Avainsana: itse tehty

Oma kirjaseni

En ole koskaan ollut valkoisten sivujen ystävä ja tämä on johtanut siihen, että olen vuorannut bullet journaleiden ja muistovihkojen sivut kuviopaperilla, jonka seurauksena vihko on ollut niin paksu, että selkä on pettänyt tai sivut ovat repeytyneet irti niiteistä. Aloin tekemään omia bujovihkoja traveler’s notebookin väliin, jotta saisin valmiiksi kuviollisia sivuja. Siitä se ajatus sitten lähti tehdä oma kirjanen/journal muistoille. Tykkään tulostella kuvia ja tehdä journal/mixed media/skräppisivuja omien valokuvien kanssa.

Tein tämän oman kirjasen kannet ihan elintarvikepahvipakkauksesta, joulukonvehtirasiasta. Leikkasin yhden sivun auki ja pienensin pakkausta haluamaani kokoon; päällystin kannet kuviopahvilla ja ompelin vihkoja sivuiksi. Sivuja kirjassa on noin 100. Kirjasen materiaalit ovat 99% suomalaisista askartelukaupoista tai kirpparilta. Käydään alla tarkemmin läpi miten kirjanen rakentuu ja vähän vinkkejä jos olet kiinnostunut tekemään oman ja mitä opin (eli älä tee niiin kuin minä tein). 

Ulkokansien kanssa aloitin selkämyksestä. Liimasin sen ensin ja sitten kansiin paperit. Kansien ulkopuolen päällystin Piatekin vähän paksummalla paperilla, jolloin kansiin tuli vähän enemmän tukea. Käänsin ulkopaperin kannen sisäpuolelle, niin kuin koulukirjoja kontaktimuovilla päällystettäessä. Liimaukseen käytin Erikeeperiä ja laitoin painoa päälle liimauksen kuivumisen ajaksi, jotta märkä liima ei saa pahvia käpristymään. Kannen koristelu oli vaikea päätös jota pohdin viikon. Lopulta päädyin laittamaan pätkän washia, tekemään vessapaperilla ja liimalla muottiin tarot -kortin (ja maalasin sen akryyliväreillä) ja palasen kosmetiikkapakkausta.

Sitten liimasin selkämyksen sisäpuolelle. Sisäpuolen selkämykseen käytin riisipaperia, jonka olen ostanut joitain vuosia sitten Tallinnan askartelukaupasta. Jos selän paperit ovat liian paksuja, ne repeävät, joten riisipaperi toisella puolella tekee selästä ohuemman ja taivutusta kestävän. Ja sitten vielä liimasin sisäkansien paperit, Craft Smithin paperia. Laitoin sisäkannen ja pahvin väliin nauhat, jotta kirjan saa sidottua kiinni. Sitten ompelin ompelukoneella kansien ympäri ja samalla ompelin sisäpuolelle taskut. Stanssasin selkään “2023”, tässä vaiheessa vielä kuvittelin, että tästä tuisi vuoden 2023 muistojournal. Kiinnitin taskut klemmarilla ompelun ajaksi kiinni. Tikkaus antaa kivasti tukea kansille, mutta ei ole mitenkään pakollista. Takakannessa ompelukone sai hepulin ja melkein sahasi pätkän selkämystä rikki, joten ompelin päälle pätkän nauhaa, jonka olen ostanut kirpparilta. Nauha menee reunan ympäri, eli se näkyy oikeinpäin sekä sisä- että ulkokannessa. Päälystin kannet decoupage -lakalla ja kiinnitin kulmiin metalliset kulmapalat.  

Tein neljä vihkoa kirjan sisään, jossa kussakin on noin 28 täysikokoista sivua + pienempiä paloja lisäksi, eli 14 paperia. En suosittele 14:ta paperia, se on aika vaikea ommella selkään. Seuraavaan kirjaseen aionkin tehdä useamman vihon, joissa on vähemmän paperia per vihko. Myös paksut askartelupaperit ovat hankalia ommeltaessa selkämykseen, suosittelen välttämään niitä, niin säästyy tuskailulta ja neulan katkeamisilta. Valmiit sivut ompelin selkämykseen neulalla ja langalla. Ennen ompelua tein piikillä reiät selkämykseen. Lankana kannattaa käyttää jotain paksumpaa lankaa, ei ompelukonelankaa. Itse käytin vahapäällystettyä lankaa, jonka olen joskus tilannut suomalaisesta askartelukaupasta. Tiedän, että jotkut käyttävät myös erilaisia kirjailulankoja. 

