Avainsana: heidi swapp

Ajatuksia erilaisista kalenterisivuista

Jokaisella meillä on jonkinlainen mielikuva unelmakalenterista ja jos sen sitten löytää, saavuttaa, ainakin hetkeksi, sen kuuluisan planner peacen. Käytettyäni paperikalentereita vuosia, olen pohtinut paljon millaiset asiat vaikuttavat siihen pidänkö jostakin kalenterista tai en. Itselläni jopa paperinlaatua suuremmaksi vaikuttajaksi näyttää nousevan layout, eli kotoisammin ne kalenterin sivunäkymät. Käytettävyyteen sitten vaikuttavat koko, kansien tyyppi sekä se paperilaatu.

Aikanaan, tyttären ollessa pienempi, tälläinen aikalailla tavallinen kalenterinäkymä sopi minulle. Silloin oli tärkeintä saada ylös missä milloinkin piti olla. Niiden merkintöjen väleihin tai tapaamisten alle kirjoittelin sitten, mitä oli tarkoitus saada aikaan. Myös työkalenterina tämä näkymä toimii itselläni erinomaisesti. Tosin nykyisin aikataulutuksia tarvitsee laittaa itselle ylös aika vähän, joten vähemmän kellotetulla näkymälläkin selviän. Tätä näkymää koristelin usein tarroin, washeja en silloin omistanutkaan. Se myös toimi loistavasti värikoodattuna, eri asiat eri värein.  Aluksi merkinnät mustalla ja puuvärein laatikot ympärille. Myöhemmin, löydettyäni Frixion- kynät, jokainen asia omalla värillään kirjoitettuna.

Päivä per sivu aukeamaa en oikein koskaan ole oppinut käyttämää muuten kuin päiväkirjamaisesti. Minulla kulki aikanaan Ajaston versio pari vuotta mukana, vaan huomasin tarvitsevani kalenterikäytössä itselleni viikkotasolla helpommin hahmotettavan muodon, vaikka vuosisivut ja joka kuukauden alussa ollut kuukausinäkymä paljon auttoivatkin. Itselläni ei ole päivittäin niin paljon tapahtumia tai tehtäviä, eikä sen kaltaisia projekteja menossa, joissa päivänäkymä olisi toimivin. Se kyllä toisinaan himoittaisi nimenomaan taas sitten suuren koristelutilan vuoksi.

Horisontaalisia eli vaaka-aukeamia on erilaisia ja erikokoisia. Huomaan itse tarvitsevani selkeän jaon päähäni missä kohdassa boxia ovat aikataulut ja missä muut muistettavat asiat, joten rakennan sen leimoilla tai asioiden sijoitteluilla. Päiväkirjamaisessa käytössä taas tämä on yksi suosikkejani. Tila antaa mahdollisuuden varioida koristeluja, ja sivuja löytyy sekä viivoilla (Carpe diem A5, Mini HappyPlanner) että ilman (Ajaston personal-koon planner, Webster’s page eli Colour Crush A5).

Vertikaalisessa eli pystysuuntaisessa näkymässä yksi malli ovat boxilliset. Niitä löytyy tällä hetkellä Recollectionin spiraleissa, HappyPlannereissa, Carpe Diemiltä rengasplannereihin ja Ajaston Project365:sta. Näiden boxien käyttöön on varmaan yhtä monta tapaa kuin on käyttäjiäkin. Itselleni tuttuja ovat aamu-, päivä- ja iltasarakkeiden lisäksi jaot työhön/koulutukseen, vapaa-aikaan ja päiväkohtaisiin hoidettaviin asioihin, töihin, itseen ja perheeseen/kotiin, onnistumisiin, kiitollisuuteen ja ajatuksiin sekä tehtäviin, aikatauluihin ja koristeluun. Boxillisia löytyy sekä värikkäinä että aikalailla musta-valko-harmaina, jolloin jokainen voi miettiä myös itselleen sopivaa suhteessa omaan haluun ja jaksamiseen koristella. Itse pidän boxillisista kalentereista, ja se käy kovaa kilpailua suosikin sijasta, vaan suurin osa boxillisista kalenterimalleista on harmittavasti sen kokoisia, etteivät ne ole kätevimpiä mukana kuljetettaviksi.

