaan pitkäaikaisesti! Jokaisen aloitetun päiväkirjan kohdalla olen visusti päättänyt, että aion kirjoittaa joka ilta, tai vähintään aina viikonloppuisin. Ennätykseni rutiinin ylläpidossa taitaa olla kaksi kuukautta..

Jälleen vuodenvaihteen kieppeillä kalenteriajatusten lisäksi mietin, pitäisikö kalenterin rinnalle aloittaa päiväkirjaa. En saanut oikein ideaa toteutuksesta, joka olisi tuntunut tarpeeksi inspiroivalta, joten ajatus jäi. KUNNES. Kunnes Chic Companylle rantautui myyntiin uusimmat Heidi Swappit, ja vooooi pojat miten meikäläinen rakastui! En ole vielä kertaakaan aiemmin lämmennyt personal-koolle kalentereissa, mutta nyt nöyrryin koon edessä, sillä glitterpinkit kannet olivat vain jotain aivan liian vastustamatonta. ❤

Kun pyörittelin uutta kaunokaista käsissäni ja lueskelin viikkoaukeamilla olevia quoteja, iski ahaa-elämys. Tottakai tästä tulisi nyt päiväkirja! Se tuntui hyvältä ajatukselta heti sen päähän juolahdettua.

– kannet ovat kauniit – check!

– kannet ovat kivan tuntuiset silitellä – check!

– välilehdet, värimaailma (PINKKIÄ) ja sisältö kokonaisuudessaan miellyttää silmää – check!

Kalenteri siis tuntuu sekä ulko- että sisäpuolelta luokseenkutsuvalta, minkä luulisi edistävän kirjoittamisen rutinoitumista. Ainakin alkuhuumassa kalenteri on saanut paljon silittelyä osakseen, enkä usko silittelyn kivuuden kovin dramaattisesti vähenevän.

Takaraivossa kalvaa silti pieni epäilys siitä, että mitä jos innostus kuitenkin pääsee jälleen lopahtamaan. Pahan päivän ja motivaatiokadon varalle päätinkin listata kirjoittamaan inspiroivia asioita, syitä kirjoittaa, ja vinkkejä kirjoittamisen pitämiseen mielekkäänä!

❤ Päiväkirjan kirjoittaminen on terapeuttista! Sinne voi vuodattaa paha oloa tai purkaa ärsytystä ilman, että se haittaa tai loukkaa ketään muuta – turvallista siis kaikille osapuolille.

❤ Kirjoittaessa asioita ylös saattaa saada mitä parhaimpia ahaa-elämyksiä. Vähän kuin antoisissa keskusteluissakin, voi kirjoittaessakin käydä niin, että vasta asiaa ulostuodessa saattaa tajuta jotain uutta. Joskus jopa itsestään ja omista arvoistaan tai tunteistaan. Itsetutkiskelun välineenä päiväkirja on siis mainio väline!

❤ Muistoihin palaaminen. Jos kirjoittaa ylös ihania tapahtuneita asioita, kauniita ajatuksia tapahtuista ja ihmisistä, on tuollaisiin kirjoituksiin ihanaa palata! Toisaalta myös vaikeiden asioiden käsittelyn lukeminen jälkikäteen saattaa antaa perspektiiviä ja opettaa omalla tavallaan.

❤ Älä kirjoita väkisin tietyllä tavalla. Tästä mun pitäisi itse ottaa koppi, sillä tapaan asettaa ehkä hieman liian korkealentoisia tavoitteita kirjoittamiselle. Jos kynään tarttuessa väsyttää ja päässä liikkuu lähinnä silmät, ei ole pakko vuodattaa juuri silloin paperille sielun syvimpiä tuntemuksia kaunokielellä. On ihan ok kirjoittaa vaikka vain, että oli kiva työpäivä, iltaruoaksi oli makaronilaatikkoa ja koira söi taas ärsyttävästi kengännauhoja. Tai että ”tyhmä päivä”.

❤ Visuaalisuus! Pyri tekemään kirjoittamisesta kivaa myös silmille. Personoi vanhan vihkon kannet, valitse lemppariväriset kalenterinkannet, lisää sivuille tarroja.. Ja ennenkaikkea – anna itsesi toteuttaa päiväkirjaasi juuri sinulle sopivalla tavalla! Päiväkirja on yksi henkilökohtaisimpia asioita, mitä keksin. Sen suhteen ei pitäisi olla paineita siitä miltä sen ”pitäisi” näyttää, vaan tehdä juuri itseään varten.

❤ Älä lannistu. Vaikka kirjoittamiseen tulisi pitkäkin tauko, älä lyö hanskoja tiskiin. Tauko voi olla juuri sitä – tauko. Ei loppu!

Itse aion tehdä tästä todella överin päiväkirjapläjäyksen. Varsinkin nyt, kun Swappille uutena ominaisuutena tässä kalenterissa on kuusi rengasta, esimerkiksi valmiita shakereita meinasin metsästää tämän väliin tuomaan iloa ja toivottavasti inspiraatiota! Koru on vielä hakusessa, en nimittäin osaa päättää tahtoisinko tähän palleron vai tekisikö kenties itse jonkin killuttimen..