Olen kuviopaperihamsteri, enkä raaski käyttää suosikkipapereitani useinkaan, mutta päätin käyttää tähän kirjaan lempipapereitani, jolloin ne ovat aina minulla tallessa. Vihkoissa on sekä yksipuolisia, että kaksipuolisia papereita, täysikokoisia sivuja ja pienempiä paloja väleissä. En ommellut taskuja tai koristeita sivuihin, koska tämä jää itselleni. Sivuina on niin uusia kuviopapereita, että vanhoja kirjojen sivuja. Neljä vihkoani ovat vuodenaikojen mukaan. Ensimmäinen vihko on kevät, mutta koska Suomen kevät on mitä on, niin papereissa on sekä tummia kuviopapereita, että kasviaiheisia.

Sitten on kesävihko, johon valitsin suosikki kesäisiä papereita, kuten Graphic 45 kesäpapereita, ne ovat vain harmillisen paksuja. Kolmas vihko on syksy. Syksyyn käytin paljon Fabrika Decorun ihania kaksipuoleisia syyspapereita. Fabrika decorun paperit ovat myös hieman ohuempia kuin G45:n, joten niiden ompelu selkään on helpompaa. Viimenen vihko on talvi, Priman ja Söstrenen paperit, joilla sain ihanan hyisen aukeaman tehtyä.

Koko kirjan läpi teemana on tummat sivut, rakastan jalokivisävyjä ja tummia kukkakuoseja ja ne toistuvat vihkosta toiseen, vaikka vihkon vuodenaika muuttuu. Sivuina on myös yksivärisiä violetteja papereita, joita olen joskus onnistunut nappaamaan mukaan askartelukaupan alen jämälaarista todella edullisesti. Olen myös käyttänyt vanhojen kirjojen tekstisivuja, kuvasivuja ja karttakirjan sivuja. Minulle oli tärkeää, että kirjan sivut sopivat yhteen keskenään ja sivujen välillä on miellyttävä “flow”, eli yksikään sivu ei pistä liikaa silmään ja liukuu seuraavaan aukeamaan miellyttävästi. Olen joskus käyttänyt myös kirjepaperia tn-vihkoon ja nekin toimivat ja ovat kivan ohuita. Lopuksi kun olin ommellut sivut, solmin nauhat yhteen ja kiinnitin niihin helmiä ja muita tinkelitankeleita.

Nyt jo odotan innolla ensivuotta, jotta pääsen täyttämään kirjaani. Arjen valokuvauksen kanssa täytyy koittaa tsempata, se kovin helposti unohtuu. Minulla on kotona parempilaatuisia tarrapapereita, jotta voin tulostella kuvia niihin, eikä tarvitse lisätä kirjaan enempää paksuutta valokuvapaperilla. En halunnut tehdä kovin isoa kirjaa, koska koen kammoa isoja sivuja kohtaan, mutta ensi vuosi sitten kertoo, onko kirjanen liian pieni makuuni.  Oman kirjaseni jälkeen olen testaillut myös ohuiden puuvillakankaiden liimausta selkään ja sekin toimii. Koko kannen voi myös peittää kankailla. Mielikuvitus vain rajana. Jos haluat kysyä jotain tarkemmin, niin minulle voi laittaa viestiä somessa,  

Enni, @ghost.tv.planning

Tiktokistani löytyy kaksi lyhyttä videota kuinka kokosin tämän journalin. Instaan on tulossa flippivideo. 

Nuuna L – Ensi vuoden kalenterini

Hei,

miten kävikään minun vuoden 2024 kalenterivalinnalleni tänä vuonna?

Olin jo päättänyt, että ensi vuosikin mennään perinteisesti Happy Plannerilla, suurella todennäköisyydellä Minillä. Olin tykästynyt tähän jo vuosien saatossa ja toimi oikein hyvin tarpeisiini. Kuinka sitten kävi kesällä? Katselin vaivihkaa muiden postauksia muistikirjoista ja itse tehdyistä traveler’s notebookeista. Kaukaisesti kaipasin aikaa, jolloin tein Lettua (Leuchtturm1917), mutta jouduin siitä luopumaan yksinkertaisesti ruuhkavuosien keskellä. Yhtäkkiä viikkojen saatossa mieleeni iski muistikuva, että minun vanhojen kalenterieni joukossa saattaa olla korkkaamaton Nuuna L, jonka joskus ostin kirpputorilta.

Kovalla vauhdilla lähdin kaivamaan sitä minun aarrelaatikkoani – ja kas, siellä oli muoveissa Nuuna L, kuten muistelinkin. Välissä oli kulunut monta vuotta. Kuitenkin mieleeni hiipi epävarmuus, ettei aika riitä tekemään viikko kerrallaan kalenteria. Tarpeeni on elää puolisen vuotta ennakkoon, jonka vuoksi päiväämätön kalenteri ei vain toimisi minulle. Heitin kysymykseni Kalenterimanian ryhmään ja sain hyvin kannustavia kommentteja. Kannattaa siis tehdä pohjat valmiiksi jo koko vuodelle ja numeroida ne myös. Tästä idea lähti sitten hautumaan. Olisiko minusta siihen?

