Avainsana: jäsen

Kalenterimanian ystäväkirja – Minttu

Nimi, ikä, paikkakunta
– Minttu, 32, Kokkola

Kauanko olet ollut Kalenterimaniassa?
– Liityin Kalenterimanian FB-ryhmään helmikuun alussa.

Oletko ollut Kalenterimanian miitissä tai haluatko joskus osallistua?
– En ole, mutta ehdottomasti haluaisin osallistua!

Mikä oli sun eka kalenteri?
– Taisi olla yläasteella vanha kunnon Sooda-kalenteri.

Millainen on sun unelmien kalenteri?
– Vastaus on sangen yksiselitteinen, bujo.

Kolme lempparitarviketta, joita ilman et tule toimeen?
– Tarrat, Sakura Gelly Roll valkoinen kynä ja vesiliukoiset tussit.

Team vaakapäivät vai pystypäivät?
– Team vaakapäivät!

Paras muistosi Kalenterimaniaan liittyen?
– Kun mulle suotiin mahdollisuus kirjoittaa jäsenpostaus blogiin.

Onko joku kalenterimanialainen jäänyt sulle erityisesti mieleen?
– Ei varsinaisesti yhtä tiettyä, mutta ylläpidon porukka on aidosti kannustavaa ja inspiroivaa porukkaa.

Onko sulla lemppari kivijalkaliikettä tai missä kivijalkaliikkeessä haluaisit päästä käymään?
– Eniten on tullut tilattua Teippitarhasta, joten heidän kivijalkamyymälässä olisi kiva päästä käymään. Myös Suomen Taidetarvikkeen ja Vihkokaupan kivijalkamyymälään olisi ihana päästä.

Oletko joskus suunnitellut retkeä sen perusteella, että pääset johonkin kauppaan?
– Kyllä, tälle kesälle/syksylle olisi suunnitteilla Tampereen reissu ja Se Hämeenpuiston Vihkokauppa on käyntilistalla ensimmäisenä!

Tuunaatko mökillä tai muuten lomaillessa?
– Mökkiin ja lomaan ei tänä kesänä ole mahdollisuutta, mutta omaa terassia olen hyödyntänyt!

Kesäterveiset muille maanikoille
– Ihanaa ja aurinkoista kesää kaikille. Toivottavasti jokaisen kesän bucketlist, bingo ja kalenteri tulee täyteen ihania muistoja!

Postimerkkitarrat

Vietän luvattoman paljon aikaa Instagramissa ja vähän väliä löydän sieltä aivan ihania ideoita, joita on tietenkin päästävä kokeilemaan, mikäli omista varastoista löytyy moiseen materiaaleja. Kaikkeen ei (valitettavasti) löydy, joten niitä on tyydyttävä vain kaihoisasti ihailemaan, ellei sitten keksi tapaa soveltaa.

Näiden postimerkkiä muistuttavien tarrojen kohdalla kävi niin onnellisesti, että melkein kaikki löytyi, mutta taisin tehdessäni sekoittaa joukkoon myös omia ideoita materiaalien suhteen.

Olen havainnut A4-kokoiset valkoiset tarra-arkit erittäin toimivaksi materiaaliksi omissa kalenterihommissani. Käytin niitä myös tässä projektissa vaikka tavallinen paperi ajaisi varmasti saman asian. Silloin tarvitaan vain liimaa tarran kiinnitykseen.

Aloitin taustan leimaamisella. Käytin mm. erilaisia tekstileimasimia ja Distress Inkin Black soot -mustetta ja leimailin tekstejä eri päin paperille.

Seuraavaksi valitsin taustojen päälle liimattavat kuvat. Tässä sarjassa käytin erilaisia washiteippejä ja –tarroja, niistä tausta kuultaa kivasti läpi. Kukkatarroissa on valmiina taustapaperi, mikä helpottaa leikkaamista todella paljon. Sellaisessa teipissä, jossa sitä ei ole, käytän leikkaamisen helpottamiseksi säästämiäni toiselta puolelta vähän liukkaita palasia (esim. noiden A4-tarrapaperien taustoja tai muita, keltainen lappunen kuvassa liittyy tähän). Sitten vaan vähän sommitellen valitut kuvat taustoihin kiinni.

Seuraava vaihe onkin leikkaaminen harkkosaksilla. Itse olen leikannut vapaasti sen tarkemmin mittaamatta, koska en koe tarpeelliseksi, että tarrat olisivat justiinsa samankokoisia. Toki mitatakin voi.

Kun kaikki sivut on harkkosaksilla leikattu, tarrat ovat valmiita! Olen piirtänyt joihinkin mustat kehykset ohuella tussilla, se antaa vähän toisenlaista ilmettä ja ryhtiä yksittäiseen tarraan. Olen myös kokeillut monilla erilaisilla kuvilla ja käyttänyt vanhan kirjan sivuja taustana. Joihinkin olen sutinut ruskeata mustetta ”vanhentamaan” tarraa. Mahdollisuudet variaatioihin ovat loputtomat!

Asia, joka minulta puuttuu viimeisen silauksen aikaansaamiseksi, on postimerkissä oleva postitusleima. Sellaisiakin on tulossa toivottavasti lähitulevaisuudessa, kunhan tilattu tuote saavuttaa määränpäänsä.

Tämä on todella koukuttavaa puuhaa. Mutta kyllä näillä saa mukavaa ilmettä kalenterin sivuille! Suosittelen kokeilemaan!

-Kirsi