Tämän hetkinen oma suosikkini on viikko muistiinpanosivulla-näkymä. Tutustuin siihen TeNeussin kalentereissa ja nyt, parin vuoden jälkeen, huomaan, että tämä on itselleni erittäin toimiva. Minulla ei tällä hetkellä ole päivittäisiä menoja, esim. tapaamisia ja kokouksia, paljoa, joten ne mahtuvat päiväsarakkeen toiselle laidalle. Toisella laidalla ovat ne ”juuri tänään-tehtävät ja muistettavat”. Muistiinpanosivulle merkitsen viikon to-do:t ja selviteltävät asiat. Tulevan vuoden Gemma Correllissa yhdistyvät loistavat kuukausinäkymät ja tämä suosikkinäkymäni, joten odottelen siltä osin innoissani vuodenvaihdetta.

Summa summarum eli mitä olen oppinut käyttämistäni kalentereista ja mitä kysyn itseltäni ennen uuden kalenterin hankintaa:

  • Mihin käyttöön olen hankkimassa kalenteria? Mukana kulkevaksi, koristeluun, kodin ”pohjamuistiksi”, päiväkirjaksi, kaikkeen tähän?
  • Onko minulla nyt paljon päivittäisiä merkintöjä? Tarvitsenko niihin kellonaikoja? Pitääkö samassa kalenterissa olla paljon muistiinpanotilaa, päivittäin tai viikottain?
  • Onko ajatuksenani koristella tässä tarkoituksessa olevaa kalenteria? Miten ja paljonko?
  • Haluanko pystyä lisäämään sisältöä tai sivuja?
  • Tarvitseeko kalenterissa olla taskuja tai muita ominaisuuksia?
  • Paljonko kalenteri saa maksaa?
  • Haluanko ns. kertakäyttöisen vai vuosittain uusittavat sivut?
  • Tarvitsenko vai haluanko tätä?

Jokaisella meillä on omat tarpeemme. Onnea sen täydellisen kalenterin löytymiseen juuri tähän elämäntilanteeseesi 🙂

Raija

Chic It! – Elokuun boksi

Eräänä elokuisena keskiviikkona ovikelloni soi ärhäkästi ja ovea avatessani sain käsiini pinkin paketin postinjakajaltamme. Raukkaparka joutuu raahaamaan minulle harva se viikko kaikenlaista ja arvostan kovasti sitä, että hän jaksaa aina soittaa ovikelloa sen sijaan, että väkisin runnoisi tavarat postiluukusta tai tiputtaisi ”suurikokoinen paketti”-kortin luukustani. Tällä kertaa paketti oli odotettu sponssipakettini Chic Companyltä eli Chic It!-kuukausiboksi, ensimmäinen laatuaan.

Kuukausibokseista on ollut paljon puhetta ryhmässä. Itse tilasin kertaalleen Mrs. Brimblesin boksin, joka toimitettiin hauskasti pitsalaatikossa, mutta nykyään ei boksia ilmeisesti edes valmisteta. Jenkeistä tilatut toimitukset taas tuntuvat monista kalliilta ja moni haluaa myös tukea kotimaisia yrittäjiä. Siksi minä monen muun ryhmäläisen lisäksi innostuin ihan hirveästi kun Omziin julkaisi tiedon tulevista kuukausibokseista. VIHDOIN. Ja samaa henkäisin tuona torstaina kun pitelin pakettia käsissäni: VIHDOIN. Kyllä te tiedätte sen tunteen kun jotain on odottanut ihan hemmetin kauan.

Paketti oli pinkissä muovikääressä, hyvä valinta sillä sisältö ei ainakaan pääsisi kastumaan eikä paketti repeytymään helposti. Muovikääreestä paljastui valkoinen pahvipakkaus (vähän samanlainen joissa valokuvat toimitetaan) ja sieltä taas lisää pinkkiä. Kuukausipaketti oli kääritty pinkkiin silkkipaperiin, joka oli suljettu pätkällä washia. Hillitsin haluni repiä sen auki ja avasin paketin ihan nätisti.

Ensimmäinen reaktioni oli ihastuksesta huokaiseminen: paketin sisältö oli niin minun näköiseni. Niin värimaailmaltaan, kuin sisällöltäänkin. Ja se sisältö sitten konkreettisesti? Ihan kaikkea laidasta laitaan. Die cutseja, papereita, tarroja, kortteja, kynä doodlaus-paperia, IHANA donitsi-pyyhekumi ja se mihin ensimmäisenä kiinnitin huomioni: Heidi Swappin leimasinsetti. Omziin mainitsi useaan kertaan, että häntä jännittää ihmisten suhtautuminen paketin sisältöön. Suoraan sanoen en ymmärrä miksi. Tämä setti on ehdottomasti kalenterimaanikon unelma. Ja myös todella hyvä aloitussetti aloittelevalle harrastajalle.