Kannustuksen saattelemana aloin laskemaan itselleni viikkotavoitteita, kuinka monta pohjaa minulla tulee olla valmiina per viikko, että saan valmiiksi tavoiteaikatauluuni ensi vuoden kalenterin. Tein myös laskelmia riittääkö minun Nuunani sivut koko vuodelle. No laskelmat osoittivat, että riittäväthän ne ja saan siihen puoli vuotta lisääkin vielä mahtumaan. Minulla oli siis käsillä puolentoista vuoden kalenteri.

Pohjiksi toteutin tutun, hyväksi todetun kuukausiaukeamarakenteen sekä viikkonäkymät. Tein ensin kaikkien kuukausien kuukausi- ja viikkonäkymät valmiiksi ja sainkin ne hieman tavoiteaikaani nopeammin.

Tämä oli mielestäni kaikista suurin urakka koko kalenterin teon aikana. Käytin pohjiin Pilotin poispyyhittävää kynää, jonka musteet tietysti loppuivat monta kertaa matkan varrella ja jouduin odottelemaan uusia täytteitä. Valitsin tämän kynän, koska sen voi pyyhkiä pois ja sen päälle voi vahvistaa halutessaan pysyvällä tussilla pohjia. Olin todella tyytyväinen itseeni sekä pohjiin. Tein aluksi vain ensi vuoden, koska haluan nähdä, kuinka se toimii käytännössä. Sitten käytännönkokemuksen perusteella kasaan puoli vuotta ennen loput puolen vuoden pohjat ja tarvittaessa voin niitä myös muuttaa.

Seuraavaksi oli sitten ajankohtaista päivääminen, etsin internetin syövereistä ensi vuoden kalenterin ja lähdin päiväämään niiden perusteella. Olin varma, että jossain vaiheessa menee vikaan, mutta onneksi on pyyhittävät kynät. Numerointi meni yllättävän nopeasti ja se valmistui paljon nopeammin kuin olin ajatellut, siihen kului vain yksi ilta.

Tilasin valmiit kuukausi- ja viikonpäivätarrat Mimmilä Shopista. Niiden odottelussa meni hetki, kun en ajatellut projektini etenevän niin sutjakkaasti kuin se eteni.

Sitten vain tuumasta toimeen, ensin laitoin kuukaudet paikalleen ja sen jälkeen lähdin laittamaan viikkoja.

Tarkistelin aina, että kuukausi alkaa oikeasta päivästä ja päivämäärästä, kuinkas ollakaan olin viimeisen kolmannen kuukauden kohdalla mokannut ja sainkin kumittaa. No pikku juttu, olin tähän jo henkisesti varautunut.

Viimeisenä, näin Kalenterimania-ryhmässä, kun eräs tuunaajamme oli käyttänyt itse tehtyjä välilehtiä. Sain siitä idean, että teen kalenteriini kuukausiväliläpyskät, kun olin niihin tottunut ja todennut ne hyväksi. Minulla on tiedossa eräs ulkomainen yritys, josta toisinaan tilaan ja tiesin heillä kuuluvan valikoimaan vahvoja muovisia pikkumerkkejä. Niiden odotteluun meni taas hetki, kun ulkomailta kestää kolmisen viikkoa postin tulo.

Nyt sitten vihdoinkin ne mun välilehtiläpyskät tuli! Ai että, olin vahingossa tilannut kaksi pakettia yhden sijaan, no ei haittaa. Voipahan uusia, jos joku sattuu tipahtamaan pois puolentoistavuoden aikana. Seuraavaksi oli värien valinta, voi että miten se voi olla vaikeaa. Laitoin ensimmäiset puoli vuotta pinkiksi ja sen jälkeen ne vaihtuvat beigeksi. Seuraavat puoli vuotta on sitten sininen tai vihreä riippuen siitä millä fiiliksellä olen.

Kun näin sitten Happy Plannerin julkistukset ensi vuodelle, tiesin tehneeni oikean valinnan. Mikään uusista kalentereista ei minua miellyttänyt. Olin toisaalta onnellinen, että kuljin tämän matkan jo kesästä alkaen, mutta myös vakuuttunut oikeasta valinnastani. Ja miten tässä sen jälkeen kävi…? Olin koko kevään pohtinut, että haluaisin kokeilla joskus vielä Ainoan Auraa, olin tykästynyt unicorniin. No siinä kävi sitten niin, että se tuli tilattua, koska halusin, että minulla on tarvittaessa uusi odottamassa, kun edellinen päättyy.

HUI MIKÄ MATKA, mikä jännitysnäytelmä tästä kehkeytyi. Minä ja Nuuna L, jatkuukohan matkani Auraan, se jää nähtäväksi kesän 2025 jälkeen. Pysy mukana!

-Nimettömänä pysyttelevä jäsen