♡, Inka

Pssst, Kalenterimanian YouTube-kanavalle on maanantaina tullut video, jolla näkyy kuinka Mirppu on ottanut käyttöön saman kalenterin!


joulu
2017

”Hyvin suunniteltu on käytännössä jo tehty” – Ajankäytön hallinta

categories: Maanantaimania

Työt, lapsi, päivähoitoajat, yrityksen tehtävät, koti, eläinten hoito, ystävät, perhe, painonhallinta, talousasiat, oma hyvinvointi, ruokailut, kaupassakäynnit, työpaikan etsiminen, asunnon etsintä, muutto… Kräääääh! Listaahan voisi jatkaa loputtomiin. Tehtävälista ei tuosta kovin paljoa tekemällä pienene. Kuulostaako jonkin verran tutulta?

Vaikka mä olen parhaimmillani yleensä kiireessä ja paineen alla, se uuvuttaakin joskus. Oma hyvinvointikin pitäisi mahduttaa tuohon loputtomaan listaan. Erityisen paljon se uuvuttaa silloin, kun missään ei vain ole mitään tolkkua! Koko arkipaletti leviää käsiin nopeammin kuin kerkeää sanomaan sanan kalenteri. Kuin listaisi itselleen ylös kaiken mitä mieleen edes muistuu, kun ei se pääkoppa yksinkertaisesti taltioi muistikuviin jok’ikistä tehtävää, jonka se maaginen ”joku” ohimennen mainitsee ja listasta ei saisi mitään selvää! Mutta miten sen ajankäytön sitten organisoi, ellei To Do- listoilla, joiden voi vain toivoa muuttuvan maagisesti Ta Da! -listoiksi?

Mä olen yrittänyt nyt händlätä tätä palettia ilman minkäänlaista ajatusta – ja voitte kuvitella kuinka kaaokselta kaikki tuntuu. ”Jonnekin mä merkkasin sen ylös… mutta minne? Vai merkkasinko…?” – ajatuksiin tuhrautuu aivan liian paljon aikaa päivästä, ja ne syövät kapasiteetin ajatella sitä, mitä oikeasti pitäisi saada aikaiseksi. Ensin mulla oli käytössä vain yksi kalenteri, sitten huomasin omistavani jokaiselle osa-alueelle oman plannerin, joka helpotti tätä suuresti. Silti, välillä tuntui, ettei kyennyt pysymään kärryillä siitä mitä pitikään tehdä.

Ratkaisuna tähän oli yksi planner siihen tarkoitukseen, että jokainen osa-alue tehtävineen löytyy sieltä, mutta silti synkronoituu muiden kalentereiden kanssa. Mulla suunnittelu lähtee siitä, että jokaiselle päivälle on oma to-do listansa, mutta kellonaikoja taikka työjärjestystä ei ole määritelty. Aamulla kertaan mielessäni sen, mitä tarvitsee tehdä. Jokainen askare saa paikkansa päivän mittaan, ja illalla huomaakin saaneensa muutettua To Do-listan Ta Da! – listaksi. Se aika, jonka käyttää ajankäytön suunnitteluun, on tietty pois muusta, mutta hyvin suunniteltu on käytännössä jo tehty!

Tuntuuko siltä, että arjen palapelissä on tuhoton määrä paloja, eikä niitä ole helppo sovittaa paikoilleen? Mä oon soveltanut näitä vinkkejä omaan palapeliini, yhä opetellen:

1. Priorisoi. Mieti mikä on tärkeintä, mikä voi odottaa päivän tai kaksi. Tekeminen elämässä ei tekemällä lopu, joten tärkeimmät ensin.

2. Jos askareen tekoon menee 5 minuuttia tai alle, hoida se heti kun se tulee mieleen. Vähemmän kirjoitettavaa To Do-listalle!

3. Älä aikatauluta. Tämä toki ei ole kaikille toimiva, joillakin aikatauluttaminen tuo mielenrauhan arjen suorittamiseen. Elämää ei voi ennustaa, ja mun paha tapa vaatia itseltäni liikaa näkyy kun aikataulua luo. Aikatauluttomana koen olevani tehokkaampi, vaikkakin tietty raami vuorokaudelle mulla on. 8-16 työt, 20.00 lapsi nukkumaan, 20-23 oma aika, yrityksen työt.

4. Se mikä parantaa hyvinvointiasi, varaa sille aikaa myös. Hyvin jaksavana händläät arjen tehokkaammin.

5. Anna anteeksi, ole armollinen. Älä vaadi itseltäsi liikaa. Me emme elä täällä suorittaaksemme, vaan elääksemme. Jos joku jää tekemättä, älä soimaa itseäsi. Kukaan meistä ei pysty yksinkertaisesti tekemään kaikkea kerralla. Yksi asia kerrallaan, ja aina pääsee eteenpäin. Onni ei ole päämäärä, vaan tapa elää!

6. Delegoi, pyydä apua. Jos koet, ettet händlää arjen palettia yksin, mieti mitä voit jättää pois, delegoida muille taikka mihin voit pyytää apua.

7. Kalenteri. Mikä on toimivin? Sehän on jokaiselle aivan yksilöllistä. Mulla ehkä toimii lähes 14 kalenterin synkronointi, kun taas toiselle se tuo lisää ahdistusta. Mutta pääasia arjenhallintaan on se, että käytät sitä. Mulle paras tapa on merkata erikseen to do-listalle tehtävät ja kalenteriin jo tehdyt toimet – näkee kuinka paljon onkaan saanut aikaiseksi. Se konkretisoi itselle sen, että vaikka tekemättömiä juttuja on paljon, mä olen saanut aikaiseksi vielä enemmän! Keskittää energia siihen, mitä oletkaan jo saanut aikaiseksi!